Ari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee etunimeä. Ari on myös Oinaan tähdistön latinalaisen nimen Aries lyhenne.
Ari
Nimipäivä  
– suomenkielinen 4. maaliskuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 15. huhtikuuta[1]
3. syyskuuta[1]
Muunnelmia Arska
Vastineita eri kielissä Adrian, Adrianus
Nimen alkuperä Hadrianus (lat. ’Adriasta kotoisin oleva’)

Ari on suomalainen miehen etunimi, joka pohjautuu nimiin Adrian ja Adrianus. Kantanimenä on latinan Hadrianus, joka tarkoittaa ’adrialaista’ eli ’Adrianmeren kaupungista kotoisin olevaa’.[2] Ari on myös Aarne-, Aaron-, Aarre-, Arnold-, Aaretti- ja Aristarkus-nimistä käytetty puhuttelumuoto[3].

Arin nimipäivä on 4. maaliskuuta. Se on merkitty suomalaiseen almanakkaan vuodesta 1950 lähtien. Arista tuli muotinimi juuri 1950-luvulla, ja se oli varsin suosittu poikien nimi vielä 1980-luvun alussa.[2] Nimi on Suomessa 1900-luvun alusta vuoden 2019 loppuun annettu 34 891 miehelle ja alle 20 naiselle.[4]

Juutalainen nimi Ari tarkoittaa ’leijonaa’. Armeniassa nimi merkitsee ’rohkeaa’, ja muinaisessa Skandinaviassa se on tarkoittanut ’kotkaa’, jota se myös Saksassa tarkoittaa. Ari on suhteellisen yleinen miehen nimi Islannissa, ja sitä esiintyy myös Norjassa.

Albaaneille Ari on miehen nimi ja tarkoittaa kultaa.

Kreikaksi Ari(s) on lempinimi/lyhennelmä Ari-alkuisista nimistä, kuten Aristoteles, Ariadne, Arianna, Arietta, Aristides, Aristarkhos (Aristarkus), Aristomenes, Aristobulos, Aristoksenos, Aristos, Aristofanes ja Aristea. Esimerkiksi Aristoteles Onassis tunnettiin lempinimellä Ari. Adjektiivisen superlatiivin áristos merkitys on "paras". Kreikkalaisten sodan jumala oli Ares. Alkujaan prefix ari- on johdos muodosta áristos ja tarkoittaa "paljon" tai "erittäin".

Tunnettuja Areja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Listan henkilöt ovat suomalaisia, ellei toisin mainita.

Kuvitteellisia Areja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Nimi ja siihen liittyvän pyhän muistopäivä. Miesten nimet Ortodoksi.net. Viitattu 6.8.2014.
  2. a b Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 32, 46. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6
  3. Vilkuna, Kustaa: Etunimet, s. 30–31, 46. (Viides painos. Toim. Pirjo Mikkonen) Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-18892-6
  4. Etunimitilasto Nimipalvelu. 2.3.2020. Helsinki: Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 4.3.2020.