de Havilland D.H.89 Dragon Rapide

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

De Havilland D.H.89 Dragon Rapide

de Havilland D.H.89 Dragon Rapide oli englantilainen, kaksitasoinen ja kaksimoottorinen matkustajalentokone. Kahdeksanpaikkaisen koneen ensimmäinen prototyyppi lensi 17. huhtikuuta 1934. Kone suunniteltiin de Havilland D.H.86:n pohjalta ja oli niin onnistunut, että se pysyi tuotannossa yli kymmenen vuotta, kaikkiaan konetta rakennettiin 728 kappaletta.

Kone oli aikanaan yksi maailman käytetyimmistä liikennelentokoneista. Hillman Airways Limited oli ensimmäinen lentoyhtiö, joka aloitti liikennöinnin Dragon Rapidella heinäkuussa 1934. Yhtiö käytti konetta Britteinsaarten lentoliikenteessä. Siviilikäytön lisäksi konetta käytti lähinnä yhteyskoneena vuodesta 1935 lähtien Britannian kuninkaalliset ilmavoimat (RAF). RAF käytti joitakin koneita myös koulutuksessa.

Konetta tarjottiin Britannian ilmavoimille myös varsinaiseen sotilaskäyttöön, lähinnä rannikkopuolustustehtäviin. Yksi prototyyppi, D.H.89M rakennettiin, rannikkotiedustelu- ja puolustustehtäviin valittiin kuitenkin Avro Anson I. Kolme modifioitua D.H.89M-konetta osallistui 1936 Espanjan sisällissotaan nationalistien puolella. Koneet oli aseistettu kahdella konekiväärillä ja ulkopuolisella pommiripustimella. Kaksi D.H.89M-konetta toimitettiin 1936 Liettuaan.

Vuonna 1937 tuotantolinjalle tuli D.H89A, jonka mukana tuli pieniä muutoksia, mm. laskuvalonheitin koneen nokkaan sekä ohjaamon lämmityslaite.

Toisen maailmansodan alettua tuotantoon tuli D.H.89B Mk.1 -suunnistusharjoituskone ja Mk.2 -yhteyskone, molemmat olivat RAF:n käytössä. Mk.1:ssä oli miehistönä ohjaaja ja radisti ja se pystyi kuljettamaan kuusi matkustajaa. Mk.2 kuljetti ohjaajan lisäksi kahdeksan matkustajaa. Näitä D.H.89B-muunnoksia kutsuttiin nimellä de Havilland Dominie.

Sodan päätyttyä jäljellä olevat koneet palvelivat paitsi matkustajakoneena, myös muissa tehtävissä (esimerkiksi Israelin ilmavoimien 69. laivue käytti niitä vuonna 1948 pommikoneena) vuoteen 1955 asti, ja useita yksilöitä lentää tänäkin päivänä.

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aero Oy hankki käyttöönsä kaksi D.H.89A-konetta, ensimmäinen OH-BLA "Salama" otettiin käyttöön maaliskuussa vuonna 1937 ja toinen, OH-BLB "Lappi" vuonna 1938. Toukokuun 1. päivänä 1937 OH-BLA aloitti liikenteen Helsingistä Viipuriin ja pari päivää myöhemmin Helsingistä Tampereelle. Vuonna 1938 OH-BLB:n saavuttua Viipurin-reittiä jatkettiin Imatralle ja Tampereen-reittiä Vaasaan, vuotta myöhemmin pohjoinen reitti ulotettiin Ouluun ja Kemiin.

Koneet pakko-otettiin Suomen ilmavoimille lokakuussa 1939. Niitä käytettiin tähystäjäkoulutuksessa Luonetjärvellä täydennyslentorykmentti 4:ssä. Talvisodan jälkeen koneet palautettiin omistajalleen. Jatkosodan alkaessa tehdyn sopimuksen mukaan kaikki Aero Oy:n koneet lensivät tarvittaessa Puolustuslaitoksen lentoja (mm. sairaankuljetuslentoja) kuulumatta kuitenkaan lentoyksiköihin. OH-BLB joutui Saksan ilmavoimien hävittäjän erehdyksessä tulittamaksi Kiestingissä 8. marraskuuta 1941. Kone teki onnistuneen pakkolaskun, tilapäisen korjauksen jälkeen kone lennettiin peruskorjattavaksi.

Sodan aikana ja sen jälkeen koneet olivat Aero Oy:n lisäksi Veljekset Karhumäki Oy:n, Savon Lentolinjat Oy:n ja Lentohuolto Oy:n kirjoissa. Molemmat koneet myytiin myöhemmin ulkomaille, OH-BLA (tunnuksina myös OH-VKH ja OH-DHA) Tanskan kautta Saksaan ja OH-BLB (myös OH-VKI ja OH-DHB) vuonna 1947 Tanskan kautta Norjaan.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleiset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tyyppi: liikennelentokone
  • Valmistajat: de Havilland Aircraft Company sekä Brush Coachworks Ltd
  • Rakenne: puuta, verhous kangasta
  • Kärkiväli: 14,63 m
  • Pituus: 10,52 m
  • Siipipinta-ala: 31,21 m²
  • Tyhjäpaino: 1 470 kg
  • Lentopaino: 2 520 kg
  • Moottorit: 2 × de Havilland Gipsy Six 6-sylinteristä ilmajäähdytteistä rivimoottoria, teho 200 hv (150 kW)/moottori

Suorituskyky[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suurin nopeus: 250 km/h
  • Matkalentonopeus: 210 km/h
  • Lakikorkeus: 5 000 m
  • Lentomatka: 900 km

Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • D.H.89M: kaksi konekivääriä (Vickers ja Lewis, molemmat .303 (7,7 mm) ), kaksi 50 ja neljä 12,5 kilon pommia

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timo Heinonen: Thulinista Hornetiin. Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4.
  • Suomen Siivet, Ilmailuhistoriallinen lehti, nrot 4/1971 ja 2/1972

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]