Alankomaiden naisten jalkapallomaajoukkue

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Alankomaat
Lempinimi Oranje
Liitto Alankomaiden kuninkaallinen jalkapalloliitto
Valmentaja Andries Jonker
Eniten otteluita Sherida Spitse[1] (206)[2]
Eniten maaleja Vivianne Miedema[3] (94)[4]
FIFA-ranking 4. (kesäkuu 2022)[5]
}}
Kotipeliasu
}}
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu

Ranska 4-0 Alankomaat
(Hazebrouck, Ranska; 17. huhtikuuta 1971)

Suurin voitto

Alankomaat 12-0 Israel
(Zaandam, Alankomaat; 27. elokuuta 1977)
Alankomaat 13-1 Pohjois-Makedoniaa
(Zwolle, Alankomaat; 29. lokakuuta 2009
Alankomaat 12-0 Kypros
(Groningen, Alankomaat; 8. huhtikuuta 2022

Suurin tappio

Ruotsi 7-0 Alankomaat
(Borås, Ruotsi; 26. syyskuuta 1981)

MM-kilpailut
Esiintymiset 2 (ensimmäiset 2015)
Paras MM-sijoitus hopeaa (2019)
EM-kilpailut
Esiintymiset 4 (ensimmäiset 2009)
Paras sijoitus Mestaruus (2017)

Alankomaiden naisten jalkapallomaajoukkue on Alankomaiden naisten edustusjoukkue kansainvälisessä jalkapallossa. Se toimii Alankomaiden kuninkaallisen jalkapalloliiton alaisuudessa. Joukkue pelasi ensimmäisen virallisen maaottelunsa vuonna 1971. Se voitti Euroopan-mestaruuden vuonna 2017 ja saavutti MM-hopeaa vuonna 2019.

Euroopan-mestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaat selviytyi EM-kilpailuissa puolivälieriin vuosina 1989, 1991 ja 1993. Tuolloin varsinaisessa lopputurnauksessa pelasi vain neljä joukkuetta, ja lähimpänä lopputurnaukseen pääsyä Alankomaat oli vuonna 1991, jolloin se hävisi kaksiosaisen ottelun Tanskalle jatkoajan jälkeen lukemin 0–1.

Vuonna 2009 Alankomaat osallistui Suomessa järjestettyyn 12 joukkueen EM-lopputurnaukseen. Se voitti alkulohkossaan Ukrainan maalein 2–0 ja Tanskan maalein 2–1 sekä hävisi Suomelle maalein 1–2. Puolivälierissä se voitti Ranskan rangaispotkukilpailussa maalein 5–4 varsinaisen peliajan ja jatkoajan päätyttyä maalittomana. Välierissä se hävisi Englannille jatkoajalla maalein 1–2.

EM-lopputurnauksen 2013 Alankomaat aloitti yltämällä ennakkosuosikkeihin kuulunutta Saksaa vastaan maalittomaan tasapeliin, mutta tämän jälkeen se hävisi sekä Norjalle että Islannille maalein 0–1 ja jäi alkulohkossaan viimeiseksi.

Vuoden 2017 EM-kilpailuissa Alankomaat voitti alkulohkossaan Norjan ja Tanskan 1–0 sekä Belgian 2–1. Puolivälierissä se voitti Ruotsin 2–0 ja välierissä Englannin 3–0. Mestaruuden Alankomaat vei voittamalla loppuottelussa Tanskan 4–2. Mestarijoukkueen kapteenina toimi Sherida Spitse ja valmentajana Sarina Wiegman. Vivianne Miedema teki kisoissa neljä maalia, joista kaksi loppuottelussa. Lieke Martens nimettiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.

EM-kilpailuissa 2022 Alankomaat pääsi alkulohkostaan jatkoon pelattuaan Ruotsin kanssa tasan 1–1 sekä voitettuaan Portugalin 3–2 ja Sveitsin 4–1.[6] Puolivälierissä Alankomaat hävisi Ranskalle 0–1.[7]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

MM-lopputurnauksessa Alankomaat pelasi ensimmäisen kerran vuonna 2015. Tuolloin se alkulohkossaan voitti Uuden-Seelannin 1–0, hävisi Kiinalle 0–1 ja pelasi emäntämaa Kanadan kanssa tasapelin 1–1. Alankomaat sijoittui lohkossaan kolmanneksi ja pääsi lohkokolmosten välisen vertailun perusteella neljännesvälieriin, joissa se hävisi hallitsevalle maailmanmestarille Japanille 1–2. Kirsten van de Ven teki kisoissa kaksi maalia ja Lieke Martens yhden.

Vuoden 2019 MM-kilpailuissa Alankomaat saavutti hopeaa. Se voitti alkulohkossaan Uuden-Seelannin 1–0, Kamerunin 3–1 ja Kanadan 2–1, neljännesvälierissä Japanin 2–1, puolivälierissä Italian 2–0 sekä välierissä Ruotsin 1–0. Loppuottelussa Alankomaat hävisi Yhdysvalloille 0–2. Vivianne Miedema teki kisoissa kolme maalia, Lieke Martens kaksi sekä Jill Roord, Dominique Bloodworth, Anouk Dekker, Lineth Beerensteyn, Stefanie van der Gragt ja Jackie Groenen kukin yhden. Joukkuetta valmensi Sarina Wiegman.[8]

Arvokisasijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmanmestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 19912011 - Ei selviytynyt karsinnoista
  • 2015 - Neljännesvälierät
  • 2019 - Hopeaa
  • 2023 - Puolivälierät

Euroopan-mestaruuskilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Nederlands vrouwenelftal: Sherida Spitse onsoranje.nl. Viitattu 11.3.2021. (hollanniksi)
  2. Nederlands vrouwenelftal: Sherida Spitse onsoranje.nl. Viitattu 28.7.2022. (hollanniksi)
  3. Costa, Phil: Vivianne Miedema makes history after World Cup brace Onefootball. 15.6.2019. Viitattu 17.6.2019. (englanniksi)
  4. Nederlands vrouwenelftal: Vivianne Miedema onsoranje.nl. Viitattu 28.7.2022. (hollanniksi)
  5. FIFA/Coca-Cola Women's World Ranking FIFA. Arkistoitu 1.2.2021. Viitattu 26.7.2022. (englanniksi)
  6. Netherlands UEFA. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
  7. Shefferd, Neil: Extra-time penalty helps France knock out holders Netherlands at UEFA Women’s Euro 2022 Inside the Games. 23.7.2022. Viitattu 28.7.2022. (englanniksi)
  8. Netherlands FIFA Women's World Cup France 2019. FIFA. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 8.7.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]