Kiesimä

Kiesimä
Kiesimän kanava
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Pohjois-Savo
Kunnat	Rautalampi
Koordinaatit	62°45′50″N, 26°34′15″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Kerkonjoen valuma-alue (14.76)
Tulouomia	Riitunvirta Sonkarista
Laskujoki	Kerkonjoki Niiniveteen, Kiesimän kanava Konneveteen
Järvinumero	14.761.1.001
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	100,9 m
Pituus	8,7 km
Leveys	2,9 km
Rantaviiva	44,5638 km
Pinta-ala	11,1132 km²
Tilavuus	0,08478363209 km³
Keskisyvyys	7,62909 m
Suurin syvyys	31,69 m
Valuma-alue	245,73 km²
Keskivirtaama	1,9 m³/s (MQ)
Veden viipymä	1,4 a
Saaria	31
	Lehtosaari, Honkasaari, Muikkusaari, Hujansaari
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Kiesimä on Pohjois-Savossa Rautalammilla Kerkonkosken ja Kiesimän lähellä sijaitseva järvi.

Etymologiaa

Järven nimen etymologinen selitys nojaa alueen saamelaisasutukseen 1600-luvulle asti, jolloin se alkoi asteittain savolaistua. Paikannimistöön jäi runsaasti saamenkielistä sanastoa ja paikannimistöä. Kiesimä tulisi tämän selityksen mukaan suomenkieleen saamenkielisestä sanasta keässim, joka tarkoittaisi kalaverkon osaa (engl. drawing in of a fishing net).

Maantietoa

Kiesimä on 8,7 kilometriä pitkä, 2,9 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 1 110 hehtaaria eli 11,1 neliökilometriä. Järvi on muodostunut Pohjois-Konneveden ja Niiniveden väliselle leveälle kannakselle, jossa sen erottaa Konnevedestä kolme kilometriä pitkä ja 300–600 metriä leveä kannas Kiesimäntaipale. Kiesimän rannikko ovat pääosin alavaa maastoa. Kuitenkin järven etelärannasta erottuu järven ulapalle asti 175 metrin korkeuteen mpy. kohoava eli 74 metriä korkea Rautavuori. Rautavuoren itäpuolella järvelle työntyy huomattava Joutenniemi, joka on suuri sora- ja hiekkamuodostuma. Pohjoisrannalla ei ole merkittäviä mäkiä. Siellä sen erottaa Sonkarista kolme kilometriä pitkä, mutta edellistä paljon leveämpi kannas.

Järven suurin järvenselkä sijaitsee sen länsipäässä, missä se on neljä kilometriä pitkä ja kaksi leveä. Sen pohjoisrannasta työntyy esille lyhyt Kuivaniemi ja etelärannasta Leppäniemi ja Muikkuniemi. Muuten se on selkeäpiirteinen järvenosa. Järven keskiosa on edellistä paljon kapeampi. Siitä erottuu Lohenharjun niemi ja Joutenniemen kärki selvästi. Niiden välissä sijaitsee 1,8 kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä Joutenlahti. Järven itäpään muodostaa kolme kilometriä pitkä Koskenlahti, joka on vain 200–900 metriä leveä.

Kiesimässä on 31 saarta, joiden yhteispinta-ala on 19,78 hehtaaria eli noin 1,8 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Saarista neljä ovat yli hehtaarin suuruisia. Ne ovat Lehtosaari, Honkasaari, Muikkusaari ja Hujansaari. Pienimmistä saarista on 21 yli aarin ja loput kuusi on alle aarin kokoisia. Tällaisia saaria ovat lännestä päin lueteltuna esimerkiksi Pienisaari, Taipaleensaaret, Kieräsaari, Tervasaari ja Hukkasaaret.

Järvi on luodattu, mutta sen syvyyskarttoja ei ole julkaistu peruskartoissa tai Karttapaikan verkkopalvelussa. Järven tilavuudeksi on määritetty 84,78 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi on tullut 7,6 metriä. Sen suurimmaksi syvyydeksi on mitattu 31,7 metriä ja tämä syvänne sijaitsee Lehtosaaren ja Kiesimän kanavan puolivälissä .

