Jeesuksen Kristuksen kirkko (bickertonilaiset)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jeesuksen Kristuksen kirkko (engl. The Church of Jesus Christ) on kolmanneksi suurin myöhempien aikojen pyhien liikkeeseen kuuluvista uskonnollisista yhteisöistä. Siihen kuuluu noin 15.000 jäsentä Amerikassa, Euroopassa, Aasiassa ja Afrikassa. Liike tuntuu kasvavan tasaisesti. Kirkon jäseniä kutsutaan usein "bickertonilaisiksi" kirkon perustajan William Bickertonin mukaan. Kirkko itse vastustaa tätä nimitystä ja katsoo, että sitä tulee kutsua sen virallisella nimellä "Jeesuksen Kristuksen kirkko". Kirkon päämaja toimii Monongahelassa, Pennsylvaniassa.

Bickertonilaisten kirkkorakennus Monongahelassa, Pennsylvaniassa.

Kirkko katsoo olevansa Joseph Smithin 6. huhtikuuta 1830 järjestämän Kristuksen kirkon, jonka nimeksi muutettiin myöhemmin Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkko, laillinen seuraaja. Kun kiihtynyt väkijoukko lynkkasi Joseph Smithin 27. kesäkuuta 1844, hänen seuraajansa ajautuivat riitaan kirkon laillisesta päämiehestä ja Smithin seuraajasta. Sidney Rigdon, eräs Smithin läheisimmistä työtovereista, katsoi olevansa Smithin laillinen seuraaja, koska hän oli ollut profeetan ensimmäinen neuvonantaja ja ensimmäisen presidenttikunnan ainut hengissä oleva jäsen. Lisäksi hän väitti Smithin itsensä kutsuneet hänet "profeetaksi, näkijäksi ja ilmestyksensaajaksi". Kahdentoista apostolin koorumin vanhin, Brigham Young taas katsoi, ette kirkolle tullut ensi alkuun valita johtajaa lainkaan, vaan johdon tuli siirtyä väliaikaisesti koko kahdentoista apostolin koorumille.

Kun Young julistautui virallisesti Smithin seuraajaksi ja alkoi johtaa seuraajiaan länteen, kohti Suuren suolajärven laaksoa, nykyistä Utahia, Rigdon ilmoitti perustavansa oman kirkon, Siionin lasten Jeesuksen Kristuksen kirkon. Rigdon halusi ottaa kirkossaan käyttöön myöhempien aikojen pyhien liikkeen alkuaikoina käytetyn omaisuuden yhteyden, mikä kuitenkin osoittautui kohtalokkaaksi. Rigdonin johtama liike hajosi jo 1847. Hänen seuraajiinsa kuulunut William Bickerton liittyi lyhyeksi aikaa Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäseneksi, mutta Brigham Youngin vaadittua häntä hyväksymään moniavioisuuden periaatteen hän kieltäytyi ja erosi kirkosta 1852. Tämän jälkeen hän alkoi koota ympärilleen pientä joukkoa, joka piti elossa myöhempien aikojen pyhien sanomaa ja tutki Raamattua sekä Mormonin kirjaa. Bickerton kertoi myös nähneensä näkyjä, joissa Jumala vaati häntä julistamaan evankeliumia. 1861 Bickerton kertoi vihkineensä Jumalan ohjeiden mukaan kaksitoista miestä apostoleiksi, ja heinäkuussa 1862 Jeesuksen Kristuksen kirkko järjestettiin virallisesti Green Oakissa, Pennsylvaniassa.

Bickertonin kirkko valmistutti tuota pikaa oman käännöksensä Mormonin kirjasta italiaksi, ja lähetyssaarnaajia lähetettiin saarnaamaan Itärannikon italialaisten siirtolaisten keskuuteen. Italialaissyntyisten jäsenten määrä on kirkossa vieläkin merkittävä. Kirkko lähetti myös saarnaajia intiaanien pariin, aluksi Kansasiin.

