Kaura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaura
Kauran jyvät kasvavat röyhyssä
Kauran jyvät kasvavat röyhyssä
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Kaurat Avena
Laji: sativa
Kaksiosainen nimi

Avena sativa
L.

Katso myös

  Kaura Wikispeciesissä
  Kaura Commonsissa

Kaura eli peltokaura (Avena sativa) on itsepölytteinen eli kleistogaami heinäkasvien heimoon kuuluva viljelykasvi ja viljalaji. Peltokauran tieteellisen nimen lajiosa on sukukongruenssia seuraava feminiinimuoto latinankielisestä sativus-adjektiivista, jonka merkitys on ’viljelty, kylvetty tai istutettu’ eli vastakohta luonnossa kasvavalle.

Kaurojen sukuun kuuluu myös peltoja sekä viljasatoja saastuttava ja helposti leviävä, haitallinen rikkakasvi hukkakaura (Avena fatua). Toiseksi tärkein kaurojen sukuun kuuluva viljelykasvilaji on Välimeren alueella viljeltävä punakaura (Avena byzantina), joka saatetaan joskus lukea samaksi lajiksi peltokauran kanssa.

Kaura on melko nuori viljelykasvi, jota viljelivät länsimaisen ajanlaskun alussa keltit ja germaanit. Suomalaiset oppivat kauranviljelyn germaaneilta 1300-luvulla, jolloin kauraa viljeltiin jonkin verran Etelä-Suomessa ja Hämeessä. Tällöin rahvaan tuli maksaa osa papiston maksuistakin kaurana.[1]

Kulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalaiset käyttivät vuonna 2020 keskimäärin 30 grammaa kauraa päivässä, mikä oli lähes nelinkertainen määrä kuin vuonna 2000[2]. Suurin osa kaurasta syödään Suomessa kaurapuuron muodossa, ja 43 prosenttia suomalaisista syö päivittäin aamupuuron[3].

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauran jyvät höyrytetään yleensä säilyvyyden parantamiseksi, koska ne sisältävät paljon helposti härskiintyvää rasvaa. Sen jälkeen niistä valmistetaan jauhoja, suurimoita tai hiutaleita.

Kaurahiutaleet valmistetaan litistämällä joko kokonaisia tai katkaistuja kauranjyviä. Pikakaurahiutaleet litistetään erityisen ohuiksi, mikä nopeuttaa niiden kypsymistä.[4]

Tunnetuin kaurasta valmistettava ruokalaji lienee kaurapuuro. Lisäksi kaurasta valmistetaan keksejä, mysliä sekä silloin tällöin myös olutta. Näiden lisäksi kaurasta on tehty leipää ja talkkunaa. Suurin osa maailmassa tuotetusta kaurasta käytetään kuitenkin kotieläinten rehuksi. Vanhastaan sen tärkein merkitys onkin ollut hevosten ravintona. Myös kauran olkia käytetään rehuna tai kuivikkeena.lähde?

Jauhettaessa kauran jyviä myllyssä syntyy jauhoa, mutta jyvistä jää jäljelle suuri määrä kaurankuoria, joille pitää keksiä jokin käyttökohde. Aiemmin niitä poltettiin energian saamiseksi ja hyödynnettiin eläinten rehuna. Yksi uusi käyttökohde tälle myllyn sivuvirralle on kaurankuoripaperi, jonka materiaalista 25 prosenttia on kaurankuorta. Tämän 2020-luvun alussa kehitetyn tuotteen voi kierrättää kartonkina, ja se soveltuu myös elintarvikkeiden pakkaamiseen esimerkiksi leipäpussina.[5]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaura sisältää poikkeuksellisen paljon nikkeliä, jota kolmannes Finravinto 2012 -tutkimukseen osallistuneista suomalaisista sai yli suurimman hyväksytyn määrän[6]. Nikkelin turvallisen päiväsaannin yläraja täyttyy jo 2,5 desilitrasta kauraa[7][8].

Euroopan unioni hyväksyi vuonna 2011 terveysväitteen, jonka mukaan noin 3 grammaa kauran sisältämää liukoista beetaglukaanikuitua päivässä alentaa kokonaiskolesterolia keskimäärin 0,13 mmol ja LDL-kolesterolia keskimäärin 0,27 mmol/L[9]. Kyseisen määrän saadakseen on nautittava 57 grammaa kauraa eli esimerkiksi 1,7 desilitraa kaurahiutaleita tai 6 rkl kauralesettä[10].

Yhdysvaltojen ruoka- ja terveysvirasto hyväksyi vuonna 1997 markkinointiväitteen, jonka mukaan kauran sisältämä beetaglukaani-kuitu vähentää sydän- ja verisuonisairauden riskiä. Kuitenkin vain harva muu maa hyväksyi kyseisen terveysväitteen vuoteen 2020 mennessä.[11]

Kauran sisältämä aveniinigluteeni sopii useimmille keliaakikoille[12], mutta teollisesti prosessoidun kauran joukkoon päätyy käsittelyn aikana usein pieniä määriä muiden viljojen sisältämää gluteenia. Markkinoilla on myös gluteenijäämistä puhtaita kauralaatuja[13].

Suurimmat kaurantuottajat 2015-2016
(miljoonaa tonnia) [14]
EU 7,5
Venäjä 4,5
Pohjois- ja Väli-Amerikka 4,8
Etelä-Amerikka 1,5
Oseania 1,3
Kaukoitä 0,5
Lähi-itä 0,3
Afrikka 0,2
Maailma yhteensä 22,3

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauraa kasvatetaan nykyisin lähes koko lauhkean ja subtrooppisen ilmaston alueella. Eri kauralajikkeet pärjäävät vähemmällä lämmöllä ja kestävät sadetta paremmin kuin muut viljakasvit, joten ne ovat tärkeitä paikoissa, joissa kesät ovat viileitä ja sateisia. Onpa kauraa kasvatettu onnistuneesti Islannissakin. Kaura kylvetään aikaisin keväällä ja korjataan syksyllä. Lyhyen talven maissa tunnetaan myös syyskaura, joka kylvetään syksyllä ja korjataan loppukesästä. Rikkakasvit eivät yleensä juuri häiritse kauran kasvua, sillä se tukahduttaa ne nopean kasvutapansa ansiosta. Kaura kuluttaa maaperästä paljon typpeä.lähde?

Tuholaiset ja kasvitaudit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kauran tuholaisista yleisimpiä ovat tuomikirva (Rhopalosiphum padi) ja kahukärpänen (Oscinella frit) sekä harvinaisempia viljakirva (Sitobion avenae) ja elokirva (Metopolophium dirhodum). Kauran tuholaisia ovat myös viljakukko (Oulema melanopus) ja viljakaskas (Calligypona pellucida).

Kauran merkittävin kasvitauti Suomessa on kauranlehtilaikku, jonka aiheuttaa Drechslera avenae -sieni. Muita kasvitauteja ovat kauranavonoki, jonka aiheuttaa jyvän kuoren alla säilyvä Ustilago avenae -sieni. Rengasruosteen eli aikaisemmalta nimeltä sarviruosteen aiheuttaa Puccinia coronata -sieni. Rengasruoste vaivaa voimakkaimmin myöhäisiä kauralajikkeita. Kääpiökasvuviroosi on Suomessa yleisin viljojen virustauti, ja sitä aiheuttaa viljan kääpiökasvuvirus (BYDV).

Suurimmat kaurantuottajat EU:n sisällä 2020

(miljoonaa tonnia) [15]

Puola 1,6
Espanja 1,3
Suomi 1,1
Iso-Britannia 1,0
Ruotsi 0,8
Saksa 0,7
Ranska 0,4
Tanska 0,4

Kauralajikkeita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erityyppisiä kauralajikkeita jalostetaan jatkuvasti. Jalostuksen kohteena ovat muun muassa: korsityyppi, korjuuaika, jyvän kuorirakenne, satoisuus, kuoren väri, korren koko, valkuaisainepitoisuus ja roudankestävyys. Suomen nykyinen kauralajikkeisto on jyvän kuoren väriltä keltaista tai vaaleaa, mutta aikaisemmin maatiaiskaurojen kuori oli tumma, joko ruskea tai musta.lähde?

Suomalaisia kauralajikkeita:[16]

  • Aarre
  • Aslak
  • Belinda
  • Fiia
  • Freja
  • Ivory
  • Katri
  • Kolbu
  • Leila
  • Lisbeth
  • Niklas
  • Meeri

  • Peppi
  • Puhti
  • Revisor
  • Roope
  • Salo
  • Suomi
  • Svala
  • Veli
  • Virma
  • Yty

Kauran hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauran hinta määräytyy vapaasti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Kauran futuureja noteerataan Chicagon viljapörssissä (Chicago Board of Trade).lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Seppo Simonen: ”Kasvien historiaa”, Maatalouden Pikkujättiläinen, s. 372. WSOY, 1944.
  2. Ruoka | Syömme ihan eri tavalla kuin 20 vuotta sitten – ”Poikkeuksellista ruokahistoriassamme”, sanoo professori Helsingin Sanomat. 3.1.2024. Viitattu 4.1.2024.
  3. Sanna Mansikkamäki: Yksi annos kaurapuuroa ei riitä – näin paljon sitä pitää syödä Kotiliesi.fi. 24.8.2019. Viitattu 10.7.2023.
  4. Kauragranola Myllyn Paras. 26.11.2015. Viitattu 8.10.2020.
  5. Raeste, Juha-Pekka: Elintarvikejätit kehittävät uudenlaisia pakkauksia. Helsingin Sanomat, 3.2.2021, s. A 29. Helsinki: Sanoma Media Finland. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.2.2021.
  6. Suomi, Johanna & Valsta, Liisa & Suominen, Kimmo & Tuominen, Pirkko: Riskinarviointi suomalaisten aikuisten altistumisesta elintarvikkeiden ja talousveden raskasmetalleille sekä alumiinille. Ruokaviraston tutkimuksia 1/2020. Ruokavirasto, 2020. ISBN 978-952-358-012-1. Teoksen verkkoversio.
  7. Nikkeli Ruokavirasto.
  8. Nickel content in foods. https://www.torrinomedica.it/approfondimenti/dietologia/nickel-in-foods/
  9. J. Harland: 2 - Authorised EU health claims for barley and oat beta-glucans, s. 25–45. Woodhead Publishing, 2014-01-01. ISBN 978-0-85709-842-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 27.10.2022). en
  10. Sanna Mansikkamäki: Yksi annos kaurapuuroa ei riitä – näin paljon sitä pitää syödä Kotiliesi.fi. 24.8.2019. Viitattu 10.7.2023.
  11. Rebecca Mathews, Alison Kamil, YiFang Chu: Global review of heart health claims for oat beta-glucan products. Nutrition Reviews, 1.8.2020, 78. vsk, nro Suppl 1, s. 78–97. PubMed:32728751. doi:10.1093/nutrit/nuz069. ISSN 1753-4887. Artikkelin verkkoversio.
  12. Ruisleivästäkö gluteenitonta? Kaura ja härkäpapu Mikä tekee gluteenista keliaakikoille haitallista? Voisiko gluteenin hajottaa niin että se ei enää aiheuttaisi keliakiaa? Kaura ja härkäpapu: uutta tietotaitoa tuotekehitykseen. (Arkistoitu – Internet Archive) Tuula Sontag-Strohm. Luento 10.5.2017. Erihyvä-Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia, Tutkimus, tuotekehitys ja analytiikka. Kokouskeskus Mauno, Turku. Viljateknologia, Helsingin yliopisto, Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos. Sivu 20.
  13. Gluteeniton ruokavalio. Raision kuluttujapalvelu. Arkistoitu 15.5.2013. Viitattu 6.5.2023.
  14. Kauran tuotantomäärät maailmalla vyr.fi. Viitattu 14.7.2021.
  15. Viljan tuotantovolyymit EU:ssa luke.fi. Arkistoitu 14.7.2021. Viitattu 14.7.2021.
  16. Virallisten lajikekokeiden tulokset 1994-2001 (s. 127) MTT.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]