Hetehorsma
| Hetehorsma | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Myrtales |
| Heimo: | Horsmakasvit Onagraceae |
| Suku: | Horsmat Epilobium |
| Laji: | alsinifolium |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Epilobium alsinifolium |
|
| Katso myös | |
Hetehorsma (Epilobium alsinifolium) on horsmien sukuun kuuluva, lähinnä Euroopassa, vuoristoissa ja pohjoisissa havumetsissä tavattava ruohokasvi.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monivuotinen hetehorsma kasvaa 10–30 cm korkeaksi. Kasvin tyvellä on pitkiä, vahvoja ja valkoisia maarönsyjä. Varsi on haaraton tai pensasmaisesti haarova, paksu ja lyhytynivelvälinen. Alaosastaan varsi on kalju, ylempää viiruttaisesti kaarikarvainen tai joskus myös nystykarvainen. Vastakkain olevat lehdet ovat lähes ruodittomia, puikeita, leveätyvisiä, kapeakärkisiä, terävähampaisia, paksuhkoja, usein hieman kouruisia ja väriltään tummanvihreitä. Kukinto on lehdekäs ja sen ranka on viiruttaisesti kaarikarvainen tai toisinaan myös nystykarvainen. Kukinnon tukilehdet ovat muiden lehtien kaltaisia. Kukkaperät ovat vaihtelevassa määrin kaari- ja nystykarvaisia. Kukassa on neljä verho- ja terälehteä. Kukan teriö on tummanpurppuranpunainen. Sikiäin on tumma ja lähes kalju, emin luotti on nuijamainen. Suomessa hetehorsma kukkii heinä-elokuussa. Kasvin hedelmänä on 4–7 cm pitkä roteva, yläviisto kota, joka on kalju ja väriltään punertavanruskea. Haivenelliset siemenet ovat 1,3–1,8 mm pitkiä, kapean vastapuikeita, kaulallisia, sileitä ja väriltään tummanruskeita.[1]
Hetehorsma voi risteytyä pohjanhorsman (E. hornemannii) ja suohorsman (E. palustre) kanssa. Risteymä pohjanhorsman kanssa on marto, suohorsman kanssa lähes marto.[2]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hetehorsmaa tavataan lähes pelkästään Euroopassa, jossa se on lähinnä vuoristoseutujen ja pohjoisten havumetsien laji. Sitä kasvaa muun muassa Islannissa, Norjan ja Ruotsin keski- ja pohjoisosissa, Suomen pohjoisosissa, Kuolan niemimaalla, Skotlannissa, Alppien alueella, Keski-Italiassa, Karpaateilla, Balkanin vuoristoseuduilla sekä paikoin Espanjassa ja Kreikassa. Euroopan ulkopuolella hetehorsma on tavattu ainoastaan Grönlannin länsirannikolla.[3] Suomessa hetehorsma on alkuperäinen laji.[2] Sitä tavataan Oulun–Kajaanin korkeudelta Lapin pohjoisosiin. Runsaimmillaan hetehorsma on Keski-Lapissa. Lajia on tavattu myös Etelä-Karjalasta kaukana muista Suomen esiintymistä.[4]
Hetehorsma vaatii kostean kasvuympäristön. Tyypillisesti sitä tavataan havumetsissä pehmeässä sammalikossa lähteiden ja hetepurojen liepeillä. Laji on kalkinsuosija.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 295, 300.
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 300.
- ↑ a b Den virtuella floran: Källdunört (Epilobium alsinifolium) (myös levinneisyyskartta) Den virtuella floran. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 14.1.2014. (ruotsiksi)
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2012: Hetehorsma (Epilobium alsinifolium) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 14.1.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Hetehorsma (Epilobium alsinifolium)
- Kasviatlas 2018: Hetehorsman (Epilobium alsinifolium) levinneisyys Suomessa
- Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Hetehorsma (Epilobium alsinifolium)
- Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Epilobium alsinifolium (englanniksi)
- Global Biodiversity Information Facility (GBIF): Epilobium alsinifolium (englanniksi)