Ilmanvaihtokone
Sivulta puuttuu Ilmanvaihtokone on rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmässä ilmaa kierrättävä laite. Ilmanvaihtokoneen aikaansaaman ilmanpaineen avulla kuljetetaan tuore ilma huonetiloihin ja/tai käytetty jäteilma pois rakennuksesta. Ilmanvaihtokoneen tarve riippuu käytetystä ilmanvaihtojärjestelmästä.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmajärjestelmässä sekä jäteilman poisto, että korvausilman otto hoidetaan ilmanvaihtokoneen puhaltimella.
Koneellisessa poistoilmajärjestelmässä ilma poistetaan rakennuksesta koneellisen huippuimurin, ei varsinaisen ilmanvaihtokoneen avulla. Korvausilma virtaa sisään korvausilmaventtiileistä, tai hallitsemattomassa järjestelmässä rakenteiden raoista. Poistettavan ilman lämpöä ei oteta talteen.
Painovoimaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä ei käytetä ilmanvaihtokonetta lainkaan, vaan ilma liikkuu korkeuden, tuulen tai lämpötilan erotuksen aikaansaaman paine-eron avulla. Painovoimaisessa järjestelmässä lämmön talteenotto poistettavasta ilmasta ei ole mahdollista.
Lämmöntalteenotto [muokkaa]
Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ilmanvaihtokoneet ovat nykyisin lähes poikkeuksetta lämmöntalteenottavia, jolloin rakennuksesta poistettavan jäteilman sisältämää lämpöä siirretään tuloilmaan eri menetelmillä. Näin saadaan jäteilman energiasta osa talteen ja rakennuksen lämmitystarvetta vähennettyä.
| Lämmöntalteenottomenetelmä | Tuloilman lämpötilahyötysuhde yhtäsuurilla ilmavirroilla | Lisätietoja |
|---|---|---|
| Pyörivä lämmönsiirrin | 70-85 % | Pieni osa jäteilmasta siirtyy siirtimen pyöriessä tuloilmaan. Alhaisilla ulkolämpötiloilla poistoilman kosteutta siirtyy tuloilmaan. Talteenoton hyötysuhde säädeltävissä lämmönsiirtimen pyörimisnopeutta säätämällä. |
| Levylämmönsiirrin | 50-65 % | Tulo- ja jäteilmat pysyvät täysin erillään. Kylmissä olosuhteissa herkkä jäätymään. Lämmönsiirtimen sulatus ja talteenoton säätö tapahtuu ohittamalla ulkoilmavirtaa lämmönsiirtimen ohi. |
| Vesiglykolilämmönsiirrin | 40-60 % | Tulo- ja jäteilmat pysyvät täysin erillään. Lämpöä siirretään ulko- ja poistoilmoihin sijoitetuilla lamellisilla lämmönsiirtimillä, joissa kiertää vesi-glykoliseos (etyleeniglykoli, glykolipitoisuus yleensä 30 %). Talteenoton hyötysuhde ja jäätymisen esto säädeltävissä vesiglykoliseoksen virtausnopeutta säätämällä. |
Lähteet [muokkaa]
- Ympäristöministeriö, Asunto ja rakennusosasto: Suomen rakentamismääräyskokoelma D2. Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto. Määräykset ja ohjeet 2003 (pdf) FINLEX ® - Valtion säädöstietopankki. 2002. Helsinki: Ympäristöministeriö. Viitattu 6.10.2007.
| Yhdyskuntasuunnittelu: | |
|---|---|
| Suunnitteluperiaatteet:: |
ekorakentaminen - aurinkoarkkitehtuuri - matalaenergiatalo - passiivitalo - nollaenergiatalo - plusenergiatalo |
| Lämmitys: |
aurinkolämmitys - kaukolämpö - lämpöpumppu - maalämpö - puupelletti - takka |
| Talotekniikka: |
ilmanvaihtokone - aurinkokenno - energiansäästölamppu |
| Rakennustekniikka: | |
| Perinnerakentaminen: |
hirsirakentaminen - olkipaalirakentaminen - savirakentaminen - turpasmökki - terva - keittomaali |
| Organisaatiot: |
ympäristöhallinto - Ympäristöministeriö - Ympäristökeskus - Motiva |
