Kino

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kino
(19811990)
Gruppa Krovi Kino 3.jpg
Tiedot
Tyylilaji: rock
uusi aalto
post-punk
Kotipaikka: Leningrad, Neuvostoliitto
Laulukieli: venäjä
Sivusto: www.kinoman.net
Jäsenet
Viktor Tsoi  
Juri Kasparjan  
Igor Tihomirov  
Georgi Gurjanov  
Levy-yhtiöt
MOROZ Records  

Kino (ven. Кино) oli neuvostoliittolainen rock-yhtye, jonka keulahahmona toimi karismaattinen Viktor Tsoi. 1980- ja 1990-lukujen taitteessa yhtye oli maan suosituimpia. Kino oli leningradilaisen undergroundin kuuluisimpia yhtyeitä yhdessä Akvariumin ja Zooparkin kanssa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtye syntyi Leningradissa vuonna 1981 nimellä Garin ja hyperboloidit (ven. Гарин и гиперболоиды). Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Viktor Tsoi, Aleksei Rybin ja Oleg Valinski. Alkuperäinen kokoonpano kutistui pian duetoksi (Tsoi-Rybin) ja vaihtoi samalla nimensä Kinoksi (suom. elokuvat), joka äänitti yhtyeen ensialbumin 45 ja hajosi 1983.

Vuonna 1984 Kino koottiin jälleen uudella miehityksellä, johon kuuluivat Viktor Tsoin (kitara, laulu) lisäksi Juri Kasparjan (kitara), Georgi Gurjanov (rummut) ja Aleksandr Titov (basso). Toukokuussa 1984 Kino esiintyi yllätysvierailijana Leningradin rock-klubin II:lla rock-festivaaleilla, jossa heidät palkittiin kunniamaininnalla. Kino ylsi palkintosijalle näillä festivaaleilla vielä kahdesti vuosina 1985 ja 1987. Syksyllä 1984 Titovin korvasi Džungli-yhtyeen basisti Igor Tihomirov. Tämän jälkeen Kinon kokoonpano pysyi muuttumattomana historiansa loppuun saakka.

Vuonna 1988 ilmestynyt Kinon tunnetuin ja suosituin albumi Veriryhmä (Группа крови) aloitti maanlaajuisen Beatles-kuumeeseen verrattavissa olleen kinomanian. Samoihin aikoihin laulaja Viktor Tsoi esiintyi kahdessa elokuvassa, Sergei Solovjovin filmissä Assa ja Rašid Nugmanovin filmissä Neula (Игла).

Vuonna 1986 Kinon musiikkia julkaistiin perestroikan siivittämänä Neuvostoliiton ulkopuolellakin levyllä Red Wave: 4 Underground Bands from the USSR. Kino konsertoi 80-luvun lopulla Ranskassa, jossa julkaisi myös kokoelmalevyn Viimeinen sankari (Последний герой) vuonna 1989, Tanskassa "Next-Stop" -tapahtumassa, sekä Italian "Back in the USSR" -festivaaleilla.

Suomalainen tv-toimittaja Reijo Nikkilä teki Viktor Tsoista ja Kino-yhtyeen esiintymisestä harvinaisen filmireportaasin vuonna 1987 Moskovassa [1].

Kinon laulaja-sanoittaja Viktor Tsoi kuoli liikenneonnettomuudessa Tukumsissa 15. elokuuta 1990. Yhtyeen jäljelle jääneet jäsenet kokosivat keskeneräisistä harjoitusnauhoista Kinon viimeisen postuumin studioalbumin, joka tunnetaan kansitaiteensa mukaan nimellä Musta albumi.

Viktor Tsoin sanoitukset olivat luonteeltaan mutkattomia, mutta runollisia kuvauksia jokapäiväisestä elämästä, rakkaudesta ja kohtalosta - eivät niinkään poliittisia, vaikka yksi yhtyeen hittikappaleista olikin nimeltään "Haluan muutosta" (Хочу перемен!). Musiikillisesti yhtye lukeutui aloittaessaan uuden aallon edustajiin, myöhemmin mukaan tuli syntikkapopin piirteitä. Kinoa on verrattu Depeche Modeen ja Cureen. Venäläisiltä juuriltaan yhtye kuului bardi-rock -genreen ja sai vaikutteita Vladimir Vysotskilta.

Suomeksi Tsoin tekstejä on kääntänyt mm. Akseli Kajanto [2]. Myös joensuulainen Folkswagen-yhtye on kääntänyt ja levyttänyt muutaman Tsoin kappaleen. Vielä useampi on heidän keikkaohjelmistossaan venäjäksi laulettuna. [3].

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1981[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viktor Tsoi
  • Aleksei Rybin
  • Oleg Valinski

1981-1983[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viktor Tsoi
  • Aleksei Rybin

1984[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viktor Tsoi
  • Juri Kasparjan
  • Georgi Gurjanov
  • Aleksandr Titov

1984-1990[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viktor Tsoi
  • Juri Kasparjan
  • Georgi Gurjanov
  • Igor Tihomirov

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 45 (1982)
  • 46 (1983)
  • Kamtšatkan päällysmies (Начальник Камчатки, 1984)
  • Ei tämä ole rakkautta (Это не любовь, 1985)
  • (Ночь, 1986)
  • Veriryhmä (Группа крови, 1988)
  • Tähti nimeltä aurinko (Звезда по имени Солнце, 1989)
  • Musta albumi (Чёрный альбом, 1990)

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viimeinen sankari (Последний герой, 1989)
  • Tuntemattomia lauluja (Неизвестные песни, 1992)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Александр Алексеев, Андрей Бурлака, Алексей Сидоров: Кто есть кто в советском роке, Издательство "Останкино", Москва, 1991 (sivut 119-121) ISBN 5-86018-001-2

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kino.