Winona Ryder

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Winona Ryder
Winona Ryder vuonna 2010.
Winona Ryder vuonna 2010.
Henkilötiedot
Koko nimi Winona Laura Horowitz
Syntynyt 29. lokakuuta 1971 (ikä 48)
Winona, Minnesota, Yhdysvallat
Ammatti näyttelijä
Näyttelijä
Aktiivisena 1986–
Merkittävät roolit
Palkinnot

Parhaan naissivuosan Golden Globe
1993 Viattomuuden aika

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Winona Ryder (oik. Winona Laura Horowitz; s. 29. lokakuuta 1971 Winona, Minnesota, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen kahdesti Oscar-ehdokkaana ollut näyttelijä.

Ryder teki läpimurtoroolinsa elokuvassa Beetlejuice vuonna 1988. Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1990-luvun vaihteessa, jolloin hän näytteli elokuvissa Äitini on merenneito (1990), Saksikäsi Edward (1990) ja Bram Stokerin Dracula (1992).

Ryder voitti Golden Globen parhaasta naissivuosasta elokuvassa Viattomuuden aika vuonna 1993. Hän sai tästä roolista myös ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa: toinen ehdokkuus tuli seuraavana vuonna elokuvasta Pikku naisia, jossa Ryder näytteli Jo Marchia. Ryderin 1990-luvun jälkipuoliskon menestyselokuvia ovat muun muassa Alien – ylösnousemus (1997) ja Vuosi nuoruudestani (1999), jossa hän oli myös vastaavana tuottajana.

Vuodesta 2016 alkaen Ryder on näytellyt Netflixin jännityssarjassa Stranger Things.

Ryderin suhde näyttelijä Johnny Deppiin sekä pidätys myymälävarkaudesta vuonna 2001 saivat paljon julkisuutta. Varkausjupakan johdosta Ryderin ura kääntyi laskuun ja varsinaisen paluunsa hän teki vasta vuonna 2009 Star Trek-elokuvan sivuroolissa. Ryder on myöhemmin ollut avoin ongelmistaan ahdistuneisuushäiriön ja masennuksen kanssa.

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winona Laura Horowitz syntyi juutalaiseen perheeseen 29. lokakuuta 1971 Winonassa, Minnesotassa. Hänet nimettiin kotikaupunkinsa mukaan. Ryderin vanhemmat olivat kirjailijoita. Ryder oli perheen neljäs lapsi. Kaksi vanhinta lasta olivat Ryderin äidin ensimmäisestä avioliitosta. Hänen sukujuurensa ovat Romaniasta ja Ukrainasta.[1] Ryderin isä on ateisti ja äiti uskonnoltaan buddhalainen.[2]

Ryderin vanhemmat olivat hippejä, joiden ystäväpiiriin kuuluivat muun muassa beat-runoilija Allen Ginsberg ja LSD-guru Timothy Leary, joka oli myös Ryderin kummisetä. Winonan ollessa aivan pieni perhe asui jonkin aikaa Kolumbiassa, mutta palasi Kaliforniaan vuonna 1974. He muuttivat Rainbow-kommuuniin lähelle Elkin maaseutukaupunkia, jossa elivät seitsemän muun perheen kanssa. Paikassa ei ollut sähköä, ja Ryderin ensimmäinen kiinnostus elokuviin syntyi, kun hänen äitinsä heijasti elokuvia ladossa.[1]

Ryderin ollessa kymmenvuotias perhe muutti Petaluman kaupunkiin, jossa Winona meni yläasteelle, mutta joutui koulukiusatuksi ja näin ollen suoritti lopun kouluvuodesta kotikoulussa.[1] Samoihin aikoihin Winona aloitti näyttelemisen käymällä draamatunneilla American Conservatory Theaterissa San Franciscossa.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teinitähteys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13-vuotiaana Ryder koe-esiintyi elokuvaan Desert Bloom. Hän ei saanut osaa, mutta hänen nauhansa koe-esiintymisestä meni eteenpäin ja päätyi lopulta ohjaaja-käsikirjoittaja David Seltzerin käsiin. Näin Ryder pääsi ensimmäiseen elokuvarooliinsa Seltzerin vuoden 1986 elokuvassa Lucas. Tällöin Winona päätti käyttää elokuvissa nimeä ”Ryder” oikean sukunimensä sijasta. Nimi on peräisin muusikko Mitch Ryderilta, jonka ihailija hänen isänsä oli.[1] Ryderin seuraava elokuva oli Ensimmäinen rakkaus vuodelta 1987. Elokuvat menestyivät kohtalaisesti, mutta eivät vielä tuoneet Ryderille suosiota.

