Östersundin kunta
| Östersundin kunta | |
|---|---|
 Östersundin vuonna 1912 rakennettu kaupungintalo. |
|
 vaakuna |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Jämtlandin lääni |
| Maakunta | Jämtland |
| Keskustaajama | Östersund |
| Kuntakoodi | 2380 |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 2 208,29[1] km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 64 324 |
| – Väestötiheys | 29,1 as./km² |
Östersundin kunta (ruots. Östersunds kommun) on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Jämtlandiin. Kunnan keskustaajama on Östersund.[3]
Kunnan maapinta-ala on 2 208,29 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 64 324 henkeä (31.12.2021).[2]
Östersundista lähtee Östersund–Jällivaara-rata, Ruotsin pohjoisin rata-osuus.
Vuonna 2007 kunnassa oli 108,21 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 4,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1862 kunnallislakien astuessa voimaan 1.1.1863 nykyisen kunnan alueella oli Östersundin kaupunki ja 10 maalaiskuntaa. Vuonna 1898 Frösön maalaiskuntaan perustettiin Hornsberg villastadin taajaväkinen yhdyskunta ja vuonna 1899 Odenslundin taajaväkinen yhdyskunta Brunflon maalaiskuntaan. Jälkimmäinen näistä lakkautettiin vuonna 1918, kun osa Brunflon maalaiskuntaa liitettiin Östersundin kaupunkiin. Vuonna 1948 koko Frösön maalaiskunta muutettiin Frösön kauppalaksi ja taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Brunflo (Brunflo, Lockne ja Marieby)
- Hackås (Hackås, Näs ja Sunne)
- Hallen (Hallen, Marby ja Norderö)
- Lit (Kyrkås ja Lit)
Östersundin kaupunkiin, Frösön kauppalaan ja Häggenåsin maalaiskuntaan uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1963 Häggenås liitettiin kuitenkin osaksi Litin maalaiskuntaa. Vuonna 1971 muodostettiin nykyinen Östersundin kunta yhdistämällä Östersundin kaupunki, Frösön kauppala, Brunflon ja Litin maalaiskunnat sekä Hackåsin maalaiskuntaan kuuluneet Sunnen ja Näsin seurakunnat ja Hallenin maalaiskuntaan kuulunut Norderön seurakunta.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen kuntavaakuna on entisen Östersundin kaupungin vaakuna. Myös Frösön kauppalalla ja kahdella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 4 785 | 7,8 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 812 | 1,3 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 3 370 | 5,5 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 52 099 | 85,3 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 301 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,7 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 337 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,6 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 184 086 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 73 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 19,0 %
- 18–64-vuotiaat: 61,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 19,4 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,3 | 2,0 | |
| jalostus | 12,9 | 13,4 | |
| palvelut | 84,0 | 83,6 | |
| tuntematon | 0,8 | 1,0 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 31 806 | 28 703 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 110,8 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kunnassa on 9 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 8 825 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Östersund* | 43 759[17] |
| 2 | Brunflo | 3 890 |
| 3 | Lit | 1 040 |
| 4 | Ope | 453 |
| 5 | Tandsbyn | 374 |
| 6 | Häggenås | 320 |
| 7 | Orrviken | 262 |
| 8 | Optand | 257 |
| 9 | Marieby | 236 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Östersundin taajamassa on 44 327 asukasta, ja se kuuluu myös pieniltä osin myös Krokomin kuntaan.[17]
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Luettelossa mainituista taajamista Valla on ensin kasvanut yhteen Frösönin kanssa, minkä jälkeen Frösön on kasvanut yhteen Östersundin taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
- Bjärme
- Bye + Överbyn
- Böle + Fillsta
- Flerohopp
- Genvalla
- Grytan
- Gärde+Lunne+Hälle+Bodal
- Hara
- Husås
- Härke
- Härke strand
- Korsta + Prästlägden
- Lockne
- Loke
- Norderåsen
- Näs och Ålsta
- Slandrom
- Solberg + Sörviken
- Sännsjölandet + Lillsjöhögen
- Södra Söre
- Torvalla
- Åkre + Gusta
- Österåsen
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Östersundin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]
- Östersund Staden (32 valtuutettua)
- Östersund utom Staden (35 valtuutettua)
Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Östersundin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 8 | 8 | 10 | 12 | 12 | 9 | 12 | 9 | 11 | 7 | 11 | 14 | 12 | 10 | ||
| Keskustapuolue | 22 | 22 | 17 | 15 | 12 | 13 | 14 | 17 | 17 | 16 | 15 | 12 | 8 | 14 | ||
| Liberaalit | 7 | 7 | 7 | 4 | 9 | 9 | 8 | 4 | 2 | 4 | 4 | 4 | 4 | 3 | ||
| Kristillisdemokraatit | 1 | 1 | 1 | 1 | 0 | 1 | 3 | 1 | 4 | 2 | 2 | 1 | 1 | 3 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 2 | 2 | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | 5 | 6 | 3 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 34 | 34 | 36 | 38 | 36 | 35 | 31 | 36 | 29 | 26 | 27 | 26 | 22 | 18 | ||
| Vasemmistopuolue | 3 | 3 | 4 | 3 | 4 | 4 | 4 | 4 | 8 | 8 | 4 | 4 | 4 | 5 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 4 | 5 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [23] | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 75 | 67 | 67 | 67 | 61 | 61 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Brunflon piiri
- Frösön piiri
- Häggenåsin piiri
- Kyrkåsin piiri (Jämtland)
- Litin piiri
- Locknen piiri
- Mariebyn piiri
- Norderön piiri
- Näsin piiri (Jämtland)
- Sunnen piiri (Jämtland)
- Östersundin piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]
- Östersund
- Frösö
- Sunne
- Näs
- Lockne
- Marieby
- Brunflo
- Häggenås-Lit-Kyrkås
- Norderö
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[25] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Brunflo
- Frösö
- Häggenås
- Kyrkås
- Lit
- Lockne
- Marieby
- Norderö
- Norrlands artilleriregemente* (Östersunds garnisonsförsamling)
- Näs
- Sunne
- Västerhus*
- Östersund
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Brunflon kirkko -
Frösön kirkko -
Heliga Ljusets kyrka -
Kyrkåsin vanha kirkko -
Locken kirkko -
Mariebyn kirkko -
Norderön kirkko -
Odensalakyrkan -
Sunnen kirkko -
Östersundin vanha kirkko -
Stora kyrkan
_2013-09-02_19-14-14.jpg)
Ystävyyskunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde:[26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Östersund Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 22.9.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Internationell strategi för Östersunds kommun (PDF) Östersunds kommun. Arkistoitu 9.12.2021. Viitattu 9.12.2021. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Östersundin kunnan kotisivut (ruotsiksi)
