Suonenjoen valuma-alue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suonenjoen valuma-alue
(2. jakovaihe: 14.78)
Valtiot Suomi
Maakunnat Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja
Merialue Itämeren valuma-alue
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
1. jakovaihe Rautalammin reitin valuma−alue (14.7)
2. jakovaihe Suonenjoen valuma-alue (14.78)
Vesistöjako Suonenjoen alue (14.781),
Suontienselän–Paasveden a (14.782),
Maijootjoen–Kivilammen va (14.783),
Hiukkasen valuma-alue (14.784),
Tuomiojärven valuma-alue (14.785),
Jauhopuron valuma-alue (14.786)
Laskujoki Suonenjoki
Pääreitti Suontienselkä–PaasvesiTuomiojärvi ←Katajapuro
Laskupaikka Iisvesi
Koordinaatit 62°40′01″N, 27°03′07″E
Mittaustietoja
Valuma-alue 336,74 km² [1]
Järvisyys 21,65 % [1]
Alueen pituus 35 km [2]
Alueen leveys 15 km [2]
Pääuoma 38 km [2][a]
Keskivirtaama 2,6 m³/s [3]
Kartta
Suonenjoen valuma-alueen laskujoen suu

Suonenjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.78) on Kymijoen vesistössä (14) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki on Suonenjoki, joka laskee Iisveteen, joka sijaitsee Rautalammin pääreitillä. Iisvesi on järvenosa laajemmasta Iisvesi–Virmasvesi–Rasvangista, joka kuuluu Virmasveden alueeseen (14.72).[4][1]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalueen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen valuma-alue alkaa Pieksämäen Jäppilän luoteispuolella ja loppuu alajuoksulla Suonenjoen kirkonkylästä alkavalla Suonenjoen uomalla. Valuma-alue sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon Suonenjoen ja Leppävirran sekä Etelä-Savon Pieksämäen kuntien alueilla. Valuma-alue on noin 35 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 337 neliökilometriä ja järvisyys on 21,65 %. Suonenjoen valuma-alue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen, ja myös Rautalammin reitin valuma-alueen, itäpuolella. Vedenjakajan takana etelässä on Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9), länsipuolella Pieksäjärven valuma-alue (14.79) ja itäpuolella Vuoksen vesistöön (04) kuuluva Haukiveden–Kallaveden alue (04.2).[4][5]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen vesistöt virtaavat pois Suonenjoen kautta, joka on Suontienselkä–Paasveden laskujoki. Suonenjoen lähialueen pinta-ala on 16 neliökilometriä ja järven lähialueen 230 neliökilometriä, eli yhteensä 73 % koko valuma-alueen pinta-alasta. Valuma-alueen vesistöalueen jaon perusteella voidaan päätellä, että järvi on valuma-alueen pääjärvi, johon yläjuoksun valuma-alueiden uomat laskevat. Suonenjoen valuma-alueen pääuomasta ei löydy kirjallistietoja, joten se on pääteltävä vesistöviranomaisten hajatiedoista. Pääuomaan valitaan yläjuoksulla yleensä se vesistöreitti, jossa virtaa eniten vettä. Valuma-alueen eri osien virtaamatietoja ei kuitenkin tiedetä, joten niiden puuttuessa voidaan käyttää valuma-alueiden pinta-aloja. Näin pienellä valuma-alueella, jossa sademäärät ovat sen eri puolilla lähes yhtä suuret, kertoo pinta-ajojen vertailu virtaamien eroista riittävällä tarkkuudella. Pääuoman latvareittiin tulisikin valita Suontienselkä–Paasveden eteläosien lasku-uomista se, jonka valuma-alue on suurin. Vesistöviranomaiset ovat valinneet järveen laskevista vesistöalueista suurimmiksi Maijootjoen–Kivilammen valuma-alueen (14.783, valuma-alueen pinta-ala on 22 neliökilometriä), Hiukkasen valuma-alueen (14.784, 27 km²), Tuomiojärven valuma-alueen (14.785, 34 km²) ja Jauhopuron valuma-alueen (14.786, 9 km²) vesistöalueet. Tuomiojärven valuma-alueella on suurin pinta-ala ja siten suurin virtaama, ja samalla se sijaitsee järven eteläpäässä. Siksi tämä valuma-alue sisältää pääreitin vesistön.[1][5]