Ryderin läpimurtorooli oli Tim Burtonin vuoden 1988 kauhukomediassa Beetlejuice, jossa hän esitti rikkaan perheen goottitytärtä Lydiaa. Kriitikot kehuivat sekä elokuvaa että Ryderin suoritusta. Beetlejuice menestyi hyvin myös kaupallisesti. Läpimurron myötä Ryder sai pian osat satiirisesta nuorisoelokuvasta Heathers ja Jerry Lee Lewisin elämästä kertovasta elokuvasta Great Balls Of Fire!. Ensin mainittu on independent-elokuva, jossa kuvataan satiirisesti kapinallista teinielämää. Arvostelijoiden reaktio oli laajalti positiivinen, mutta elokuva oli kaupallinen floppi. Sittemmin se on kuitenkin noussut kulttielokuvaksi.

Vuonna 1990 Ryder näytteli elokuvissa Saksikäsi Edward, Äitini on merenneito ja Tervetuloa kotiin, Roxy!. Kaksi ensin mainittua olivat menestyksiä, ja Ryderin ura oli nousukiidossa. Hänen piti myös näytellä ohjaaja Francis Ford Coppolan Kummisetä-trilogian päätösosassa, mutta joutui kieltäytymään roolista uupumuksen takia.[1] Roolin sai Coppolan tytär Sofia Coppola.

”America’s Sweetheart – Amerikan kullannuppu”[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavana vuonna Ryder näytteli ohjaaja Jim Jarmuschin elokuvassa Night on Earth. Sen jälkeen hän esiintyi kahdessa tunnettuihin romaaneihin perustuvassa elokuvassa. Ensin Ryder näytteli Newland Archerin morsianta Martin Scorsesen ohjaamassa elokuvassa Viattomuuden aika. Hän sai roolistaan ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa ja voitti Golden Globen. Ryder on kuvaillut Scorsesea ”maailman parhaaksi ohjaajaksi”. Elokuva ei menestynyt taloudellisesti, mutta sai arvostelijoilta kiitosta. Bram Stokerin Draculassa Ryder näytteli kaksoisroolissa Draculan rakkauden kohdetta Minaa sekä edesmennyttä rakastettua Elisabetaa. Ryder alkoi saada maineen ”Amerikan kullannuppuna”, ja hän oli hyvin suosittu.

Vuonna 1994 Ryder valittiin Josephine Marchin rooliin Louisa May Alcottin samannimiseen romaaniin perustuvaan elokuvaan Pikku naisia. Kriitikot kiittivät hänen suoritustaan kautta linjan. Ryder sai roolistaan myös toisen Oscar-ehdokkuutensa. Samana vuonna ensi-iltaan tuli X-sukupolvea kuvaava draamaelokuva Reality Bites, jossa Ryderin esittämä nuori nainen etsii suuntaa elämälleen. Elokuva ei menestynyt odotetusti, mutta Ryderia kehuttiin.

Vuonna 1997 ilmestyneessä Sigourney Weaverin esittämässä tieteiselokuvassa Alien – ylösnousemus sai suuret lipputulot, vaikka olikin yksi sarjan heikoiten menestyneistä elokuvista. Ryderin veli Uri oli elokuvien suuri fani, joten Ryder suostui pyydettäessä elokuvaan androidin rooliin. Seuraavaksi Ryder näytteli Woody Allenin komediassa Celebrity. Vuonna 1999 hän esiintyi pääosassa elokuvassa Vuosi nuoruudestani, joka oli myös hänen ensimmäinen työnsä elokuvatuottajana.lähde? Angelina Jolie palkittiin sivuroolistaan Oscar-palkinnolla.

Ryder näytteli myös muun muassa elokuvissa Syksy New Yorkissa ja Herra Deeds. Useimmat hänen 2000-luvun alussa tekemänsä elokuvat eivät juuri saaneet suosiota, mutta Herra Deeds menestyi kaupallisesti hyvin ja oli Ryderin uran ensimmäinen yli sata miljoonaa dollaria tuottanut elokuva. Samoihin aikoihin Ryder teki vierailevan yhden jakson roolin suosittuun komediasarjaan Frendit.

