Asinjoki
| Asinjoki ja Myllypuro | |
|---|---|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Vesanto |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Kerkonjoen valuma−alue (14.76) |
| Pinta-ala | 53,82 km² [1] |
| Järvisyys | 5,46 % [1] |
| Pääuoman pituus | 46 km [a] |
| Pääuoman osuudet | Kerkonjoki ←Kiesimä ←Sonkari ←Vesantojärvi ←Asinjoki ←Myllypuro ←Mertajärvi ←Ristijoki ←Ristijärvi ←Sarpajärvi ←Limanjoki ←Limalampi ←Honkapuro |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Mertajärvi, Uusi-Kuhmola [2] |
| Laskupaikka | Vesantojärvi, Asinkylä [3] |
| Läpivirtausjärvet | Ala-Asinjärvi, Ylä-Asinjärvi, myllypadon lampi |
| Esteet | pato |
| Sivu-uomat | Kalmapuro, Jaakonpuro |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 113 m [b][2] |
| Laskukorkeus | 101,1 m [3] |
| Korkeusero | 11,9 m [b] |
| Pituus | 8,7 km [4] |
| Kaltevuus | 0,83 m/km |
| Keskivirtaama | 0,5 m³/s (MQ) [c] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Asinjoki ja Myllypuro on Pohjois-Savossa Vesannon kirkonkylällä sijaitseva 9 kilometriä pitkä joki, joka alkaa Mertajärvestä ja laskee Vesantojärveen. Joki muodostaa 46 kilometriä pitkästä Kerkonjoen valuma-alueen pääuomasta sen yläjuoksun osuuden [a].[2][3][5][4]
Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tässä käsitellään valuma-alueen yläjuoksulla sijaitsevaa pääuoman osuutta, jonka karttanimi on aluksi Myllypuro ja sitten jostakin kohdasta alkaen Asinjoki. Joen nimitys voi vaihtua esimerkiksi seututien 551 sillan kohdalla.[d]
Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joki on 8,7 kilometriä pitkä, josta 1,8 kilometriä on järviosuuksia. Jokea kutsutaan aluksi Myllypuroksi. Sen uoma alkaa Mertajärven eteläosasta 113,0 metrin korkeudella mpy. kahtena rinnakkaisena uomana, jotka yhtyvät toisiinsa 300 metrin jälkeen. Joki on aluksi melko leveä ja se levenee lammeksi johtuen alempana sijaitsevasta padosta. Patolammen pituudeksi voidaan kartoista arvioida yli 500 metriä. Padon ympäristössä on kolmen tilan verran kiinteää asutusta. Padon jälkeen Myllypuro jatkaa aluksi pohjoiseen ja kääntyy sitten laajassa kaaressa kohti etelää. Joen yläosan pituus Mertajärveltä Ylä-Asinjärveen on 3,4 kilometriä[4]. Joki kohtaa täällä 107,5 metrin korkeuskäyrän. Joen alkuosuudella on kertynyt pudotusta 5,5 metriä. Asinjoen uoma, joka alkaa seututien 551 sillalta, virtaa koko ajan 107,5 metrin korkeuskäyrän alapuolella ja laskee Ylä-Asinjärveen, jonka vedenpinnan korkeus on 106,5 metri mpy. Sillan jälkeen joki ohittaa nykyään niittynä olevan Suosaaren maatilan peltomaat ja virtaa ojitetun Asinsuon läpi. Ennen järveä joki mutkittelee voimakkaasti ja sen uoma jakautuu kahdesti rinnakkaiseksi uomaksi, joita voidaan kutsua putaiksi. Rinnakkaisten uomien väliin jää kaksi jokisaarta, joiden pinta-alat ovat kartasta mitattuna noin 0,9 ja 0,4 hehtaaria[2]. Jokisaarien jälkeen joki virtaa loppuun asti yhtenä uomana. Joella on kaksi läpivirtausjärveä. Ylä-Asinjärven jälkeen tulee 120 metrin väliuoman[4] jälkeen Ala-Asinjärvi, jonka vedenpinta on 0,3 metriä edellistä järveä alempana. Väliuoman ylittää yhdystien 16087 maantiesilta. Sillan korvalla sijaitsee Asinjärven tanssilava. Ala-Asinjärveen laskee Asinjoen merkittävin sivuoja Kalmapuro. Järven jälkeen seuraa Asinjoen alajuoksun osuus, jossa on 3,5 kilometrin matkalla 5,1 metrin pudotus[4]. Joen varteen on rakennettu nuotiopaikka ja hirsilaavu hiihto- ja kävelylenkin pysähdyspaikaksi[6]. Laavun kohdalla joen ylittää kävelysilta. Alempana, Launaskukkuloiden kohdalla, tekee joki alajuoksulla käännöksen vasemmalle ja suuntaa Asinkukkuloiden vasemmalta puolelta kohti Vesantojärveä. Joensuussa sijaitsee Varpuahon ja Asin maatilat. Paikka muodostaa Asinkylän kulmakunnan.[2]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ala-Asinjärven ja lyhyt osuus Asinjoen etelärantoja sisältyvät luonnonsuojelualueeseen. Myös Ylä-Asinjärven ja sen yläpuolisten Asinjoen putaiden suoalueet ovat suojeltuja.[2]
Hydrologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alue on pinta-alaltaan 53,82 neliökilometriä.[1] Asinjoen joensuun keskivirtaamaksi voidaan arvioida 0,5 kuutiometriä sekunnissa.[c] Joessa ei ollut vuoden 1977 koski-inventoinnin mukaan ollut merkittäviä koskia.[7] Ainoa karttoihin merkitty koski sijaitsee myllypadon alapuolella.[8]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asinjoki muodostaa Kerkonjoen valuma-alueen (14.76) pääuoman yläjuoksun [9]. Valuma-alueella sijaitsee joitakin pieniä järviä, jotka käsitellään valuma-alueen omassa artikkelissa. Joella ei ole muita merkittäviä sivu-uomia kuin Jaakonpuro, joka yhtyy Myllypuroon padon alapuolella, ja Kalmapuro, joka laskee Ala-Asinjärven pohjoisrantaan.[5]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen historiaan kuuluu padon ja myllyn rakentaminen, mutta niistä ei ole tässä tietoa [8]. Lisäksi vanhoista kartoista voi huomata järvissä tapahtuneen muutoksen rantaviivan sijainnissa. Rantaviivan muutos tapahtui vuosien 1973 ja 1987 peruskarttojen välillä.[10][11]
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Pääuoma ja sen pituus on katsottu artikkelista Kerkonjoen valuma-alue, jossa se selostetaan.
- ↑ a b Yläjuoksun alupään korkeuluku on arvioitu kartasta korkeuskäyrien perusteella. Todellinen arvo voi olla puoli metriä eri. Tämä vaikuttaa myös uoman pudotuksen suuruuteen.
- ↑ a b Joen keskivirtaamasta (MQ) ei ole löytynyt viranomaistietoja, vaan se on laskettu suhteuttamalla Asinjoen valuma-alueen ja Riitunvirran valuma-alueen pinta-alat toisiinsa ja vertaamalla suhdetta Riitunvirralla mitattuun keskivirtaamaan. Kun Riitunvirran valuma-alue on 210 neliökilometriä ja keskivirtaama on 1,9 kuutiometriä sekunnissa, ja kun Asinjoen valuma-alueen on 53 neliökilometriä, saadaan Asinjoen joensuun virtaamaksi 0,5 kuutiometriä sekunnissa. Tämän edellytyksenä on se, että sadanta on samanlaista koko valuma-alueella.
- ↑ Joesta käytetään karttojen mukaan Asinjoen nimitystä Vesantojärveen päättyvällä alajuoksun osauudella. Yläjuoksun nimitys on Myllypuro Mertajärvestä alkaen. Uoman nimenpuutos tapahtuu jossakin kohtaa jokea Uusi-Kuhmolassa. Tässä artikkelissa vaihtumiskohta on kiinnitetty seututien 551 silalle. Se voi olla muuallakin, mutta siitä ei ole lähdetietoa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ a b c d e f Myllypuron niska (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.9.2023.
- ↑ a b c Asinjoen suu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.9.2023.
- ↑ a b c d e Asinjoen valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 25.10.2023.
- ↑ a b Kerkonjoen valuma-alue (14.76) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.9.2023.
- ↑ Ulkoliikuntapaikat vesanto.fi. Vesanto: Vesannon kunta. Viitattu 26.4.2024.
- ↑ Koski-inventointi, s. 81. Vesihallituksen julkausuja nro 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b Peruskartta 1:20 000. 3313 01 Pelleskylä. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 26.4.2024)
- ↑ Asinjoen valuma-alue (14.765) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.9.2023.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 03 Ahveninen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1973. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 26.4.2024)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3224 03 Ahveninen. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1987. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 26.4.2024)
