Hiukkanen (Pieksämäki)

Hiukkanen
Valtiot	Suomi
Maakunnat	Etelä-Savo
Kunnat	Pieksämäki
Koordinaatit	62°26′35″N, 27°20′54″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue	Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue	Suonenjoen valuma−alue (14.78)
Tulouomat	Vääränjoki Pieni-Väärästä, oja Pienestä Kuorejärvestä
Laskuoja	oja Pörönlampeen
Järvinumero	14.784.1.002
Mittaustietoja
Pinnankorkeus	100,3 m
Pituus	2,5 km
Leveys	1,2 km
Rantaviiva	11,616 km
Pinta-ala	1,53192 km²
Saaria	3
	Kokkosaari, Kalmasaari
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Hiukkanen on Etelä-Savossa Pieksämäellä Hietakylässä sijaitseva järvi.

Järven nimitys

Järven nimestä esiintyy variaatio Huikkanen, joka voisi olla kirjoitusvirhe. Tämä muoto ollut käytössä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Hertta-tietokannassa ja Järviwikissä. Kuitenkin, järven nimi on kirjoitettu muodossa Hiukkanen peruskartoissa vuosilta 1973, 1989 ja 1998.

Maantietoa

Järvi on 2,5 kilometriä pitkä, 1,2 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 153 hehtaaria eli 1,5 neliökilometriä. Järvi sijaitsee Hietakylässä Suontienselän eteläpuolella. Se on muodostunut harjujakson viereen, mikä ilmenee järven luoteis- ja länsirannikolla. Siellä on jyrkkärinteisiä harjuselänteitä, joiden supat aiheuttavat paikallisia korkeusvaihteluita. Luoteenpuoleista aluetta kutsutaan Hietakylänkankaaksi ja länsirantojen maisema muodostuu Kuvajaniemen ja mantereen selänteiden välisen Kuvajalahden rinteistä. Selänteiden korkeudet vaihtelevat 120 metrin mpy. molemmin puolin. Järven rantaviiva on melko selväpiirteinen muualla paitsi länsirannikolla. Harjujakson selänteistä muodostuu 1,9 kilometriä pitkä Kuvajaniemi, jonka suojaan jää 1,7 kilometrin pituinen Kuvajalahti. Kuvajaniemellä on vielä lyhyt pohjoiseen työntyvä Kalmaniemi. Niemen itäpuolella sijaitsee lyhyempi Kesälahti, jota suojaa pohjoisessa sijaitseva lyhyt niemi. Järvellä on kartan mukaan kolme saarta. Kuvajaniemen kärjen edustalla sijaitsee Kokkosaari ja Kalmaniemen kärjen edustalla Kalmasaari. Kolmas saari sijaitsee Kesälahdessa. Järveä ei ilmeisesti ole luodattu.

Sen rantaviivan pituus on 11,6 kilometriä. Itäiset rannat ovat alavaa maastoa. Sekä länsi- että koillisrannat ovat peltomaata, mutta muualla ovat rannat metsämaata. Järven ympäristössä on Hietakylän liittyvää haja-asutusta, jota on rannikolla yhdeksän tilan verran. Vapaa-ajan asuntoja on noin 20. Suonteen ja Jäppilän välinen yhdystie 4520 seuraa järven itärantoja näköetäisyydellä.

Geologiaa

Järven itäpuolella on paksuhkon pohjamoreenin päällä kivistä pintamoreenia, joka muodostaa Sormilaan asti ulottuvan kumpareisen kentän. Järven itäpuolinen harjujakso saa alkuunsa Toisesta Salpausselästä, josta tulee pitkä harjujakso Punkaharjun ja Rantasalmen kautta Jäppilään. Sieltä se tulee Kaidanharjuna Niiniselle ja Hiukkaselle, jatkaen Suontienselän yli Suonenjoen Lintharjulle. Näiden harjuselänteiden sisällä on hyvälaatuista pohjavettä, joka purkautuu nyt pääosin järviin. Hietakylänkankaan, Mikankankaan ja Kuvajaniemen harjuselänteiden liepeille on vuosituhansien aikana aallokon vaikutuksesta kerrostunut hietaa. Hiedan tai saven päälle muodostuneita soita on raivattu peltomaaksi. Peltojen takana oleva Kaatronsuo on paksuturpeinen suo, jonka kuivatusojista osa on johdettu järveen.

Vesistösuhteet

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Suonenjoen valuma-alueella (14.78), jonka Hiukkasen valuma-alueeseen (14.784) se kuuluu. Valuma-alueella on 15 vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Niistä Hiukkanen ja Niininen (128 ha) ja Vääränjärvi (71 ha) ovat suurimpia. Kuvajalahteen laskeva Vääränjoki on suurin latvajoki. Sen valuma-alueella ovat Niininen ja Vääränjärvi sekä Pieni-Väärä (5 ha). Ison Kuorejärven (13 ha) ja Pienen Kuorejärven (2 ha) kautta laskee pieni puro, jonka valuma-alueella sijaitsee myös Valkeinen (9 ha). Harjujaksoon on muodostunut järviä, joilla ei ole laskuojia. Tällaisia ovat Kuvajaniemellä sijaitsevat Ruunalampi (2 ha), Paskolammit, Lehmilampi ja Likolampi. Järven vedenpinnan korkeus on 100,3 metriä mpy. ja se laskee jokea myöten Suontienselkään pienen Pörönlammen (1 ha) läpi. Laskujoelle kertyy pudotusta 0,9 metriä.

Historiaa

Suonenjoen niskalla sijaitsevia Yläkoskea ja Myllykoskea perattiin 1820-luvulla, jolloin Suontienselän vedenpinta laski säilyneiden selvitysten mukaan 1,3 metriä. Kaakkoisrantojen muinaisrannat viittaavat kuitenkin siihen, että toteutunut järvenlasku jäi pienemmäksi. Koska Suontienselän nykyinen vedenpinta on alle metrin alempana, on järvenlaskua edeltävä vedenpinta voinut olla Hiukkasellakin nykyistä korkeampi. Silloin ei Hiukkanen olisikaan ollut itsenäinen järvi, vaan Suontienselän lahti, jolloin itsenäisen järven ikä olisikin vain noin 100 vuotta. Tämä voisi selittää Hietakylänkankaalta löydetyt nuoret rantavallit. Paljon vanhempia ovat sellaiset muinaisrannat, jotka sijaitsevat 108 metriä mpy. Niiden alkuperä lienee siltä ajalta, kun seutukunta vasta oli kohoamassa meren alta vapauduttuaan ensin mannerjäätikön alta.

Paikallistarinoiden mukaan ihmisiä on haudattu paikkakunnalle joko Kalmasaareen tai Kalmaniemeen. Kalmiston sijaintia ei tunneta tämän tarkemmin eikä sitä olla etsitty.

Aiheesta muualla

• Markkanen, Eemil & Lappi, Ossi: Kylä kahen puolen kanavata : Hietakylän historiikki, 1996

Rautalammin reitin valuma-alue (14.7)