Paluu elokuviin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryder piti hiljaiseloa varkaudesta johtuneen skandaalin jälkeen eikä tehnyt vuosina 2001–2005 merkittäviä elokuvarooleja. Vuonna 2006 hän palasi näyttelemään esiintyen ensiksi tieteiselokuvassa Hämärän vartija ja sen jälkeen komediassa Darwin Awards. Vuonna 2007 seurasivat roolit elokuvissa The Ten ja 101 naista. Edellä mainitut elokuvat eivät kuitenkaan menestyneet. Todellisen paluuroolinsa Ryder teki vuoden 2009 tieteiselokuvassa Star Trek, jossa hän näytteli Amanda Graysonia. Vuonna 2010 hän näytteli sivuroolissa ikääntyvää balettitanssijaa suurhitiksi nousseessa elokuvassa Black Swan.

Ryderin muita 2010-luvun elokuvia ovat muun muassa trillerit The Iceman ja Homefront. Vuonna 2012 hän teki ääniroolin elokuvaan Frankenweenie.

Vuonna 2016 Ryder näytteli Joyce Byersia Netflixin jännitystieteissarjassa Stranger Things.[3] Ryder sai roolistaan sekä Golden Globe että SAG-ehdokkuuden parhaasta naispääosasta draamasarjassa.[4][5]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winona Ryder oli kihloissa Johnny Deppin kanssa kolme vuotta heinäkuusta 1990 alkaen. He tapasivat toisensa Great Balls of Fire! -elokuvan ensi-illassa ja alkoivat seurustella kaksi kuukautta myöhemmin. Suhteen ajan Deppillä oli käsivarressaan tatuointi ”Winona Forever”, jonka hän muutti muotoon ”Wino Forever” heidän eronsa jälkeen vuonna 1993. Suhteen päätyttyä Ryder seurusteli kolme vuotta Soul Asylum -yhtyeen johtohahmon Dave Pirnerin kanssa. Myöhemmin Ryder oli kahden vuoden ajan kihloissa näyttelijä Matt Damonin kanssa, mutta he erosivat vuonna 2000.

12. joulukuuta 2001 Ryder pidätettiin vaatteiden ja asusteiden varastamisesta Saks Fifth Avenue -tavaratalosta Beverly Hillsissä. Häneltä löydettiin myös reseptittömiä lääkkeitä. Oikeudessa syytteet lääkkeiden luvattomasta hallussapidosta hylättiin Ryderin hankittua niille reseptit. Hänet kuitenkin tuomittiin myymälävarkaudesta yhdyskuntapalveluun ja sakkoihin. Skandaalin tuoma julkisuus ei ollut Ryderin uralle hyväksi. Tapauksesta noussut kohu herätti suurta mielenkiintoa mediassa, ja esimerkiksi internetissä myytiin t-paitoja sloganilla Free Winona (Vapauttakaa Winona).[1]

Polly Klaas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1993 Ryder tarjosi 200 000 dollaria vihjeestä, joka johtaisi kotoaan siepatun 12-vuotiaan Polly Klaasin löytymiseen. Polly asui Petaluman kaupungissa, jossa Ryder oli varttunut. Ryder tarjosi palkkiota tytön turvalliseen kotiinpaluuseen johtavasta vihjeestä. Sieppauksen uhri löydettiin myöhemmin murhattuna ja tekijä tuomittiin. Winona Ryder omisti Jo Marchin roolinsa elokuvassa Pikku naisia tytön muistolle, sillä kirja oli ollut Pollyn suosikki.[6]

Valikoitu filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkintoehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f http://winona-ryder.org/info/biography.php
  2. Mottram, James: Fallen Angel: Winona Ryder on Bouncing Back from Her Decade in the Wilderness Independent. 26.5.2013. Lontoo: Independent Print Limited. Viitattu 19.8.2015. (englanniksi)
  3. Typpö, Juho: Tällainen on Netflixin uusi, 1980-luvun leffaklassikoita kierrättävä Stranger Things -kauhusarja, josta kaikki nyt puhuvat Helsingin Sanomat. 28.7.2016. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 29.7.2016. Viitattu 13.9.2016.
  4. Golden Globe Nominations: Complete List Variety. 12.12.2016. Viitattu 13.12.2016. (englanniksi)
  5. Kelley, Seth: SAG Award Nominations: Complete List Variety. 14.12.2016. Viitattu 14.12.2016. (englanniksi)
  6. Thompson, Anne: Women on the Verge Entertainment Weekly. 11.3.1994. Viitattu 19.8.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]