Järven rantaviivan pituus on 44,6 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 7,5 kilometriä. Rannat ovat pääosin metsämaata, mutta esimerkiksi Kiesimän kylän kohdalla, Rautavuorella ja Koskenlahden ympäristössä voi rantaan asti ulottua peltomaata. Rantojen läheisyydessä sijaitsevat Kiesimän, Nurkankylän ja Itikkakinkerin kulmakunnat sekä Kerkonkosken kylä. Järven ympäri voi ajaa seuraten kulmakuntien välisiä maanteitä. Kekonkosken läpi ja Kerkonjoen ylittää seututie 545. Kerkonkoskelta Kiesimään kulkee pohjoisrantoja seuraten Vesantoon johtava yhdystie 16087. Siitä haarautuu Kiesimäntaipaleen kautta etelään linjattu kylätie, josta pääsee Koipiniemestä tulevaa ja rantoja seuraavia yhdysteitä 16086 ja 16085 Kerkonkoskelle takaisin.

Laivaväylät ja säännöstely

Kiesimästä on vesireittiyhteys Konneveteen Kiesimän kanavan ja Niiniveteen Kerkonkosken kanavan kautta, sekä Sonkariin ja Vesantojärveen Riitunvirran kautta. Järven veden korkeutta säännöstellään vesiliikenteen vuoksi. Järven poikki on merkitty laivaväylä, jolla on 2,4 metrin syväys. Väylän läntinen pää alkaa Kiesimän kanavasta, joka yhdistää järven Pohjois-Konneveteen. Siihen suuntaan kertyy kanavassa pudotusta 5,5 metriä. Väylän itäpää käyttää Kerkonjokeen rakennettua Kerkonkosken kanavaa . Siellä kertyy pudotusta Niiniveteen 3,0 metriä. Myös pohjoisen suuntaan on viitoitettu syväykseltään 1,0 metrin veneväylä Riitunvirran läpi Sonkariin. Vesireitin kanavat hyödyntävät teräsrakenteisia sulkuportteja, jotka sulkevat laivat yksikammioiseen sulkuun. Vesi virtaa kanavan seinämässä olevien aukkojen kautta, jolloin sulun sisälle ei muodostu suuria virtauksia tai aaltoilua. Kiesimän kanavan lähellä Kiesimän puolella sijaitsee vierasvenesatama .

Kiesimäjärven säännöstelyn tavoitteellinen vedenpinnankorkeus on 100,95–101,00 metriä mpy. (+N60). Ennen runsaslumisen talven kevättulvaa tulee vedenpinta laskea tasoon 100,75 metriä ja vähälumisen talven jälkeen tasoon 100,85 metriä mpy. Jos vedenpinta uhkaa nousta yli tason 101,25 metriä, voidaan juoksutusta tehostaa avaamalla Kerkonjoen juoksutuspadon lisäksi myös Kerkonkanavan laivasulut. Erillisen kalatien juoksutuksen virtaama tulee pysyä 0,2 kuutiometrissä sekunnissa paitsi silloin, kun vesiliikenteelle tarkoitettu alin taso 100,68 metriä tulee vastaan. Säännöstelyssä on vältettävä äkillisiä juoksutuksen muutoksia. Nykyinen säännöstelyehto on ollut voimassa vuodesta 2008 ja se on voimassa vuoteen 2028 asti.

Luontoarvoja

Vuonna 2013 oli järven ekologinen tila erinomainen.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Kerkonjoen valuma-alueella (14.76), jonka Kiesimän alueeseen (14.761) järvi kuuluu. Kerkonjoen valuma-alueen pinta-ala on 246 neliökilometriä, josta Kiesimän alueen pinta-ala on 35,7 neliökilometriä ja Riitunvirran valuma-alue on 210 neliökilometriä .

Kiesimän alueella vain muutama järvi. Joutenniemen kankaalla sijaitsee rannan tuntumassa kaksi pientä lampea. Ne ovat Kaivolampi (2 ha) ja Loukonlampi. Markkasenkankaalta löytyy piskuinen Soppinen. Kiesimän pohjoispuolella sijaitsee tätäkin suurempi Sonkari, jonka lasku-uomasta Riitinvirrasta peräisin suuri osa Kiesimään tulevasta vedestä. Riitunvirran virtaama on noin 1,9 kuutiometriä sekunnissa, jolloin Kiesimän teoreettinen viipymä on noin 1,4 vuotta . Sen vesi virtaa pääosin Kerkonjokea myöten Niiniveteen, mutta osa siitä virtaa Kiesimän kanavasta Konneveteen. Kiesimä on tässä mielessä bifurkaatiojärvi. Järven vedenpinnan korkeus on keskimäärin 100,9 metriä mpy.

