Englannin naisten jalkapallomaajoukkue
 |
|||
| Lempinimi | Three Lionesses | ||
| Liitto | Englannin jalkapalloliitto | ||
| Valmentaja | Hope Powell | ||
| Kapteeni | Casey Stoney | ||
| Eniten otteluita | Rachel Yankey (125) | ||
| Eniten maaleja | Kelly Smith (45) | ||
| FIFA-ranking | 8. (maaliskuu 2013)[1] | ||
|
|||
Ensimmäinen ottelu Skotlanti 2-3  Englanti(Greenock, Skotlanti; 19. marraskuuta 1972) |
|||
| MM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 3 (ensimmäiset 1995) | ||
| Paras sijoitus | puolivälierät (1995, 2007, 2011) | ||
| EM-kilpailut | |||
| Esiintymiset | 8 (ensimmäiset 1984) | ||
| Paras sijoitus | hopea (1984, 2009) | ||
Englannin naisten jalkapallomaajoukkue edustaa Englantia naisten jalkapallon kansainvälisissä otteluissa.
Englannin naismaajoukkue on pelannut MM-kisoissa kolme kertaa. Ruotsissa 1995 pelattujen kisojen alkulohkossaan se voitti Kanadan 3–2, hävisi Norjalle 0–2 ja voitti Nigerian 3–2. Puolivälierissä Englanti hävisi Saksalle 0–3.
Kiinan MM-kisoissa 2007 Englanti pelasi alkulohkossaan tasapelin 2–2 Japanin kanssa ja 0–0 Saksan kanssa. Argentiinan se voitti maalein 6–1. Puolivälierissä Englanti hävisi Yhdysvalloille 0–3. Hope Powellin valmentaman joukkueen kapteenina toimi Faye White. Joukkueen maalintekijät olivat Kelly Smith (4 maalia), Jill Scott (1 maali), Fara Williams (1 maali rangaistuspotkusta) ja Vicky Exley (1 maali rangaistuspotkusta).
Saksan MM-kisoissa 2011 Englanti pelasi alkulohkossa Meksikon kanssa tasapelin 1–1 sekä voitti Uuden-Seelannin 2–1 ja Japanin 2–0. Puolivälierissä se hävisi Ranskalle rangaistuspotkukilpailussa maalein 3–4 pelin oltua jatkoajan jälkeen tasan 1–1. Englannin maalintekijät kisoissa olivat Jill Scott (2 maalia), Fara Williams (1 maali), Jessica Clarke (1 maali), Ellen White (1 maali) ja Rachel Yankey (1 maali). Joukkueen kapteenina toimi Faye White, joka epäonnistui ratkaisevasti Ranska-ottelun rangaistuspotkukilpailussa Englannin viidentenä laukojana. Joukkuetta valmensi edelleen Hope Powell.[2]
EM-kilpailuissa Englanti sai ensimmäisen kerran hopeaa vuonna 1984. Se kohtasi kaksiosaisessa finaalissa Ruotsin. Molemmat voittivat kotiottelunsa 1–0 ja mestaruus ratkaistiin Lutonissa pelatun toisen finaaliottelun lopuksi rangaistuspotkukilpailulla, jonka Ruotsi voitti 4–3. Vuonna 1987 Englanti oli EM-kilpailuissa neljäs hävittyään välierässä Ruotsille 3–2 jatkoajalla ja pronssiottelussa Norjalle 2–1. Vuoden 1991 ja 1993 EM-kilpailuissa Englanti putosi puolivälierissä mutta selviytyi vuonna 1995 kaksiosaisiin välieriin, joissa se hävisi Saksalle 1–2 ja 1–4.
