Pieksäjärven valuma-alue
| Pieksäjärven valuma-alue (2. jakovaihe: 14.79) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Etelä-Savo, Pohjois-Savo |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Rautalammin reitin valuma−alue (14.7) |
| 2. jakovaihe | Pieksäjärven valuma-alue (14.79) |
| Vesistöjako |
Leväjärven–Kutujoen alue (14.791), Haapajoen alue (14.792), Pieksäjärven alue (14.793), Salvosen valuma-alue (14.794), Vangasjärven valuma-alue (14.795), Surnuinjoen valuma-alue (14.796), Vuorisen valuma-alue (14.797), Viipperonjoen valuma-alue (14.798), Kourujoen valuma-alue (14.799) |
| Laskujoki | Sikosalmi |
| Pääreitti | ←Leväjärvi ←Kutujärvi ←Kutujoki ←Savijärvi ←Haapajärvi ← Haapajoki ←Pieksänjärvi ←Surnuinjoki ←Kirkko−Surnui ←Surnuinvälijoki ←Pohjois−Surnui |
| Laskupaikka | Koskelovesi |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 350,3 km² [1] |
| Järvisyys | 12,46 % [1] |
| Alueen pituus | 45 km [2] |
| Alueen leveys | 15 km [2] |
| Pääuoma | 47 km [2] |
 Pieksäjärven valuma-alueen laskujoen suu |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pieksäjärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.79) on Kymijoen vesistön (14) Rautalammin reitin valuma-alueessa (14.7) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki on Sikosalmi, joka laskee Koskelovesi, joka sijaitsee Rautalammin reitillä. Koskelovesi kuuluu Konneveden alueeseen (14.71).[3][1]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieksäjärven valuma-alueen valuma-alue alkaa Pieksämäen kaupungin ympäristöstä ja päättyy Suonenjoen kirkonkylän seuduille. Valuma-alue sijaitsee pääasiassa Pohjois-Savon Suonenjoen ja Etelä-Savon Pieksämäen kuntien alueilla. Pieni osa sen koillisreunasta ulottuu Leppävirran puolelle. Valuma-alue on noin 45 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 350,3 neliökilometriä ja sen järvisyys on 12,46 % [1]. Pieksäjärven valuma-alue sijaitsee Kymijoen vesistöalueen, ja myös Rautalammin reitin valuma-alueen, itäpuolella. Vedenjakajan takana etelässä on Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9), länsipuolella Konneveden alue (14.71) ja itäpuolella Suonenjoen valuma-alue (14.78).[3][4]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen laskujoki on Koskeloveteen laskeva Sikosalmi. Valuma-alueen alaosan suurin vesistöreitti alkaa Haapajärvestä ja kulkee Savijärven, Kutujoen, Kutujärven, Leväjärven kautta Sikosalmeen. Haapajärveen laskee Pieksänjärvestä alkava Haapajoki kuuluu myös pääreittiin. Edelliset vesistöt kuuluvat vesistöaluejaossa Leväjärven–Kutujoen alueeseen (14.791) ja Haapajoen alueeseen (14.792). Pieksänjärvi, joka sijaitsee Pieksäjärven alueella (14.793, 206 km²), on selvästikin vesistöalueensa yläosan keskusjärvi, sillä kaikki latvavesien valuma-alueet laskevat siihen. Niistä tärkeimmät ovat Salvosen valuma-alue (14.794, 26 km²), Vangasjärven valuma-alue (14.795, 28 km²) ja Surnuinjoen valuma-alue (14.796, 40 km²). Suurin valuma-alue on siten Surnuinjoen valuma-alue, joka muodostaa pääuoman vesistöreitin. Sen alajuoksu on alhaalta lukien Surnuinjoki, Kirkko-Surnui, Surnuinvälijoki ja Pohjois-Surnui. Yläjuoksun pääuoman osuuksia ei tässä esitellä, sillä ne muodostuvat metsä- ja suo-ojista. Pääuoman pituus Sikosalmen joensuulta on noin 47 kilometriä [2].[3][2]
Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä [3][1]:
- Leväjärven–Kutujoen alue (14.791)
- Kourujoen valuma-alue (14.799)
- Viipperonjoen valuma-alue (14.798)
- Haapajoen alue (14.792)
- Vuorisen valuma-alue (14.797)
- Pieksäjärven alue (14.793)
- Salvosen valuma-alue (14.794)
- Surnuinjoen valuma-alue (14.796)
- Vangasjärven valuma-alue (14.795)
Patoja ja vesivoimalaitoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haapajoen alkuosan luusuassa on Pieksänjärveä säännöstelevä pato. Haapajoen alajuoksulla Haapakoskella sijaitsee Haapakoskessa toimiva Haapakosken vesivoimalaitos, jonka sähköenergian käytti aiemmin vierinen tehdas.[5][6]
Vesistöalueen rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alla olevassa taulukossa on lueteltu suurimpia Pieksänjärven valuma-alueen pääuomaan laskevia jokia, ojia ja puroja. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa alajuoksun sivu-uomilla ja loppuu Pieksänjärven lasku-uomiin.
Pääreitin sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sarakkeessa ”etäisyys Koskeloveteen” olevat luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Koskeloveden rannasta mitattuna. Matkaa Kymijoen suistoon merelle voidaan laskea matkasta Kymijoen lyhintä reittiä pitkin Päijänteen Kalkkistenkoskelle 184 kilometriä, sieltä Päijännettä pitkin Vaajanvirralle 116 kilometriä, ja sieltä Saraaveden Tarvaalankoskelle 28 kilometriä. Kun jatketaan ylävirtaan päin Konnevedelle, tulee näistä matkaa noin 377 kilometriä, ja sitten kun jatketaan Konneveden, Hankaveden kautta Koskelovedelle aivan Sikosalmen suulle, tulee kokonaismatkaksi 430 kilometriä.[a][b] ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti. Lihavoitu Surnuinjoki kuuluu pääuomaan, jota ei tässä eritellä.[4][7]
| lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Koskeloveteen (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sikosalmi laskee Koskeloveteen, joka on Rautalammin reitin pääuomaa. Siitä on matkaa merelle 430 km. | |||||||
| Koirapuro | Sikosalmi | 0 | 3 | 3,3,4,6,–,– | |||
| Kourujoki | Leväjärvi | 2 | 9 | 34 | 3,3,4,6,–,2 | ||
| Syväpuro | Kutujärvi | 3 | 1 | 3,3,6,6,–,– | |||
| Kukkaronotkonpuro | Kutujoki | 7 | 2 | 2 | 3,3,6,6,–,4 | ||
| oja Housu-Petrosta | Kutujoki | 8 | 2 | 1 | 3,3,6,6,–,4 | ||
| Viipperonjoki | Savijärvi | 10 | 11 | 25 | 3,3,4,6,–,2 | ||
| Heinälamminpuro | Haapajärvi | 14 | 4 | 4 | 3,3,3,6,–,4 | ||
| Pentlamminjoki | Haapajoki | 19 | 16 | 38 | 3,3,4,6,–,2 | ||
| oja Soukkasesta | Haapajoki | 20 | 5 | 4 | 3,3,6,6,–,4 | ||
| Rajapuro | Haapajoki | 25 | 5 | 3,3,6,6,–,– | |||
| Kivipuro | Haapajoki | 27 | 5 | 3,3,6,6,–,– | |||
| Kotapuro | Haapajoki | 29 | 5 | 3,3,6,6,–,– | |||
| oja Korvaslammesta | Kaihlanen | 31 | 4 | 3 | 3,3,6,6,–,4 | ||
| oja Mustankankaalta | Pieksänjärvi | 35 | 7 | 11 | 3,3,6,6,–,5 | ||
| Surnuinjoki | Pieksänjärvi | 39 | 13 | 41 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Myllypuro | Pieksänjärvi | 38 | 9 | 23 | 3,3,6,6,–,2 | ||
| Marjapuro | Pieksänjärvi | 40 | 3 | 3,3,6,6,–,– | |||
| puro Kukkarojärvestä | Pieksänjärvi | 40 | 7 | 13 | 3,3,6,6,–,4 | ||
| Pohosjoki | Pieksänjärvi | 41 | 9 | 32 | 3,3,4,6,–,2 | ||
| Valuma-alueen latvat laskevat Pieksänjärveen Surnuinjoen kautta. Latva-alueen sivujokia ei ole Karttapaikassa nimetty, joten niitä ei tässä esitellä. | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [4], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 5 = VALUE-verkkopalvelu [8], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Virtavesiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueella voidaan luetella edelliseen taulukkoon kuulumattomia muita virtavesiä. Monet vanhat ja luontaisen oloiset ojat tai purot ovat vailla karttanimeä, mutta esimerkiksi seuraavilla virtavesillä on karttanimet. Leväjärveen laskevan Kourujoen yläjuoksulla virtaa esimerkiksi Vääränpuro, Saarikaisenpuro ja Kapeanpuro. Pieksänjärven itärantaan laskevan Myllypuron valuma-alueen Salvoseen laskevat Petronpuro ja Ukonlamminpuro. Pieksänjärven lounaisrantaan laskevan Pohosjoen valuma-alueella ovat esimerkiksi Vehkalampeen laskeva ja Säälammesta alkava Turruinpuro, sekä Vangasjärvestä alkava ja Uuhilampeen laskeva Kirkkojoki.[4]
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pieksäjärven valuma-alueella on noin 90 yli hehtaarin suuruista järveä tai lampea. Pääuomaan kuuluvia järviä on edellä jo lueteltu. Niiden lisäksi on vielä joitakin suuren kokoisia tai vesistöreittien kannalta merkittäviä järviä. Pieksänjärven eteläpuolella sijaitsevat esimerkiksi Kukkarojärvi (121 ha) ja Tahinlampi (15 ha). Pieksänjärven kaakkoispuolella sijaitsee Salvonen (122 ha), jonka valuma-alueella löytyvät lisäksi Litmanen (20 ha), Jakolanlampi (20 ha) ja Pentinlampi (12 ha). Pieksänjärven länsipuolelle laskevan Pohosjoen valuma-alueella on Vangasjärvi (431 ha), Vehkalampi (42 ha), Säälampi (17 ha) ja Uuhilampi (15 ha). Haapajoen Kaihlaseen (37 ha) laskee pohjoisesta Korvaslammen (34 ha) laskuoja, ja suoraan Haapajokeen Haapakosken eteläpuolella Soukkasen (21 ha) laskuoja. Pentlamminjoki on Vuorisen valuma-alueen laskujoki. Valuma-alueen järviä ovat esimerkiksi Suurijärvi (56 ha), Jouhteninen (25 ha), Vuorinen (23 ha), Kolmisoppi (17 ha) ja Maijoo (15 ha). Viipperonjoen valuma-alueeseen kuuluvat muun muassa Viippero (99 ha), Pesäjärvi (39 ha) ja Höyhkää (19 ha). Kourujoen valuma-alueella on vielä Vääräjärvi (53 ha), Kourujärvi (20 ha), Kapee (14 ha), Kallio-Kourujärvi (13 ha) ja Kaupinlampi (11 ha).[4][3]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kymijoen vesistön pääuoman pituudelle ei ole kirjallisuuslähteitä. Sen määrittäminen kartasta mittaamalla on hankalaa, jos jokien mutkittelu on voimakasta. Suuri osa pääuomasta on laajoja järvenselkiä, jossa matkan mittaaminen on helppoa. Mittaamisen vaiheet on selostettu artikkelissa Kymijoen vesistö kappaleessa Pääuoman kulun ja pituuden määritys. Saatu arvo on minimiarvo ja kun vesistöviranomaisten arvio julkaistaan, tämä määrittely voidaan poistaa!
- ↑ Matkan pituus mereltä Vaajakoskelle on 300 kilometriä ja sieltä Tarvaalankoskelle kartasta mittaamalla 28 kilometriä. Kartasta on myös mitattu järvenselkiä pitkin Konneveden, Hankaveden ja Koskeloveden osuudet.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e f Piekänjärven valuma-alue, Sikosalmi Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ a b c d e Pieksäjärven valuma-alue (14.79) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ a b c d e Sikosalmi, joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Koski-inventointi, s. 81–82. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Haapakoski (kyläyhdistys) pmkhaapakoski.fi. Pieksämäki: Pieksämäen Haapakosken kyläyhdistys. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ Pieksämäki (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.11.2023.
- ↑ VALUE (Valuma-alueen rajaustyökalu KM10) ymparisto.fi. Helsinki: Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.3.2024.