Norjan naisten jalkapallomaajoukkue

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Norja
Lempinimi 'Gresshoppene'
Liitto Norjan jalkapalloliitto
Valmentaja Norjan lippu Even Pellerud
Eniten otteluita Hege Riise (188)
Eniten maaleja Marianne Pettersen (66)
FIFA-ranking 12
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Kotipeliasu
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Joukkueen värit
Vieraspeliasu
Ensimmäinen ottelu
Ruotsin lippu Ruotsi 2 - 1 Norjan lippu Norja
(Kolding, Tanska; 7. heinäkuuta 1978)
Suurinumeroisin voitto
Norja 17 - 0 Slovakian lippu Slovakia
(Ulefoss, Norja; 19. syyskuuta 1995)
Suurinumeroisin tappio
Ruotsin lippu Ruotsi 5 - 0 Norjan lippu Norja
(Kööpenhamina, Tanska; 7. lokakuuta 1917)
Kiinan lippu Kiina 5 - 0 Norjan lippu Norja
(Foxboro, Yhdysvallat; 4. heinäkuuta 1999)
MM-kilpailut
Esiintymiset 5 (ensimmäiset 1991)
Paras sijoitus Mestaruus (1995)
EM-kilpailut
Esiintymiset 11 (ensimmäiset 1984)
Paras sijoitus Mestaruus (1987,

1993)

Norjan naisten jalkapallomaajoukkue edustaa Norjaa naisten jalkapallon kansainvälisissä otteluissa.

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjan maajoukkue oli mukana naisten ensimmäisessä olympiakisojen jalkapalloturnauksessa Atlantassa 1996 ja sai pronssia. Neljä vuotta myöhemmin Sydneyn olympialaisissa Norja voitti kultaa, kun se voitti finaalissa Yhdysvallat 3–2 Dagny Mellgrenin jatkoajalla tekemällä ns. kultaisella maalilla. Pekingin 2008 olympialaisissa se hävisi puolivälierissä Brasilialle maalein 1–2.

MM-kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norja on pelannut kaikissa kuusissa MM-kisoissa. Kiinassa 1991 pelatuissa kisoissa se hävisi finaalissa Yhdysvalloille 2–1 ja sai hopeaa. Ruotsissa 1995 Even Pellerudin valmentama joukkue sai kultaa voitettuaan finaalissa Saksan 2–0, maalintekijöinä Hege Riise ja Marianne Pettersen. Yhdysvalloissa 1999 pelatuissa kisoissa Norja jäi neljänneksi ja vuonna 2003 samassa maassa se hävisi jo puolivälierissä.

Kiinan MM-kisoissa 2007 Norja voitti alkulohkossa Kanadan 2–1, pelasi Australian kanssa tasan 1–1 ja voitti Ghanan 7–2. Norja selviytyi alkulohkonsa voittajana puolivälieriin, joissa se voitti Kiinan 1–0 Isabell Herlovsenin tekemällä maalilla. Välierissä Norja hävisi Saksalle 0–3 ja pronssiottelussa Yhdysvalloille 1–4 ja sijoittui neljänneksi. Bjarne Berntsenin valmentaman joukkueen paras maalintekijä oli Ragnhild Gulbrandsen (6 maalia). Joukkueen kapteeni oli Ane Stangeland Horpestad.

Saksan MM-kisoissa 2011 Norja voitti alkulohkossa Päiväntasaajan Guinean 1–0 mutta hävisi sitten Brasilialle 0–3 ja Australialle 1–2 eikä selviytynyt alkulohkosta jatkoon. Norjan maalintekijät olivat Emilie Haavi ja Elise Thorsnes. Joukkuetta valmensi Eli Landsem.[1]

EM-kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EM-kultaa Norja voitti 1987, kun se Oslossa pelatussa finaalissa voitti Trude Stendalin tekemillä kahdella maalilla Ruotsin 2–1. EM-kilpailuissa 1989 Norja hävisi finaalissa Länsi-Saksalle 4–1 ja sai hopeaa. Vuonna 1991 Norja ja Saksa päätyivät EM-finaalissa jatkoajalle, jonka jälkeen Saksa oli voittaja maalein 3–1 ja Norja sai hopeaa. Toisen Euroopan mestaruutensa Norja voitti 1993, kun se Cesenassa pelatussa finaalissa voitti Italian 1–0 Birthe Hegstadin tekemällä maalilla.

Vuonna 1995 Norja hävisi EM-välierässä Ruotsille ja 2001 Saksalle. Englannissa pelattujen vuoden 2005 EM-kisojen välierässä se voitti Ruotsin 3–2 Solveig Gulbrandsenin jatkoaikamaalilla. Finaalissa norjalaisista vain 27-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyt Dagny Mellgren onnistui maalinteossa, joten Saksa voitti 3–1 ja jätti Norjan hopealle. Vuoden 2009 EM-kilpailuissa Norja sijoittui alkulohkossaan kolmanneksi ja voitti puolivälierissä Ruotsin maalein 3–1 mutta hävisi välierissä samoin lukemin Saksalle.

Vuoden 2013 EM-kilpailuissa Norja pelasi alkulohkossa Islannin kanssa tasapelin 1–1 sekä voitti Alankomaat ja Saksan 1–0. Edellisen kerran Saksa oli EM-kisoissa hävinnyt vuonna 1993. Puolivälierissä Norja voitti Espanjan 3–1 ja välierissä Tanskan rangaistuspotkukilpailussa 4–2 (varsinaisen peliajan ja jatkoajan jälkeen tilanne oli 1–1). Loppuottelussa Saksa voitti Norjan 1–0. Norja sai ottelussa kaksi rangaistuspotkua, mutta maalivahti torjui sekä Trine Rønningin että Solveig Gulbrandsenin laukauksen. Näin Even Pellerudin valmentama Norja sai kisoista hopeaa.

Joukkue EM-kilpailuissa 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalivahdit:

Puolustajat:

Keskikenttäpelaajat:

Hyökkääjät:

Valmentaja: Even Pellerud

Entisiä päävalmentajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.