Vuosina 2001 ja 2005 Englanti oli mukana EM-lopputurnauksessa – jälkimmäisessä järjestäjämaana – mutta kummallakin kerralla se jäi alkulohkossaan viimeiseksi. Vuoden 2009 EM-lopputurnauksen alkulohkossa Englanti hävisi Italialle 1–2, voitti Venäjän 3–2 ja pelasi Ruotsin kanssa tasan 1–1. Se sijoittui alkulohkossaan kolmanneksi ja selviytyi puolivälieriin, joissa se voitti Suomen maalein 3–2. Välierissä Englanti voitti jatkoajalla Alankomaat maalein 2–1. Loppuottelussa se hävisi Saksalle maalein 2–6 ja saavutti toisen kerran historiansa aikana EM-hopeaa.
Sisällysluettelo |
Arvokisat [muokkaa]
Maailmanmestaruuskilpailut [muokkaa]
- 1991 - Ei selviytynyt karsinnoista
- 1995 - Puolivälierät
- 1999 - Ei selviytynyt karsinnoista
- 2003 - Ei selviytynyt karsinnoista
- 2007 - Puolivälierät
- 2011 - Puolivälierät
Euroopan-mestaruuskilpailut [muokkaa]
- 1984 - Hopea
- 1987 - Neljäs sija
- 1989 - Ei selviytynyt karsinnoista
- 1991 - Puolivälierät
- 1993 - Puolivälierät
- 1995 - Välierät
- 1997 - Ei selviytynyt karsinnoista
- 2001 - Alkulohko
- 2005 - Alkulohko
- 2009 - Hopea
EM-hopeamitalijoukkue 2009 [muokkaa]
Maalivahdit:
Puolustajat:
- 2 Alex Scott
- 3 Casey Stoney
- 5 Lindsay Johnson
- 14 Faye White
- 15 Rachel Unitt
- 19 Laura Bassett
Keskikenttäpelaajat:
- 4 Fara Williams
- 6 Anita Asante
- 7 Karen Carney
- 8 Katie Chapman
- 12 Jill Scott
- 18 Emily Westwood
- 20 Danielle Buet
Hyökkääjät:
- 9 Eniola Aluko
- 10 Kelly Smith
- 11 Sue Smith
- 16 Jody Handley
- 17 Lianne Sanderson
- 21 Jessica Clarke
Lähteet [muokkaa]
- International Country Results - Women Tournaments RSSSF. Viitattu 8.8.2008. (englanniksi)
- Women's Football History FA. Viitattu 8.8.2008. (englanniksi)
- FIFA Century Club (PDF) FIFA. Viitattu 8.8.2008. (englanniksi)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ FIFA/Coca-Cola Women's World Ranking 22.3.2013. FIFA. Viitattu 19.04.2013. (englanniksi)
- ↑ Englanti MM-kisoissa 2011
Alankomaat | Albania | Armenia | Azerbaidžan | Belgia | Bosnia ja Hertsegovina | Bulgaria | Englanti | Espanja | Färsaaret | Georgia | Irlanti | Islanti | Israel | Italia | Itävalta | Kazakstan | Kreikka | Kroatia | Kypros | Latvia | Liettua | Luxemburg | Makedonia | Malta | Moldova | Montenegro | Norja | Pohjois-Irlanti | Portugali | Puola | Ranska | Romania | Ruotsi | Saksa | Skotlanti | Serbia | Slovakia | Slovenia | Suomi | Sveitsi | Tanska | Tšekki | Turkki | Ukraina | Unkari | Wales | Valko-Venäjä | Venäjä | Viro
Entisiä joukkueita: Neuvostoliitto | Tšekkoslovakia
Lajiliitto: Englannin jalkapalloliitto
Sarjat: Valioliiga | Naisten superliiga | Mestaruussarja | Ykkösliiga | Kakkosliiga
Konferenssi | Northern Premier League | Southern League | Isthmian League
Cup-kilpailut: FA Cup | Liigacup | FA Community Shield | Football League Trophy | FA Trophy
Maajoukkueet: Maajoukkue | Naisten maajoukkue | Alle 21-vuotiaiden maajoukkue
