Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 42

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

bassokitaraan ja/tai kontrabassoon liittyvää kielenhuoltoasiaa[muokkaa wikitekstiä]

Olen huomanut, että muutamissa bändiartikkeleissa on bassokitara tai kontrabasso ilmaistu näin basistin nimen perään (lähdekoodinäkymä):

  • ([[bassokitara|basso]])
  • ([[kontrabasso|basso]])

Minusta tämä on aivan turhaa, koska bassokitara/kontrabasso on selkeämpi ilmaus. Voihan tuuba tai baritonisaksofoni olla myös "basso". Lisäksi yllä kirjoittamistani tekstinpätkistä tulee mielestäni ylimääräistä läähdekoodia. Ehdotankin siis, että noistayllä mainitsemieni kaltaisista linkityksistä otettaisiin pois tuo "|basso" basistin soittimen linkistä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 20. elokuuta 2017 kello 21.00 (EEST)

Joskus levyn tiedoistakaan ei ilmene, soittaako levylle merkitty basisti kaikilla raidoilla juuri bassokitaraa vai kenties joillakin kontrabassoa, taitavammat basistit kun hallitsevat molemmat. Silloin basso on sopivan epätarkka ilmaus. Muilta osin olen samaa mieltä, joskaan lähdekoodin määrä ei liene kovin kriittistä nykymaailman aikaan. –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 00.03 (EEST)
Mun nuoruudessani puhutttin sähköbassosta (terkkuja Lupulle).--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 07.32 (EEST)
Sähköbasso on puhekielessä tosiaan bassokitaran synonyymi, mutta voisi tarkoittaa myös harvinaista mikitettyä ja kaikukopatonta pystybassoa (engl. electric double bass) joten sana aiheuttaa sekaantumisen vaaran. –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 10.03 (EEST)

Korean latinisointi[muokkaa wikitekstiä]

Ohjeessa sanotaan, että "korean suhteen olisi toivottavaa käyttää uudistettua latinisaatiojärjestelmää". Pohjois-Koreaa käsittelevissä artikkeleissa on kuitenkin pääosin käytetty McCune-Reischauer-järjestelmää, joka on siellä vielä virallisesti käytössä. Onko tarkoituksenmukaista, että samaa kieltä latinisoidaan samassa tietosanakirjassa kahden eri järjestelmän mukaisesti, vai pitäisikö kaikissa artikkeleissa käyttää uudistettua latinisaatiota? Nyt joissakin artikkeleissa on jopa kahta järjestelmää sekaisin (esim. Kaesŏng ja Korean demokraattinen kansantasavalta)! Miten tehdään molempia Koreoita käsittelevien historiallisten tai maantieteellisten artikkelien kanssa? Tai kun Etelä-Koreaa käsittelevässä artikkelissa mainitaan esimerkiksi joku pohjoiskorealainen kaupunki? --Epiq (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 01.58 (EEST)

Minä olisin valmis yhdenmukaistamaan kaikki uudistettuun systeemiin, koska mielestäni järjestelmällisyys palvelee lukijaa paremmin kuin lähderiippuvaisuus (mikä näyttäytyy satunnaisuutena) tai se, että pitää kielen lisäksi tunnistaa liittyykö asia Pohjois- vai Etelä-Koreaan. --Louhikärmes (keskustelu) 1. elokuuta 2017 kello 09.59 (EEST)
Minulle tämä käy hyvin, mutta ajattelin kysyä asiaa täällä varmuuden vuoksi. Voin korjailla artikkeleita pikku hiljaa, jos vastalauseita ei ilmene. Myös ohjesivua voisi jossain vaiheessa päivittää (ja sen voisi ehkä jakaa eri kieliä käsitteleviksi sivuiksi). --Epiq (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 23.58 (EEST)
Väliaikatiedote (@Louhikärmes): Pohjois-Korean maantiedettä käsittelevät artikkelit on nyt käyty läpi ja korjattu (siellä oli paljon höpöhöpöä). Kansallislaulua käsittelevän artikkelin keskustelusivulla olit pohtinut samaa ongelmaa jo yhdeksän vuotta sitten. Ratkaisin asian siirtämällä sivun nimelle Aegukga (Pohjois-Korea). Vielä olisi jäljellä sekalaisia aiheita satelliiteista hotelleihin, mutta taidan pitää nyt taukoa. Voi olla, että tässä olisi kuitenkin ollut vielä muitakin pohdittavia (mm. poliittisia) näkökulmia, mutta ainakin artikkelit ovat nyt vähän paremmalla tasolla. --Epiq (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 16.30 (EEST)

Kirjoitetaanko TV-sarjojen nimet kursiivilla kuten elokuvienkin nimet?[muokkaa wikitekstiä]

Kysyn vaan. –Sullay (Asiaa?) 26. elokuuta 2017 kello 18.37 (EEST)