Bickertonin johtama kirkko ei hyväksynyt Smithin loppukauden erityisoppeja, kuten moniavioisuus, sijaistoimitukset kuolleiden puolesta, sinetöinnit ja vihkimiset iankaikkiseen avioliittoon sekä temppeleissä suoritettavat endaumentit. Kirkko vihki myös alusta saakka mustaihoisia pappeuteen. Kirkon mukaan myös Smithin loppukauden opetukset pelastuksesta ja ihmisen iankaikkisesta kehittymisestä kohti jumaluutta ovat vääriä.

Jeesuksen Kristuksen kirkko pitää sekä Raamattua että Mormonin kirjaa Jumalan henkäyttäminä pyhinä kirjoituksina. Sen sijaan Kallisarvoista helmeä ja Oppia ja liittoja ei pidetä pyhinä. Niihin on kirkon mukaan eksynyt paljon väärää oppia ja ilmoitusta. Kirkon käsityksen mukaan Joseph Smith oli kyllä Jumalan profeetta ja Hänen kutsumansa kirkon pää, mutta hän sai silti useita vääriä ilmoituksia. Tässä vedotaan Smithin omaan opetukseen, jonka mukaan ilmoitukset voivat tulla, paitsi Jumalalta, myös muusta lähteestä, osa jopa paholaiselta.

Jeesuksen Kristuksen kirkon mukaan kaikki, mitä ihmisen pitää tietää pelastuksesta, on kirjoitettuna Raamattuun ja Mormonin kirjaan. Kirkko kiistää opin perisynnistä, sen mukaan ihminen kärsii omien syntiensä eikä Aadamin ja Eevan syntien takia. Pieninä kuolleet lapset pääsevät kaikki taivaallisen Isän luo. Pelastuakseen ihmisen tulee katua syntejään ja tehdä niistä parannus, uskoa Jeesuksen sovitustyöhön sekä ottaa vastaan vesikaste (joka kirkon opin mukaan pitää suorittaa "elävässä" vedessä, siis järvessä, joessa tai purossa, ei kastealtaassa). Tämän jälkeen henkilö kastetaan "tulella" eli hänelle annetaan Pyhän Hengen lahja kätten päälle panemisella.

Jeesuksen Kristuksen kirkon kirkkorakennukset ovat yksinkertaisia ja koruttomia. Niissä ei ole ristejä eikä muita kuvia, koska yhteisön käsityksen mukaan Jumalan sana kieltää ne. Jumalanpalvelusten rakenne on yksinkertainen, ne koostuvat rukouksista, puheista ja lauluista. Puheita ei yleensä ole valmistettu etukäteen, vaan Pyhän Hengen katsotaan antavan kulloinkin tarvittvavat sanat. Sakramentti eli ehtoollinen toimitetaan yleensä kerran viikossa. Kirkossa käytetään hapatettua, paloiksi murrettua leipää, joka symboloi Kristuksen runneltua ruumista, sekä viiniä, joka kuvaa hänen ristillä vuodatettua vertaan. Viini jaetaan yhteisestä kalkista. Vain kastetut ja aktiiviset Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenet saavat ottaa osaa sakramenttiin.

Lisäksi kirkossa on käytössä neljästi vuodessa keskinäinen jalkojen pesu, jonka katsotaan kuvaavan kristittyjen keskinäistä palvelemista ja anteeksi antamista. Tämä on kirkossa hyvin tärkeä toimitus. Toinen erikoisuus jumalanpalveluksisa on "pyhä suudelma" eli kristittyjen tapa tervehtiä toisiaan suutelemalla poskille.

Kirkko katsoo sillä olevan saman virkarakenteen kuin Jeesuksen perustamalla alkukirkollakin. Kirkossa on apostoleita, evankelistoja, vamhimpia, opettajia ja diakoneja. Naisilla on mahdollisuus päästä diakonissoiksi, mutta heillä ei yhteisön raamatuntulkinnan mukaan ole mahdollisuutta saada muita pappeuden virkoja.

Jeesuksen Kristuksen kirkko uskoo Pyhän Hengen toiminnan ilmenevän erilaisina armolahjoina. Näitä ovat profetian, kielilläpuhumisen ja parantamisen armolahjat.

Yhdysvaltalainen rock-muusikko Alice Cooper on syntyisin bickertonilaisperheestä.

Kotisivu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]