Ikkuna

Wikipedia

Ikkuna on seinään, oveen tai kattoon asennettu lasitettu rakennusosa.

Ikkunan ensisijainen tarkoitus on päästää valoa lävitseen. Toinen tärkeä toiminnallinen merkitys ikkunalla on tuuletus eli (sisä)ilman vaihto. Ikkunalla on myös merkitystä läpinäkyvyyden ansiosta ympäristön ja toimintojen seuraamisessa.

Sisällysluettelo 1 Ikkunan osat 2 Ikkunatyyppejä 3 Ikkunamateriaalit 3.1 Puuikkunat 3.2 Puu- ja puualumiini-ikkunoiden tyypit 3.3 Komposiitti-ikkunat 3.4 Profiili-ikkunat 4 Ikkunan lasitus 5 Ikkunoiden mitat 6 Energiatehokkuus 6.1 Lämmönläpäisykerroin 6.2 Energialuokitus 7 Katso myös 8 Lähteet 8.1 Viitteet 8.2 Yleiset lähteet 9 Kirjallisuutta 10 Aiheesta muualla

[muokkaa] Ikkunan osat

Ikkunan rungon muodostaa karmi, joka asennetaan kiinteästi rakenteen aukkoon. Mikäli lasitus tehdään suoraan karmiin, kysymyksessä on kiinteä ikkuna, jota ei pysty avaamaan. Jos karmissa on useampia valoaukkoja, välissä on jakokarmi.

Avautuvan osan muodostaa karmiin saranoitu puite. Ikkuna voi olla sisään- tai ulosaukeava. Saranointi on tyypillisesti karmin pystyosissa, jolloin puhutaan sivusaranoidusta ikkunasta, mikäli saranat ovat karmin vaakaosilla puhutaan ylä- tai alasaranoidusta ikkunasta.

Puitteita voi olla myös useita ikkunatyypistä riippuen; tällöin puhutaan ulko-, väli- ja sisäpuitteista. Kytketty puite tarkoittaa yhteen heloitettuja sisä- ja välipuitteita. Jos puite on jaettu useampaan lasiosaan, välissä on jakopuite.

[muokkaa] Ikkunatyyppejä

Ikkuna voi olla sisään- , ulos- tai sisään/ulosaukeava sen mukaan mihin suuntaan puitteet kääntyvät avautuessaan. Sisään/ulosaukeavassa sisäpuite kääntyy sisään, ulkopuite ulospäin.

Suomessa epätavanomaisia ikkunatyyppejä ovat liukuikkuna, jossa avautuva osa liukuu ylös, ja keskisaranoitu kiertoikkuna, jossa puite "keinuu" aukon keskellä olevien saranoiden varassa. Suomessakin käytössä oleva kaltevien kattojen kattoikkunatyyppi lapeikkuna on saranoitu kiertoikkunaksi.

Puitteeseen voi olla lasituksen sijasta rakennettu tuuletusluukku.

Ennen ikkunalasin käytön yleistymistä ikkuna-aukko oli avonainen tai siinä oli puinen luukku. Joskus aukkoon pingotettiin sian virtsarakko kalvoksi. Ohut ja venyvä rakko sulki aukon mutta kuulsi valoa lävitseen.

[muokkaa] Ikkunamateriaalit

[muokkaa] Puuikkunat

Perinteisesti ikkunat on valmistettu puusta - mielellään tiheäsyisestä sydänpuusta. Teollisesti valmistettu puuikkuna on eniten asennettu ikunatyyppi Suomessa. Nykyisin puuikkunoita saa myös ulkopuolisin osin alumiiniverhoiltuna. Yleisin nykyisin asennettava ikkunatyyppi on puualumiini-ikkuna, jolloin ikkunan ulkopuite ja ulos näkyvät osat ovat alumiinia, karmi ja muut puitteet puuta.

[muokkaa] Puu- ja puualumiini-ikkunoiden tyypit

Rakenteeltaan (poikkileikkaukseltaan) ja lasien lukumäärältään erilaiset ikkunatyypit on standardoitu:

• MS Sisäänaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
• MSU Sisään/ulosaukeava kaksipuitteinen kaksilasinen ikkuna
• MSK Sisäänaukeava kolmipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Hyvin yleinen Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla.
• MSE Sisäänaukeava kaksipuitteinen kolmilasinen ikkuna. Sisemmässä puitteessa kaksilasinen umpiolasielementti. Puitteet on yleensä kytketty heloituksella yhteen. Nykyisin tavallisin Suomessa käytetty ikkunatyyppi.
• MEK Kiinteä, lasituksena kaksi- tai kolmilasinen umpiolasielementti.
• SE Sisäänaukeava yksipuitteinen ikkuna, puitteessa kaksi- tai kolmilasinen umpiolasielementti.

Yleisimpien MSE- ja MSK-ikkunoiden vakioidut karmisyvyydet ovat 130 mm ja 170 mm.

[muokkaa] Komposiitti-ikkunat

Nykyaikaisia ikkunoita on saatavilla myös muovista valmistettuna. Näissä ikkunoissa karmiosa on rakenteeltaan kennomainen ja tarjoaa hyvät lämmön- sekä meluneristys ominaisuudet. Muovi tarjoaa säänkestävyydeltään sekä huoltovapaudella etuja verrattuna tavallisiin puuikkunoihin - muovin lämpölaajenemiskerroin on kuitenkin suurempi kuin puulla ja tämä tulee ottaa huomioon jo rakennusvaiheessa.

[muokkaa] Profiili-ikkunat

Liikerakentamisessa, julkisissa tiloissa ja esimerkiksi porrashuoneissa yleinen tyyppi on alumiini- tai teräsprofiili-ikkuna. Tällöin karmi ja mahdolliset puitteet ovat metalliprofiilia. Profiilit ovat valmistajakohtaisia, ja niitä saa myös lämpökatkolla, jolloin niitä voidaan käyttää lämpöeristetyissä seinissä.

Profiilien vahvuudet vaihtelevat tyypillisten kokojen ollessa 30-70 x 50-70 mm. Alumiiniprofiilit ovat tyypilisesti teräsprofiileja suurempia. Ikkunoita valmistetaan myös PVC-muoviprofiilista.

[muokkaa] Ikkunan lasitus

Ikkunat voidaan lasittaa laakalasilla tai umpiolasielementeilla ikkunatyypin mukaan. laakalasina käytetään yleensä 3 mm lasia. Rannikolla tai korkeissa taloissa voidaan joutua käyttämään vahvempaa lasia. Ikkuna voidaan myös lasittaa erilaisilla turvalaseilla, esimerkiksi karkaistulla lasilla.

[muokkaa] Ikkunoiden mitat

Ikkunoiden mitat ilmoitetaan yleensä moduulijärjestelmän liittymismittoina leveys x korkeus. Kantamoduuli 1M = 100 mm. Vakiomittaisten ikkunoiden leveys muuttuu 3M-portain, korkeus 2M-portain, esimerkiksi 6x6, 6x9, 6x12 ja 6x6, 9x6, 12x6.

Ikkunat valmistetaan yleensä 10 mm liittymismittaa pienemmiksi ja asennusaukko jätetään esimerkiksi 20 mm liittymismittaa suuremmaksi, jolloin saadaan 30 mm asennusvara.

[muokkaa] Energiatehokkuus

[muokkaa] Lämmönläpäisykerroin

U-arvo ilmaisee, kuinka paljon ikkuna läpäisee lämpöä (yksikkö W/m²K). Mitä pienempi U-arvo, sitä parempi lämmöneristävyys. Ohessa esimerkkejä, arvot vaihtelevat valmistaja- ja ikkunatyyppikohtaisesti. Arvoja voi verrata esimerkiksi uuden omakotitalon ulkoseinän U-arvoon, joka tyypillisesti on noin 0,2 -0,24 W/m²K. Arvot ovat koko ikkunan U-arvoja, lasiosan U-arvot ovat tätä parempia (U-arvo on pienempi):^[1]

• noin 2,7 Vanha kaksilasinen MS-ikkuna
• noin 1,8 Kolmilasinen MSE-ikkuna
• 1,4 Suomen rakentamismääräyskokoelman määrittämä minimivaatimus uudisrakentamisessa.
• 0,95-1,0 Minimivaatimus Ympäristömerkin saamiselle ikkunan koosta riippuen^[2]
• 1,2 - 1,4 Selektiivipinnoitetulla lasilla varustettu MSE-ikkuna.
• 0,9 - 1,1 Selektiivilasilla varustettu ikkuna, jossa umpiolasielementin täyteaine ilman sijasta jalokaasu. Lisänä saattaa olla lämpösäteilyä heijastava erikoiskalvo. Yleensä MSE-ikkuna, tai kiinteä kolmilasinen MEK-ikkuna.

[muokkaa] Energialuokitus

Ikkunan lämpötaloutta ja energiatehokkuutta ei kuitenkaan voi selvittää pelkällä U-arvolla, vaan siihen vaikuttavat muun muassa karmien ilmatiiviys (ilmanvuotoluku) ja lasiosan auringonsäteilyn kokonaisläpäisykerroin, eli g-arvo. Ikkunoiden energiataloudellisuuden helppoa vertailua varten on kehitetty energialuokitus, joka jakaa ikkunat luokkiin A - G samaan tapaan kuin kodinkoneiden energiatehokkuutta kuvaava luokitus. Merkintä on Puutuoteteollisuus ry:n kehittämä ja vapaaehtoinen. Luokituksessa ikkunalle lasketaan E-arvo (kWh/m²), joka kuvaa ikkunan vuodessa kuluttamaa energiamäärää. Luokka A on vähän kuluttava, G paljon kuluttava.^[3]

Energialuokituksen E-arvot (kWh/m²)

• Luokka A: pienempi kuin 85
• Luokka B: 85 - 105
• Luokka C: 105 - 125
• Luokka D: 125 - 145
• Luokka E: 145 - 165
• Luokka F: 165 - 185
• Luokka G: yli 185

Luokitelluista ikkunoista julkaistaan valmistajakohtaiset listat Motiva Oy:n verkkosivuilla.

[muokkaa] Katso myös

• Katto
• Ovi
• Seinä
• Valeikkuna

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

[muokkaa] Yleiset lähteet

• Rakennustieto Oy: RT 41-10644 Puuikkunat. Rakennustietosäätiö, 1997.
• Rakennuspuusepänteollisuus ry, Tekniikan Sanastokeskus: RT 40-10123 Rakennuspuusepänteollisuuden sanasto. Rakennustietosäätiö, 1981.

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Korhonen, Teppo & Eskelinen, Jouko: Suomalainen ikkuna. Helsinki: Multikustannus, 2007. ISBN 978-952-468-107-0.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Motiva Oy: Energiamerkinnän saaneet ikkunat valmistajakohtaisesti
• Rakennusperintö.fi: Ikkunat