Hakka (kansa)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakka-kiinalaiset
客家
Hak-kâ
Hakka Notable People.png
Ylärivi: Liu Yongfu, Soong Ching-ling, Shing-Tung Yau, Sun Yat-sen
Alarivi: Deng Xiaoping, Lee Kuan Yew, Chow Yun-fat, Soong May-ling
Väkiluku noin 80 miljoonaa
Merkittävät asuinalueet
Kiina
Taiwanin lippu Taiwan
Kaakkois-Aasia
Pohjois-Amerikka
Australian lippu Australia
Kielet hakka-kiina

Hakka-kiinalaiset (yksinkertaistetuilla merkeillä: 客家; pinyin: kèjiā, merkitsee "vierasperhe") ovat kiinan kielen hakka-kiinan murretta puhuvia han-kiinalaisia.

Asuinalue ja lukumäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakka-kiinalaisten asuttamia alueita kartalla sinisellä.

Hakka-kiinalaisia on yhteensä noin 80 miljoonaa ympäri maailmaa[1]. Kiinan lisäksi heitä asuu kiinalaisten merentakaisissa yheisöissä muissa maissa. Kiinassa hakkojen asutuksen keskus on Meixianin prefektuuri Guangdongissa. Muita suuria heidän asutuskeskittymiään on Lounais-Fujianissa, Etelä-Jiangxissa, Itä-Guangxissa, Hainanilla, Hongkongissa sekä Taiwanissa. Fujianin, Jiangxin ja Guangxin provinssien väestöstä he muodostavat yhteensä noin 60 %. Pienempiä hakka-kiinalaisten keskittymiä on myös Sichuanissa ja Hunanissa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakka-kiinalaisten alkuperästä on kiistelty. He polveutuvat kuitenkin todennäköisesti Shanxin, Henanin ja Anhuin alueilta Keski-Kiinan pohjoisosista 300-luvulla ensin Jiangxin ja Hubein alueelle ja 900-luvulla edelleen eteläiseen Fujianin ja Guangdongin alueelle muuttaneesta väestöstä. Hakkojen historiaa ovatkin leimanneet monet muuttoaallot. Kolmas hakkojen muuttoliike käynnistyi 1200-luvulla mongolivalloittajien myötä. Tuolloin hakkoja tuli poihjoiseen ja itäiseen Guangdongiin. Myöhemmin hakkoja muutti myös esimerkiksi Sichuaniin, Guizhouhun ja Taiwanille.[2]

Hakka-kiinalaisten muuttoliikkeet johtivat yhteenottoihin heidän ja kantonia- ja min-kiinaa puhuneen han-kiinalaisen väestön kanssa. Taipingkapinan aikana hakka-kiinalaiset olivat merkittäväsä määrin mukana kapinallisten puolella, mutta he kävivät myös veristä valtataistelua kantoninkiinalaisten kanssa niin sanotun hakka-bendi-sodan aikana. Väkivaltaisuuksien myötä monet hakka-kiinalaisista muuttivat merentakaisiin kiinalaisyhdyskuntiin ja Yhdysvaltoihin. Monet hakka-kiinalaiset ovat sittemmin menestyneet poliittisessa elämässä. Heihin kuuluvat muun muassa Kiinan kansantasavallan puhemies Deng Xiaoping, Kiinan tasavallan presidentti Lee Teng-hui ja Singaporen presidentti Lee Kwan Yew.[2]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakka-kiinalaisten perinteiseen tapaan rakennettuja asuintaloja.

Hakka-kiinalaiset ovat muuttoliikkeidensä takia joutuneet viljelemään maata suhteelisen huonoilla viljelyalueilla, koska parhaat alueet oli useimmiten jo asutettu. He toimivat pitkään vuokraviljeliöinä, mutta tilanne parani kommunistien valtaannousun ja maauudistusten myötä 1950-luvulla. Min- ja kantoninkiinaa puhuvat asuvat usein suurissa yhden sukunimen asutuskeskuskissa, kun taas hakka-kiinalaiset asutuskeskukset olivat pienempiä, hajallaan ja niissä asui useita eri sukuja. Nykyisin monet hakka-kiinalaiset asuvat myös suurissa kaupungeissa. Perinteiseen tapaan rakennetut hakkatalot ovat pyöreitä ja ne on rakennettu puolustustarkoituksessa. Hakka-kiinalaiset harjoittavat taoismia, buddhalaisuutta, konfutselaisuutta sekä paikallisia kansanuskoja. Muihin kiinalaisiin verrattuna useammat heistä ovat myös kristittyjä.[2]

Hakka-kiinalaisia ei olla aina pidetty han-kiinalaisina. Etenkin kantoninkiinalaisia vastaan käydyn sodankäynnin myötä heitä verrattiin barbaareihin ja Kiinan vuoristokansoihin. Nykyisin konsensus kuitenkin on, että hakka-kiinalaiset ovat han-kiinalaisten alaryhmä. Hakkojen omakin identiteetti on kuitenkin edelleen olemassa. Hakka-kkinalaisilla on järjestöjä, joihin kuuluu miljoonia henkilöitä ympäri maailmaa.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakka Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.1.2015. (englanniksi)
  2. a b c d e James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 91-94. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.