Vesantojärvi
| Vesantojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Vesanto |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kerkonjoen valuma-alue (14.76) |
| Tulouomat | Asinjoki Ala-Asinjärvestä, Vesantojoki Kurjenjärvestä, Kaurapuro |
| Laskujoki | Kutemaisen laskujoki Patoveteen |
| Taajamat | Vesannon kirkonkylä |
| Järvinumero | 14.763.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 101,1 m [1] |
| Pituus | 10,7 km [1] |
| Leveys | 1,5 km [1] |
| Rantaviiva | 24,2332 km [2] |
| Pinta-ala | 5,62707 km² [2] |
| Tilavuus | 0,04282507197 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,61055 m [2] |
| Suurin syvyys | 21 m [2] |
| Valuma-alue | 125,35 km² [3] |
| Saaria | 12 [2] |
| Kalasaari, Paloluoto, Jauhiaissaari | |
 Vesantojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vesantojärvi on Pohjois-Savossa Vesannolla kirkonkylän lähellä sijaitseva järvi.[2][1]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesantojärvi on 10,7 kilometriä pitkä, 1,5 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 563 hehtaaria eli 5,6 neliökilometriä. Järvi muodostuu pitkästä järvenselästä, jonka kaakkoispäässä sijaitsee peräkkäin lampimaisia järvenosia. Niistä ensimmäinen on yli puoli kilometriä pitkä ja alle kaksi metriä syvä Päähinen, jota suojaa järvenselän tuulilta kaksi saarta. Seuraava järvenosa on Hietasalmen takana sijaitseva Lammere, jonka on 250 metriä pitkä. Sen yhdistää Kutemaiseen Katiskasalmi. Kutemainen on 1,3 kilometriä pitkä. Lampimaisten järvenosien leveys on korkeintaan 400 metriä. Kutemaisen kaakkoispään Kangaslahtea reunustaa Jokiniemi, joka on kapea selänne ja jonka ohitse alle 400-metrinen ja jokimainen lasku-uoma virtaa Patoveteen. Vesantojärven rannat ovat suhteellisen matalat ja varsinkin rannikolla esiintyy pienimuotoisia selänteitä, jotka muodostavat lyhyitä niemiä. Lounaispäässä etelärannikolla kohoaa pieni Haavikkovuori, joka yltää 130 metrin korkeuteen mpy., luoteispään etelärannikolla on yhtä korkea Rimpsimäki, ja pohjoispuolella sijaitsee 170 metriin mpy. nouseva Murtomäki.[2][1][4]
Vesantojärvessä on 12 saarta, joiden yhteispinta-ala on 1,35 hehtaaria, ja niiden lisäksi on vielä joitakin pikkusaaria. Saarien pinta-alat ovat hehtaarin ja aarin väliltä paitsi yhdellä, jolla pinta-ala jää alle aarin. Saaria ovat kaakosta päin lueteltuna esimerkiksi Kalasaari, Paloluoto, Jauhiaissaari ja Mökkisaari. Suurimman saaren Kalasaaren kartasta mitattu pinta-ala on noin 80 aaria. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 42,83 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 7,6 metriä. Kaakkoispään matalien lampimaisten järvenosissa syvyys on yleensä alle 1,5 metriä eikä se ylitä koskaan kolmea metriä. Järven pituussuunnassa on yli 10-metrinen syvännejakso, joka päättyy luoteispäässä pian Mökkisaaren jälkeen. Siinä on paikallisia syvänteitä, joiden syväys on yli 20 metriä. Syvin kohta yltää 21 metriin ja se sijaitsee Kalasaaren pohjoispuolella [5].[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 24,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 1,3 kilometriä. Rantaviiva on pääosin metsämaata, jota katkaisee kaakkoispään Korholankylässä ja Vesannonrannassa sekä luoteispään Apurannassa pienet peltokaistaleet. Rannikon ainoa taajama-alue kuuluu Vesannon kirkonkylälle, jonka venesatama sijaitsee myös luoteispäässä. Taajamaan kuuluvat terveyskeskus ja museo sijaitsevat pohjoisrannassa. Muualla on kiinteästi asuttuja tiloja yli 10 ja vapaa-ajan asuntoja lähes 50. Rannoille pääsee kirkonkylältä tulevia maanteitä pitkin. Eteläisellä rannikolla kulkee yhdystie 16045, jonka varrella sijaitsee Asinkylä ja Korholankylä, jonka jälkeen se etääntyy kohti Sonkaria. Sonkarista haarautuu yhdystie 16047, joka laskujoen Jokiniemeä pitkin Tiitilänkylälle. Siellä se risteää seututietä 545, jota pitkin voi palata kirkonkylälle.[2][1][6]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesantojärvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Kerkonjoen valuma-alueella (14.76), jonka Vesantojärven alueeseen (14.763) järvi kuuluu. Vesantojärven alueella ei sijaitse muita järviä. Siihen laskevilla Asinjoella ja Vesantojoella niitä sitävastoin on. Vesantojoen valuma-alueen pinta-ala 36,33 neliökilometriä [3] ja siinä sijaitsee yhdeksän vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Valuma-alueen merkittävin järvi on Kurjenjärvestä (129 ha). Asinjoen valuma-alueen pinta-ala on 53,82 neliökilometriä [3] ja siinä on vastaavasti 11 järveä tai lampea. Merkittävimmät järvet siinä ovat Ristijärvi (112 ha), Sarpajärvi (51 ha), Kaijanjärvi (42 ha) ja Mertajärvi (25 ha). Vesantojärven vedenpinnan korkeus on 101,1 metriä mpy ja sen valuma-alue on 125,35 neliökilometriä [3] ja se laskee Kutemaisen laskujoki Patoveteen, joka laskee Sonkariin, ja sitten Riitunvirran kautta Kiesimään, ja tämä laskee vuorostaan Kerkonjokea myöten Niiniveteen.[1][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Vesantojärvi, Vesanto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Vesantojärvi, Vesanto (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ Vesantojärvi, Vesanto (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 22.4.2024.
- ↑ Vesantojärvi (14.763.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 22.4.2024.