Kerkonjoen valuma-alue
| Kerkonjoen valuma-alue (2. jakovaihe: 14.76) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo, Keski-Suomi |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| 1. jakovaihe | Rautalammin reitin valuma−alue (14.7) |
| 2. jakovaihe | Kerkonjoen valuma-alue (14.76) |
| Vesistöjako |
Kiesimän alue (14.761), Sonkarin alue (14.762), Vesantojärven alue (14.763), Vesantojoen valuma-alue (14.764), Asinjoen valuma-alue (14.765) |
| Laskujoki | Kerkonjoki (Kiesimän kanava) |
| Pääreitti | ←Kiesimä ←Sonkari ←Vesankajärvi ←Asinjoki ←Myllypuro ←Mertajärvi ←Ristijoki ←Ristijärvi ←Sarpajärvi |
| Laskupaikka | Niinivesi |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 245,73 km² [1] |
| Järvisyys | 19,36 % [1] |
| Alueen pituus | 40 km [2] |
| Alueen leveys | 10 km [2] |
| Pääuoma | 46 km [2] |
| Keskivirtaama | 1,9 m³/s [3] |
 Kerkonjoen valuma-alueen laskujoen suu |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kerkonjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.76) on Rautalammin reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Vesistön valuma-alueen alarajana ovat Kerkonjoessa sijaitseva Kerkonkosken kanava, jonka kautta suuri osa virtaamasta laskee Niiniveteen Virmasveden alueelle (14.72), ja Kiesimässä sijaitseva Kiesimän kanava, jonka kanavavedet lasketaan Pohjois-Konneveteen Konneveden alueelle (14.71).[4][1]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalue sijaitsee Pohjois-Savossa Rautalammilla ja Vesannolla ja Keski-Suomessa Viitasaarella. Valuma-alueen pinta-ala on 245,73 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19,36 % [1]. Valuma-alue on noin 40 kilometriä pitkä ja 10 kilometriä leveä. Kerkonjoen valuma-alue sijaitsee Rautalammin reitin valuma-alueen sisäosassa ja siihen rajautuu etelässä ja lännessä Konneveden alueeseen (14.71), ja sitten idässä ja pohjoisessa Virmasveden alueeseen (14.72).[2][4]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kerkonjokeen Niinivedellä loppuva pääuoma kuuluu sekä Kerkonjoen valuma-alueeseen että Virmaveden alueeseen. Joen pituus on Niiniveden järvenselälle 2,8 kilometriä pitkä tai vesistöalueen rajalle Kerkonkosken kanavan alapuolelle 1,1 kilometriä pitkä. Kerkonjoen pääuomasta ei ole kirjallisia lähteitä. Eräs tapa määrittää pääuoma on valita pääuomaan se jokihaara, jonka valuma-alue on suurempi. Siinä joenhaarassa on silloin eniten vettä ja se kuuluu tämän mukaan pääuomaan. Pääuoma on kapeassa valuma-alueessa helppo päätellä lyhyiden sivu-uomien takia, sillä niiden valuma-alueet jäävät pieniksi. Niin on myös Kerkonjoen valuma-alueella. Yläjuoksulle noustessa kohdataan matkalla Kiesimä, Sonkari ja Vesantojärvi, jotka sisältyvät pääuomaan. Vesantojärvi sijaitsee valuma-alueen yläjuoksulla ja siihen laskee kaksi jokea, Asinjoki ja Vesantojoki. Asinjoen valuma-alueen pinta-ala on 54 ja Vesantojoen 36 neliökilometriä, joten Asinjoki kuuluu pääuomaan. Asinjoki muuttuu yläjuoksulla Mertajärvestä alkavaksi Myllypuroksi. Seuraava on Ristijärvestä alkava Ristijoki. Viranomaisten tiedoissa pääuomaan kuuluu Sarpajärvi ja sen lasku-uoma, sekä Limalammesta alkava Limanjoki. Viimeinen latvaosuus on Oinaslammesta alkava Honkapuro.[2]
Pääuoman pituus lasketaan käyttämällä vesistöviranomaisten antamia uomatietoja ja mittaamalla kartoista lyhimmät järvenselkiä ylittävät matkat. Pääuoman pituudeksi tulee siten sen minimiarvio. Pääuoman osuus järviketjua Kiesimä–Sonkari–Vesantojärvi Asinjoelle asti on noin 23,1 kilometriä. Viranomaisten julkaisemaa paikkatietoikkunan uomatietoja yhdistelemällä saadaan latvauomalle Oinaslammelle saakka pituutta 20,4 kilometriä. Pääuomaa vesistöalueen rajalta kertyy siten 43,5 kilometriä ja Niiniveden rannasta 46,3 kilometriä.[2]
Vesistöalueen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat viisi aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen esitetyssä järjestyksessä [5][1]:
- Kiesimän alue (14.761)
- Sonkarin alue (14.762)
- Vesantojärven alue (14.763)
- Asinjoen valuma-alue (14.765)
- Vesantojoen valuma-alue (14.764)
Pääuoman sivu-uomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alla on taulukoidussa muodossa lueteltu suurimpia Kerkonjoen valuma-alueen pääuomaan laskevia jokia ja ojia. Ne on järjestetty niin, että taulukko alkaa lasku-uomilla, jotka sijaitsevat reitin alajuoksulla, ja loppuu reitin yläjuoksun lasku-uomilla. Sarakkeessa ”Etäisyys Niiniveteen” olevat luvut esittävät pääuoman kohtaa kilometreinä Niiniveden järvenselkään rajoittuvaan rantaan. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pituutta. Virtaamalla tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ). Taulukon lähteet on esitetty viimeisen taulukon alla, ja niitä on tarkennettu rivin oikeassa sarakkeessa tietokohtaisesti.
| lasku-uoman nimi |
pääuoman kohta |
etäisyys Niiniveteen (km) |
joen pituus (km) |
virtaama (MQ) (m³/s) |
valuma- alue (km²) |
lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| xxxxxxx | |||||||
| oja Kivilammessa | Kerkonjoki | 2 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Vihtajoki | Sonkari | 15 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| oja Iso Kolmisoppisesta | Sonkari | 21 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Pentinoja | Vesantojärvi | 24 | 3,3,3,–,–,– | ||||
| Vesantojoki | Vesantojärvi | 30 | 13 | 36 | 3,3,3,6,–,2 | ||
| Kalmapuro | Ala-Asinjärvi | 31 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Jaakkopuro | Myllypuro | 35 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| oja Mertasuolta | Mertajärvi | 36 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Matojoki | Ristijärvi | 40 | 3,3,6,–,–,– | ||||
| Yläjuoksulla Oinaslampeen on vielä 8 kilometriä matkaa. | |||||||
Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet [1], 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu [6], 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu [2], 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e f g Kerkonjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 29.9.2023.
- ↑ Rautalammin reitti – Kansallisvesi, s. 18–24. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja - sarja A 108. Helsinki: Vesi- ja ympäristöhallitus, 1992. ISBN 951-47-6365-3. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 11.2.2018.
- ↑ Kerkonjoen valuma-alue (14.76) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
- ↑ Kerkonjoen suu, Kerkonkoski (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.9.2023.