Valuma-alueella sijaitsee matala Tuomiojärvi, jolla on 1,5 kilometriä pitkä laskujoki Suontienselkä–Paasveden Lahnaveteen. Laskujoella ei ole Karttapaikassa karttanimeä. Vesistöviranomaiset ovat merkinneet järven lounaisrantaan laskevan Katajapuron yläjuoksun pääuomaksi. Puro jatkuu Katajapuronsuolle, jossa siihen liittyy etelästä runsaasti kuivatusojia. Jos pääuomaan liitetään näiden johto-oja saadaan Lahnavedestä mitaten pääuoman pituudeksi noin 10 kilometriä. Kun pääuoman alaosan pituudeksi mitataan 28 kilometriä, tulee pääuoman pituudeksi 38 kilometriä.[2][5][a]

Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kuusi aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä [4][1]:

  • Suonenjoen alue (14.781)
  • Suontienselän–Paasveden alue (14.782)
  • Jauhopuron valuma-alue (14.786)
  • Tuomiojärven valuma-alue (14.785)
  • Hiukkasen valuma-alue (14.784)
  • Maijootjoen–Kivilammen valuma-alue (14.783)

Patoja, sulkuja ja vesivoimalaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1977 Vesihallituksen koski-inventoinnin mukaan valuma-alueella ei esiinny merkittäviä koskia tai virtapaikkoja, joten vesivoimalaitoksiakaan ei taida olla.[6] Ainoat padot liittyvät Paasvedellä olevaan 350 metriä pitkään Kuivataipaleen museokanavaan, jossa kanavan korkeusero on 0,9 metriä. Kanavan Kuvansin puoleisessa päässä on kaksi sulkuporttia.[5]

Vesistöalueen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla olevassa taulukossa on lueteltu suurimpia Suonenjoen valuma-alueen pääuomaan laskevia jokia, ojia ja puroja. Ne on järjestetty niin, että lähellä Suonenjokea oleva uomat ovat alussa ja kauempana olevat ovat lopussa.

Pääreitin sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkaa Kymijoen suistoon merelle voidaan laskea matkasta Kymijoen lyhintä reittiä pitkin Päijänteen Kalkkistenkoskelle 184 kilometriä, sieltä Päijännettä pitkin Vaajanvirralle 116 kilometriä, ja sieltä Saraaveden Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Kun jatketaan ylävirtaan päin Konnevedelle, tulee näistä matkaa noin 377 kilometriä, ja sitten kun jatketaan Konneveden, Hankaveden ja Koskeloveden kautta Iisvedelle aivan Suonenjoen suulle, tulee kokonaismatkaksi 437 kilometriä.[b] Sarakkeessa ”etäisyys Iisveteen” olevat luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Iisveden rannasta mitattuna. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti. Lihavoitu puro Tuomiojärvestä kuuluu pääuomaan, jota ei tässä eritellä.[5]

lasku-uoman
nimi
 
 
pääuoman
kohta
 
 
etäisyys
Iisveteen
(km)
joen
pituus
(km)
 
virtaama
(MQ)
(m³/s)
 
valuma-
alue
(km²)
 
lähteet
 
 
 
Suonenjoki laskee Iisveteen, joka on osa Rautalammin reitin pääuomaa. Siitä on matkaa merelle 437 km.
Tyylinpuro Suonenjoki 5 7 3,3,4,–,–,4
Myllypuro Suontienselkä 8 5 3,3,4,–,–,4
oja Lylyjärvestä Suontienselkä 10 10 19 3,3,4,6,–,4
Lylypuro Suontienselkä 13 3,3,4,–,–,–
oja Tenhanlahteen Suontienselkä 16 3 3,3,4,–,–,4
Vehkapuro Suontienselkä 13 3,3,4,–,–,–
Jauhopuro Suontienselkä 14 9 9 3,3,4,6,–,2
Laukanpuro Suontienselkä 17 3 3,3,4,–,–,4
Rajaoja Suontienselkä 22 3,3,4,–,–,–
Työränpuro Eteläselkä 25 3,3,4,–,–,–
puro Tuomiojärvestä Lahnavesi 28 10 34 3,3,4,6,–,2
salmi Isosta Uuhijärvestä Heinävesi 31 5 3,3,4,–,–,4
Mikanpuro Mikanlahti 36 3 3,3,4,–,–,4
Ukonpuro Suurjärvi 38 5 3,3,4,–,–,4
Kansanjoki Suurijärvi 41 5 14 3,3,4,6,–,4
oja Hiukkasesta Eteläselkä 23 8 27 3,3,4,6,–,2
Maijootjoki Puruvesi 31 7 8 3,3,4,3,–,1+2
Kivipuro Puruvesi 31 7 14 3,3,4,6,–,4
Valuma-alueen latvat laskevat Suontienselkä–Paasveden Lahnaveteen Tuomiojärven kautta. Latva-alueen Katajapuron sivu-uomia ei ole Karttapaikassa nimetty, joten niitä ei esitellä tässä.

Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [5], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä

Virtavesiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen pienestä pinta-alasta ja lyhyistä virtavesistä johtuen vesistöalueen suurien jokien uomaverkosto on vähälukuinen. Pääuoman taulukon sivu-uomien lisäksi voidaan mainita seuraavia sivu-uomia. Hiukkasen valuma-alueella Hiukkasen ja Vääränjärven välissä virtaa Vääräjoki. Matkusjärvestä laskee Väärään lyhyt Matkusjoki. Itäpuolisella Maijootjoen–Kivilammen valuma-alueen laskujoki on Maijootinjoki, joka alkaa Maijootlammesta ja laskee Puruveden Maijootlahteen. Jokeen yhtyy kaakosta tuleva Säyneisen laskupuro, jonka latva-alueilla on pitkä ja luontaisen oloinen, mutta ilman karttanimeä virtaava, puro. Säyneisen päälasku-uoma lienee Kivipuro, joka laskee Ylä-Kivilampeen. Säyneinen on tämän vuoksi bifurkaatiojärvi.[5]

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen valuma-alueella sijaitsee lähes 80 vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea, joista kuusi on yli 100 hehtaarin kokoisia järviä. Suonenjoessakin on alempi Kimpanlampi (11 ha). Joki saa alkunsa ylemmästä Kimpanlammesta (6 ha), joka luetaan Suontienselän vesistöalueeseen, joka muodostuu Suontienselän ja Paasveden (5 780 ha) järvialueen lähialueesta. Järven laskee suoraan tai lyhyen laskuojan välityksellä lähes 40 järveä tai lampea. Suonenjoen keskustan alueella sijaitsee pieniä kirkasvetisiä suppalampia: Valkeinen (10 ha), Kaatro (6 ha), Pikku-Kaatro (1 ha), Kokkolampi (2 ha), Poskilampi (6 ha), Kolmisoppi (7 ha) ja Saininlampi (11 ha). Kauempana löytyy viellä esimerkiksi Iso-Musta (20 ha), Lylyjärvi (98 ha), Iso Uuhijärvi (50 ha), Säynäinen (19 ha), Mikanlampi (19 ha) ja Tuomiojärvi (202 ha). Maijootjoki laskee eteläosien järvenosaan Puruveteen. Joen valuma-alueella on lähes 20 järveä, joista on mainittava Maijootlampi (9 ha), Kalajärvi (25 ha), Säyneinen (17 ha), Särki-Kaita (11 ha) ja Iso-Kontio (48 ha). Suontienselän Eteläselän etelärantaan laskee Huikkasen (153 ha) lasku-uoma. Tämän valuma-alueella on yli 15 järveä, joita ovat esimerkiksi Iso Kuorejärvi (13 ha), Matkus (10 ha), Soidinlampi (12 ha), Vääränjärvi (71 ha) ja Niininen (128 ha). Aivan Suonenjoen lähellä sijaitsee Jauhojärvi (46 ha), jonka lasku-uoma Jauhojoki laskee Suontienselän länsirantaan.[5][4]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien pituuksia. Niihin lisätään järvenselkien suoria mittoja, joten pääuoman pituus on oikea lukuarvo noin kilometrin tarkkuudella.
  2. Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Matkan pituus mereltä Nokisenkoskelle on kartasta mittaamalla 430 kilometriä ja Iisvettä myöten Suonenjoen joensuuhun 7 km lisää. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  2. a b c d e Suonenjoen valuma-alue, Suonenjoen suu Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 19.3.2024.
  3. Pajunen, Hannu: Vesistöjen kehitys Suonenjoen–Leppävirran välisellä vedenjakajaalueella jääkauden jälkeen. Geologi, 2014, 66. vsk, nro 6, s. 135–147. Helsinki: Geologinen seura ry. ISSN 2670-2789. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 20.3.2024.
  4. a b c d Suonenjoen valuma-alue (14.78) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 19.3.2024.
  5. a b c d e f g h Suonenjoki, joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.3.2024.
  6. Koski-inventointi, s. 81–82. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF).