Ikkunakalvo
Ikkunakalvo on ikkunaan asennettava kalvo. Se voi esimerkiksi suojata sisätiloja auringonsäteiltä ja niiden kuumentavalta, haalistavilta ja terveydelle haitallisilta vaikutuksilta, ikkunaa naarmuuntumiselta tai rikkoutumiselta, tai se voi antaa näkösuojaa. Jotkin ikkunakalvot ovat koristeellisia.
Käyttötarkoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jälkiasennettavia ikkunakalvoja on tarjolla eri valmistajilta lukuisia malleja ja paksuuksia – neutraalin kirkkaina tai eri väreillä ja tummuusasteilla sävytettyinä. Eri kalvotyypit painottavat erilaisia käyttötarpeita ja ominaisuuksia esimerkiksi aurinkoenergian torjunnassa ja valonläpäisyssä.
Lämmönsäätely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aurinkosuojakalvo rajoittaa merkittävästi auringon lämpösäteilyn pääsyä ikkunoista sisätiloihin. Talvella kalvo puolestaan eristää sisälämpöä ja estää lämpöhukkaa ikkunasta. Näin aurinkosuojakalvot tasoittavat sisätilojen lämpötilanvaihtelua ja parantavat kiinteistön energiatehokkuutta[1].
UV-säteilyn torjuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paitsi lämmönsäätelyyn aurinkosuojakalvoja käytetään myös tehokkaan UV-suojan takia. Ikkunakalvo voi torjua 99 prosenttia ikkunoista tulevasta UV-säteilystä, joten kalvo suojaa ihmisiä terveyshaitoilta sekä sisutusta, tauluja, tapetteja ja kankaita haalistumiselta ja vaurioitumiselta. Tästä syystä aurinkosuojakalvoja asennetaan usein esimerkiksi museoihin, liike- ja toimistorakennuksiin, sairaaloihin ja hoitolaitoksiin sekä kouluihin ja päiväkoteihin.
Ikkunaturvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikkunakalvo parantaa henkilöturvallisuutta. Jos ikkuna menee rikki, kalvo pitää lasinsirpaleet paikoillaan. Vielä tehokkaampaa turvallisuutta tarjoavat varsinaiset turvakalvot.
Muita ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ikkunakalvo estää valon heijastuksia ja häikäisyä. Tummennetut ikkunakalvot tarjoavat myös näkösuojaa ulkoapäin katsottuna. Ikkunakalvoja asennetaan myös esteettisillä perusteilla. Eri sävyiset kalvot vaikuttavat kiinteistöjen ja ajoneuvojen ulkonäköön ja koristeellisuuteen.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Energy Analysis for Window Films Applications in New and Existing Homes and Offices 2012. International Window Film Association. Arkistoitu 18.8.2013. Viitattu 12.8.2015.
- ↑ Window Film Applications International Window Film Association. Arkistoitu 16.7.2015. Viitattu 29.6.2015.