Åren kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Åren kunta
Vaakuna
Vaakuna
Åre Municipality in Jämtland County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Jämtlandin lääni
Maakunta Jämtland
Keskustaajama Järpen
Kuntakoodi 2321
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 7 194,95 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 10 677
 – Tiheys 1,5 as./km²

Åren kunta (ruots. Åre kommun) on Jämtlandin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Jämtlandiin. Kunnan keskustaajama on Järpen.[3]

Kunnan maapinta-ala on 7 194,95 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 10 677 henkeä (31.12.2015).[2]

Paikka tunnetaan eritoten talviurheilumahdollisuuksistaan, ja matkailu on nykyisin merkittävin tulonlähde alueella. Åre sijaitsee tunturi Åreskutanin juurella.

Vuonna 2007 kunnassa oli 50,96 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,7 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1905 Undersåkerin maalaiskuntaan perustettiin Järpenin taajaväkinen yhdyskunta. Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

  • Mörsil (Mattmar ja Mörsil)
  • Hallen (Hallen, Marby ja Norderö)
  • Kall (ei muutosta)
  • Undersåker (ei muutosta)
  • Åre (ei muutosta)

Järpenin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin vuonna 1958. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon, jolloin maalaiskunnat muutettiin kunniksi. Tuolloin Hallenin maalaiskuntaan kuulunut Norderön seurakunta liitettiin Östersundin kuntaan. Åren kuntablokin kuntaliitos toteutettiin kuitenkin vasta vuonna 1974, jolloin loppuosa Hallenia sekä Kall, Mörsil, Undersåker ja Åre muodostivat nykyisen Åren kunnan.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljällä maalaiskunnalla nykyisen Åren kunnan alueella oli oma vaakuna. Nykyinen kuntavaakuna on hieman samanlainen kuin Kallin vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Åren kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
12 498
1955
  
12 235
1960
  
11 318
1965
  
10 652
1970
  
9 582
1975
  
9 178
1980
  
9 469
1985
  
9 659
1990
  
9 975
1995
  
10 134
2000
  
9 745
2005
  
9 966
2010
  
10 274
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 074 10,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 116 1,1
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 755 7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 8 732 81,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 77 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,7 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,3 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 50 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 177 984 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 20,1 %
  • 18–64-vuotiaat: 62,2 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,7 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 4,1 4,7
  jalostus 17,4 18,5
  palvelut 76,7 75,0
  tuntematon 1,8 1,8
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 097 5 235
  työpaikkaomavaraisuus 97,4

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 7 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 49,3 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 205 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Åre 1 417
2 Järpen 1 408
3 Mörsil 686
4 Duved 663
5 Undersåker 438
6 Björnänge 254
7 Hallen 203

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[17]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[18]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[19]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Åren kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[20]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 4 4 5 7 4 4 5 5 7 4 8 7 6
  Keskustapuolue 17 16 15 14 15 14 15 12 12 10 10 7 7
  Liberaalit 6 5 4 3 5 5 3 2 2 3 2 3 1
  Kristillisdemokraatit 1 2 2 1 1 1 1 0 0 2 2 1 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 2 3 1 2 2 2 2 2 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 21 22 23 20 20 15 18 14 17 14 14 12
  Vasemmistopuolue 1 1 1 1 2 2 0 1 3 2 2 1 1
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1
  Muut 0 0 0 0 0 0 1 1 1 1 1 6 5
  Yhteensä[21] 49 49 49 49 49 49 41 41 41 41 41 41 37

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Åren kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[22]

  • Åre
  • Västra Storsjöbygden
  • Kall
  • Undersåker

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[23] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Hallen
  • Huså bruks kapellförsamling*
  • Kall
  • Marby
  • Mattmar
  • Mörsil
  • Undersåker
  • Undersåkers lappförsamling*
  • Åre

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Järpen Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  18. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  20. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  21. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  22. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  23. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Åren kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Åre kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.