Sääksjärvi (järvi Rautalammilla)
| Sääksjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Rautalampi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Konneveden alue (14.71) |
| Tulo-oja | oja Valkeisesta |
| Laskuoja | oja Korpijärveen |
| Järvinumero | 14.717.1.006 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 100,3 m [1] |
| Pituus | 3,3 km [1] |
| Leveys | 710 m [1] |
| Rantaviiva | 9,32945 km [2] |
| Pinta-ala | 1,55977 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00444318 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 2,85 m [2] |
| Suurin syvyys | 8,34 m [2] |
| Valuma-alue | 9,935 km² [3] |
| Saaria | 2 [2] |
| Tyräluoto, Kiviluoto | |
 Sääksjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sääksjärvi on Pohjois-Savossa Rautalammella Sääksjärven lähellä sijaitseva järvi. Sen etäisyys Kuopiosta on 55 kilometriä länsilounaaseen.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sääksjärvi on 3,3 kilometriä pitkä, 700 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 156 hehtaaria eli 1,6 neliökilometriä. Järvi on luode-kaakko -suuntainen ja sen rantaviiva mutkittelee rauhallisesti. Ainosataan pohjoispäässä esiintyy selkeitä niemiä ja lahtia. Järven itäpuolella sijaitsee rinnakkainen harjujakso, jonka hiekkainen maaperä ulottuu itärannikolla. Ympäristön korkeuserot ovat olemattomia. Järvessä on kaksi saarta, joiden pinta-ala on yhteensä 0,15 hehtaaria. Tyräluoto on yli hehtaarin kokoinen ja Kiviluodon ala jää alle aarin. Järvessä on Munaluoto, joka on kuitenkin kiinni mantereessa eikä lueta enää saareksi. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on määritetty 4,44 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 2,9 metriä. Järven pohja on melko tasainen ja sen syvin kohta sijaitsee keskilinjaa seuraavassa painaumajaksossa. Sen syvimmässä kohdassa on 8,3 metriä syvää ja tämä syvänne sijaitsee järven eteläkolmanneksessa [4]. Järven rantaviivan pituus on 9,3 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 200 metriä. Rannikolla vaihtelevat peltomaat ja metsämaat toisiaan. Itäpuolella sijaitsee Valkeinen, joita erottaa noin 50–200 metriä leveä kannas. Järven pohjoispäässä sijaitsee Sääksjärven kylä ja eteläpäässä Liimattalan kylä. Sääksjärveltä tulee tie itäpuolella kulkevaan seututiehen 543, joka kulkee etelässä Liimattalan kautta. Liimattalan läpi menee tie, joka seuraa järven länsirantaa pohjoispäähän, jossa siihen yhtyy Sääksjärven kylätie. Järven asutus muodostuu yli kymmenestä maatilasta, yli kymmenestä muusta kiinteästä asuinpaikasta ja kymmenestä vapaa-ajan asunnosta.[1][2][5][6]
Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Konneveden alueella (14.71), jonka Korpipuron valuma-alueeseen (14.717) järvi kuuluu. Sääksjärven valuma-alueen pinta-ala on 9,9 neliökilometriä [3]. Sääksjärven ja viereisen Valkeisen (31 ha) välillä virtaa yhdysoja ja järvien vedenpinnat ovatkin samalla korkeudella. Järvien koillispuolella sijaitsee harjujakso, jonka paikallinen nimi on Heimosenkangas. Kankaalla on suppia, joista osa on täyttynyt vedellä. Suurimmat niistä ovat Lauttalampi (4 ha) ja Karhulampi (5 ha). Sääksjärveen laskee useita sinne johdettuja metsä tai pelto-ojia. Ojien valuma-alueilla ei esiinny muita järviä. Järven laskuoja alkaa sen kaakkoispäästä ja oja virtaa lyhyesti Korpijärveen (62 ha). Järven vedenpinnan korkeus on 100,3 metriä mpy, joten ojalle kertyy pudotusta 0,3 metriä. Korpijärven lasku-uoma on Korpipuro, joka laskee Hankaveden Rautalampeen, joka siis on Hankaveden pohjoinen järvenosa. Rautalampi on yhteydessä Äijäveteen Liimattalansalmen välityksellä.[1][7][8]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karttapaikan kiinteistörajoja esittelevällä toiminnolla saadaan näkymään rantaviivan läheisyydessä rajaviivan, joka on yleensä vesijättömaan raja. Tämä viittaisi siihen, että Sääksjärvellä on toimitettu järvenlasku jossakin vaiheessa. Asiasta ei kuitenkaan ole kirjallisia lähteitä, joten asia vahvistuu vasta niiden jälkeen. Vuoden 1973 peruskartassa on rannikkoalueen peltoala hieman suurempi kuin vuoden 1987 kartassa. Suurin muutos on Vesalan maatilan peltojen metsittäminen. Lisäksi on länsirannikon soita ojitettu pieneltä alalta. Munaluoto on vielä merkitty omaksi saarekseen vuoden 1987 kartassa.[9][10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Sääksjärvi, Rautalampi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ a b c d e f g h Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ a b Sääksjärven valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 11.9.2023
- ↑ Järven syvin kohta (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ Sääksjärvi, Rautalampi (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ Sääksjärvi, Rautalampi (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ Sääksjärvi (14.717.1.006) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ Korpipuron valuma-alue (14.717) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.9.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 07 Rastunsuo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 07 Rastunsuo. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 31.7.2023)
