Itsenäisyyden kuusi
Itsenäisyyden kuusi on Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva Suomen itsenäisyydelle omistettu kuusi. Suomen itsenäistymisvuonna 1917 kylvetyn kuusen sekä sen edustalla sijaitsevan muistokiven lahjoitti ja omisti Suomen eduskunnalle pääkonsuli Rudolf Ray. Kuusi istutettiin Kaivopuistoon vuonna 1931.[1][2] Muistokivi paljastettiin 13. toukokuuta samana vuonna ja tilaisuudessa esitettiin Leevi Madetojan kuorolle ja torviorkesterille tilaisuutta varten säveltämä kappale Suomen itsenäisyyden kuusi (op. 72), johon Ray oli laatinut sanat.[3]
Muistokiven etusivulla lukee: ”Itsenäisyyden kuusi * v. 1917. Omistettu Suomen tasavallan eduskunnalle tunnuslauseella: "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto". Muistoksi päivälle 6/XII 1917 jolloin eduskunta mursi kansaltaan orjan ikeen virittäen sille vapauden soihdun.” Kiven takasivulla on kuuselle omistettu uskonnollis-isänmaallinen runo.[2] Kiveen kuvattu vaakuna on Rayn itse suunnittelema vaihtoehtoinen versio Suomen vaakunasta, jossa Suomea symboloiva musta karhu murtaa "orjuuden ikeen" ja kruunun tilalla on vapauden soihtu. Rayn mielestä ruotsalaista perua oleva leijonavaakuna ei sopinut itsenäisen Suomen symboliksi.[4]
Kuusi sijaitsee välittömästi Kaivohuoneen pohjoispuolella. Chilen pääkonsulina toiminut Ray lahjoitti myös 200 000 markkaa Itsenäisyyden kuusen rahastoon ja toivoi lahjakirjassaan, että ”Itsenäisyyden kuusen siemenistä koottakoon ja idätettäköön tarpeellinen määrä taimiksi, joita sitten myytäköön kautta maamme kotikuusiksi ja yksilöille ja yhteisöille.” Vuonna 1987, Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuonna, useita itsenäisyyden kuusen jälkeläisiä istutettiinkin eri puistoihin. Taimien myymisestä saaduilla varoilla säätiö perusti Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston eli Itlan.[5][6]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Itsenäisyyden kuusi Helsingin Kaivopuistossa Museovirasto.
- ↑ a b Itsenäisyyden kuusen muistokivi Julkiset veistokset -tietokanta. Helsingin kaupungin taidemuseo.
- ↑ Suomalaisen torviseitsikon syntyhistoria: Leevi Madetojan sävellykset seitsikolle Lieksan vaskiviikot. Viitattu 28.11.2011.
- ↑ Suomen vaakunaeläin - karhu vai leijona ? Viitattu 27.11.2011.
- ↑ Opintoretket 2007, s. 19. Viitattu 27.11.2011.
- ↑ Itsenäisyyden kuusen perintö Itla. Viitattu 27.11.2011.
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Itsenäisyyden kuusi Wikimedia Commonsissa- Itsenäisyyden kuusi Itsenäisyyspäivä 1940 Helsingissä -uutisfilmissä Ylen Elävä arkisto.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 
