Ari Koskinen (kemisti)
Ari Mauri Petri Koskinen (s. 22. syyskuuta 1956)[1] on suomalainen kemisti ja professori. Hän toimi Teknillisen korkeakoulun eli nykyisen Aalto-yliopiston orgaanisen kemian professorina vuosina 1999 - 2021.[2] Aiemmin hän on toiminut 1992–1999 Oulun yliopiston kemian professorina.
Akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ari Koskinen valmistui diplomi-insinööriksi kemiantekniikan alalta 1979.[1] Tekniikan lisensiaatin tutkinnon hän suoritti 1982.[1] Koskinen väitteli professori Mauri Lounasmaan ohjauksessa tekniikan tohtoriksi 1983.[1] Hänen väitöskirjansa aiheena oli indolialkaloidien synteesiin muokatun Polonovskin reaktion menetelmän kehittäminen.[1]
Valmistumisen jälkeen Koskinen työskenteli 1983–1985 ja 1987–1988 postdoc-tutkijana professori Henry Rapoportin tutkimusryhmässä Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.[1] Välillä hän työskenteli vuosina 1985–1987 uusia lääkkeitä kehittävän projektin johtajana Orion-konserniin kuuluneessa Fermionissa.[1] Koskisen ryhmä otti ensimmäisenä Pohjoismaissa käyttöön tietokoneavusteiset menetelmät (QSAR ja CoMFA) lääkkeiden suunnittelussa.[1]
Vuodesta 1989 Koskinen toimi luennoitsijana Surreyn yliopistossa, Englannissa.[1]
Professoriksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ari Koskinen nimitettiin 1992 kemian professuuriin Oulun yliopistoon erikoistumisalueena synteettinen orgaaninen kemia ja hän toimi virassa vuoteen 1999.[1] Elokuussa 1999 hän aloitti orgaanisen kemian professorina (niin sanottu entinen Gustaf Komppa -oppituoli) Teknillisessä korkeakoulussa.[1] Nykyisin professuuri sijoittuu Aalto-yliopiston kemiantekniikan korkeakouluun.[3] Professuurin ohella hän on kemian dosentti Helsingin ja Turun yliopistoissa.[1]
Tutkijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Professori Koskisen tutkimustyön keskeinen osa on uusien synteettisten menetelmien kehittäminen monimutkaisten luonnonaineiden ja ei-luonnollisten yhdisteiden valmistamiseksi.[1] Yhdisteissä on tyypillisesti useita stereogeenisiä keskuksia ja yhdisteitä on pystyttävä valmistamaan enantiopuhtaasti. Toinen osa hänen työtään on näiden tutkimusten tulosten soveltaminen, jotta rakenteita voisi käyttää muun muassa biologisina ilmaisimina.[1]
Synteettisten menetelmien kehittäminen keskittyy pääasiassa kemiallisissa reaktioissa vaikuttavien heikkojen vuorovaikutusten toimintamekanismien ymmärtämiseen kemikaalien reaktiivisuuden kontrolloimiseksi hienovaraisten rakenteellisten vaikutusten avulla.[1] Heikot vuorovaikutuksiin pohjautuvat sidokset luetaan kuuluvaksi niin kutsuttuun supramolekulaariseen kemiaan. Tutkimuskohteita ovat esimerkiksi epäsymmetriset syklopropanaatioreaktiot.[1] Katalyysin alueella kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset epäsymmetriset oksidaatiomenetelmät.[1] Uusimpana tutkimuskohteena on enantiokontrolloitujen hiili-hiili-sidosten muodostaminen käyttämällä reagenssina kiraalista fosfonaattia tai organokatalyysiä (tai mahdollisesti organometallikatalyyttiä).[1]
Professori Koskinen on laatinut yli 180 tieteellistä julkaisua ja hän on kirjoittanut kaksi kirjaa.[1] Hänen nimissään on 15 patenttia.[1]
Luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ari Koskinen on osallistunut urallaan aktiivisesti kansainvälisiin tiedehankkeisiin. Hän on Eurooppalaisen kemian yhteisön (European Chemical Society) perustajajäsen ja kuuluu useisiin EU-tutkimusohjelmien johtoryhmiin.[1]
Professori Koskinen on ollut Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 2003.[3] Vuodesta 2004 hän on kansainvälisen tieteellisen Novartis-säätiön (Novartis Foundation) neuvonantajapaneelin jäsen.[1]
Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koskinen, Ari M. P. (2012). Asymmetric Synthesis of Natural Products. Wiley. ISBN 978-1-118-34733-1. OCLC 779097306.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Koskinen Group Home Page 1.9.2010. Aalto-yliopisto. Viitattu 11.1.2016.(englanniksi)
- ↑ Eläkkeelle jäävä professori Ari Koskinen kannustaa kemistejä rohkeuteen | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 26.8.2022.
- ↑ a b Suomalaisen tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 28.12.2015. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 11.1.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ari Koskinen (Arkistoitu – Internet Archive) Aalto-yliopiston sivulla (englanniksi).
| ||||||||||||||