Historiaa

Kiesimän kanavan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1918 ja Kerkonkosken kanavan vuotta myöhemmin. Kanavien suunnitelmia tarkistettiin rakentamisen aikana, jotta niihin mahtuisi vielä suurempia laivoja. Sulkukammioiden pituudeksi tuli 43 metriä, leveydeksi 8,3 metriä ja syvyydeksi 2,7 metriä. Määrärahat, joilla rakentaminen aloitettiin, eivät riittäneet kuin vuoteen 1921. Lisärahoitus saatiin vuonna 1924, jolloin kolme vuotta pysähdyksissä ollut Kiesimän kanavan työt käynnistettiin uudelleen. Kerkonkosken kanava valmistui vuonna 1926 ja Kiesimän kanava vuonna 1927. Kerkonkosken rannalle rakennettiin asunnot kanavakasöörille ja kanavahenkilökunnalle.

Kiesimää on säännöstely vuodesta 1925 alkaen Kuopion läänin maaherran 13.5.1925 antaman luvan turvin. Itä-Suomen vesioikeus myönsi merenkulkuhallitukselle uuden säännöstelyluvan Kiesimä-, Sonkari- ja Vesantojärville 26.4.1994. Itä-Suomen ympäristövirasto tarkisti sännöstelylupaa 17.11.2008.

Kanavat mahdollistivatjärvellä suurtenkin laivojen vesiliikenteen väylän syväyksen takia. Vesiliikenteen suosio oli kuitenkin 1900-luvun alussa menettämässä suosiotaan raideliikenteen ja maantieliikenteen hyväksi. Niinpä suurin vesireitin käyttäjä oli metsäteollisuus uittotoiminnallaan. 1930- ja 1940-luvuilla oli kanavissa toistatuhatta sulutusta vuodessa. Kanavan käyttö vilkastui vielä 1960-luvulla nippu-uiton yleistyttyä. Puutavarakuljetuksia on edelleen, mutta sulutuksia aiheuttaa myös vapaa-ajan veneily. Sulutuksia oli 2000-luvulla noin 1 000 vuodessa.

Vuoden 1973 ja vielä vuoden 1987 peruskartoissa tuli Kerkonkoskelta tie Kiesimään, josta se jatkoi Kiesimän kanavalle asti. Eteläpuolinen tie jatkui Koipiniemelle asti, mutta tieyhteys pohjoiseen Kiesimän kanavalle ja sen ylittävä silta puuttui vielä tuolloin. Se oli vuoden 1987 kartan jälkipainoksen merkinnöistä päätelleen ollut vasta suunnitelmissa. Nurkankylän viljelemät peltomaat on nykyään kaikki metsitetty.

Aiheesta muualla

• Kymijoen vesistöalue - Kiesimä, vesi.fi

Rautalammin reitin valuma-alue (14.7)

Rautalammin reitti

Hankavesi

• Suontienselkä–Paasvesi
• Pielavesi – Säviänvirran kanava – Haapajärvi – Pieksänjärvi
• Iisvesi – Rasvanki – Virmasvesi – Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu ‎
• Nilakka – Kolun kanava – Äyskoski
• Koskelovesi-Miekkavesi – Nokisenkoski – Niinivesi – Säynätsalmen kanava – Iisvesi
• Kiesimä – Kerkonkosken kanava – Sonkari – Vesantojärvi – Kiesimän kanava – Neiturin kanava
• Konnekoski – Hankavesi – Myhinkoski – Myhinjärvi
• Konnevesi – Kellanvirta – Liesvesi – Vanginvesi – Korholankosket – Kynsivesi–Leivonvesi – Simunankoski – Kuusvesi
• Armisvesi – Hankavesi – Kuuhankavesi – Venejoki
• Lievestuoreenjärvi – Sahinjoki
• Uurainen – Nurminen – Ahveninen
• Tarvaalankoski – Saraavesi