Yhdysvaltain naisten jalkapallomaajoukkue
| Liitto | Yhdysvaltain jalkapalloliitto |
| Valmentaja | |
| Eniten otteluita | Kristine Lilly (352) |
| Eniten maaleja | Mia Hamm (158) |
| Ensimmäinen ottelu (Jesolo, Italia; 18. elokuuta 1985) |
|
| Suurinumeroisin voitto (Port-au-Prince, Haiti; 18. huhtikuuta 1991) (Port-au-Prince, Haiti; 20. huhtikuuta 1991) |
|
| Suurinumeroisin tappio (Hangzhou, Kiina; 27. syyskuuta 2007) |
|
| MM-kilpailut | |
| Esiintymiset | 6 (ensimmäiset 1991) |
| Paras sijoitus | mestaruus (1991, 1999) |
| Olympialaiset | |
| Esiintymiset | 4 (ensimmäiset 1996) |
| Paras sijoitus | mestaruus (1996, 2004, 2008) |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: |
|||
| Naisten jalkapallo | |||
| MM-Kilpailut | |||
| Yhdysvallat 1999 | |||
| Kiina 1991 | |||
| Saksa 2011 | |||
| Kiina 2007 | |||
| Yhdysvallat 2003 | |||
| Ruotsi 1995 | |||
| Lontoo 2012 | |||
| Peking 2008 | |||
| Ateena 2004 | |||
| Atlanta 1996 | |||
| Sydney 2000 | |||
Yhdysvaltain naisten jalkapallomaajoukkue edustaa Yhdysvaltoja naisten jalkapallon kansainvälisissä otteluissa. Se on naisten jalkapallon kaikkien aikojen menestynein maajoukkue.
Yhdysvallat on saavuttanut mitalin kaikissa tähän asti pelatuissa naisten jalkapallon olympia- ja MM-turnauksissa. Olympiakultaa se voitti Atlantassa 1996, Ateenassa 2004 ja Pekingissä 2008. Sydneyssä 2000 se sai hopeaa hävittyään jatkoajalla Norjalle 2–3.
Ensimmäisissä MM-kisoissa 1991 Yhdysvallat voitti kultaa. Se voitti finaalissa Norjan 2–1. Toisissa MM-kisoissa 1995 se hävisi välierässä Norjalle 0–1 mutta voitti pronssiottelussa Kiinan 2–0. Seuraavissa kaksissa MM-kisoissa Yhdysvallat toimi järjestäjämaana. Vuonna 1999 se kohtasi finaalissa Kiinan ja voitti maalittoman pelin päätteeksi suoritetun rangaistuspotkukilpailun 5–4. Vuonna 2003 se hävisi välierässä Saksalle 0–3 mutta voitti pronssiottelussa Kanadan 3–1. Kiinan MM-kisoissa 2007 Yhdysvallat hävisi välierissä Brasilialle 0–4 mutta voitti pronssiottelussa Norjan 4–1.
Saksan MM-kisoissa 2011 Yhdysvallat saavutti hopeaa. Se voitti alkulohkossaan Pohjois-Korean 2–0 ja Kolumbian 3–0 mutta hävisi Ruotsille 1–2. Puolivälierissä se voitti Brasilian rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–3. Jatkoajan jälkeen tilanne oli 2–2 Yhdysvaltain Abby Wambachin tehtyä tasoitusmaalin jatkoajan lisäajalla. Yhdysvallat pelasi tunnin ajan vajaalukuisena Rachel Buehlerin jouduttua ulosajetuksi ottelun 65. minuutilla. Välierissä Yhdysvallat voitti Ranskan 3–1. Loppuottelussa se hävisi Japanille, kun tasalukemiin 1–1 päättyneen varsinaisen peliajan ja 2–2 päättyneen jatkoajan jälkeen Japani voitti rangaistuspotkukilpailun maalein 1–3.[1]
CONCACAF-liiton mestaruuden Yhdysvallat on voittanut vuosina 1991, 1993, 1994, 2000, 2002 ja 2006. Pan-Amerikan mestaruuden se voitti 1999 ja sijoittui toiseksi Brasilian jälkeen 2007.
Sisällysluettelo |
Arvokisat [muokkaa]
Maailmanmestaruuskilpailut [muokkaa]
Olympialaiset [muokkaa]
Kuuluisia pelaajia [muokkaa]
Yli 200 maaottelun pelaajat
- Kristine Lilly
- Christie Rampone
- Mia Hamm
- Julie Foudy
- Joy Fawcett
- Kate Markgraf
- Tiffeny Milbrett
- Abby Wambach
Muita kuuluisia pelaajia
- Michelle Akers
- Shannon Boxx
- Brandi Chastain
- Lorrie Fair
- April Heinrichs
- Shannon MacMillan
- Heather Mitts
- Alex Morgan
- Heather O'Reilly
- Carla Overbeck
- Cindy Parlow
- Cat Reddick
- Briana Scurry
- Hope Solo
- Aly Wagner
Lähteet [muokkaa]
- International Country Results - Women Tournaments RSSSF. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)
- FIFA Century Club (PDF) FIFA. Viitattu 2.9.2008. (englanniksi)
Sivulta puuttuu