Juu, teoksiahan nekin ovat. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 26. elokuuta 2017 kello 18.46 (EEST)
Ohje löytyy täältä: Ohje:Välimerkit_ja_typografia#Lainausmerkit_ja_kursivointi. Toinen yleissääntö on, että kahta korostuskeinoa ei käytetä päälekäin eli johdannon alkulauseessa teoksen nimeä ei kursivoida JA lihavoida vaan pelkästään lihavoidaan. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 18.51 (EEST)
Ohjetta pitäisi täsmentää ehkä, koska siinä puhutaan vain elokuvista.--Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 19.34 (EEST)

Kiitos vastauksistanne. Samaa itsekin olen miettinyt kuten Smaug jo kertoi, että teoksethan kaikkien nimet kursivoidaan. Mutta ohjeissa ei lue sanaakaan siitä, että televisiosarjojenkin nimet kirjoitetaan kursiivilla. Olen tavannut lukemattomia artikkeleita, joissa on elokuvien nimet kirjoitettuna kursiivilla mutta missä taas televisiosarjat ovat kaikki olleet tavallisesti kirjoitettuja. Näyttäisi siltä, että ohjeita voisi parantaa. Wikipediassa on aika monissa ohjeissa paranneltavaa, ja paljon. –Sullay (Asiaa?) 27. elokuuta 2017 kello 03.10 (EEST)

Moravia vai Määri[muokkaa wikitekstiä]

Olen sitä ikäluokkaa että käytän mielelläni perinteisiä, suomeksi mukautettuja paikannimiä. Tällä sivulla: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%9An%C4%9Btice-kulttuuri Määri on Moravia ja Ylä-Reinin ryhmä on Upper-Rhine-ryhmä. Onko väärin mukauttaa näitä suomeksi?

Sananiekka57 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 09.10 (EEST) Sananiekka57

Moraviaa näkee kyllä jonkin verran uudemmassa suomenkielisessä kirjallisuudessa. --Esamatti1 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 09.34 (EEST)
Ei ole väärin mukauttaa. Periaatteessa nykyään suositaan omakielisiä asuja, mutta monille paikoille on vakiintunut suomalainen sovinnaisnimi eli eksonyymi ja niitä voi käyttää etenkin historiallisissa yhteyksissä. Joka tapauksessa "Moravia" ja "Upper-Rhine" ovat englantia, joten ne eivät kuulu suomenkieliseen tekstiin. Ensimmäisestä voidaan käyttää joka suomenkielistä sovinnaisnimeä (eksonyymiä) Määri tai sitten tsekin mukaan Morava. Joennimi Rein on minusta niin tavallinen, että saksankielinen Rhein olisi jo hifistelyä, vaikka periaatteessa mahdollinen.--Tanár 25. heinäkuuta 2017 kello 09.48 (EEST)
Englanninkielisä muotojahan ei tosiaan kuulu käyttää ei-englanninkielisillä alueilla sijaitsevista nimistä, vaan valinta on aina joko paikallista kieltä olevan nimen tai suomenkielisen sovinnaisnimen välillä. --Urjanhai (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 19.31 (EEST)
Ulkomaisten paikannimien kirjoittamisesta on olemassa (mielestäni hyvä) kirja: Pariisista Papukaijannokkaan, Kotuksen kustantama vuodelta 2013. Opuksessa on perusteelliset suositukset eksonyymien ja endonyymien käytöstä sekä 2 500 nimen eksonyymiluettelo. Morava on suomeksi Morava (s. 129) ja Oberrhein ensijaisesti paikallisella kielellä saksaksi, mutta myös Ylä-Rein on "hyväksyttävä" (s. 137) suomenkielisessä asiatekstissä. Muistelen joskus lukeneeni, että kirja olisi tulossa nettiin, mutta vielä ei näytä löytyvän. --Huhdanjo (keskustelu) 25. heinäkuuta 2017 kello 19.35 (EEST)
Täydennys edelliseen: Määrin alue, tšekiksi Morava, englanniksi Moravia, on suomeksi Määri (s. 132). Joen nimi ei ole vakiintunut, ja on paikallisen kielen mukaisesti Morava (kuten edellä kirjoitin).--Huhdanjo (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 10.57 (EEST)
Kirja Pariisista Papukaijannokkaan on monilla aktiivisessa käytössä. Ongelma on että sitä vastaan käytiin pari vuotta sitten ankara taistelu, jolla sen arvovaltaa jostakin kumman syystä yritettiin mitätöidä. Lienevätkö keskustelut vielä tallella, ainakin kyseinen vastarannankiiski on jo pääasiassa vaiennut, joten ehkä nyt vallitsee yksimielisyys sen arvovallasta. --Abc10 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 08.42 (EEST)
Tuossa kirjassa on käsittämättömiä munauksia, joista hölmöimmät ovat suositus "Dobrudzha" (siis bulgarialaisen nimen translitterointi olisi Dobrudža) ja emiraatti Sharjahin englanninkielisen nimen vääntäminen suomeksi muotoon "Sharja" (siis lausutaan šardža). Kirjan kirjoittajat (poistettu loukkaava sisältö) eivät tajua suomen hattukirjainten päälle. --Mikko Paananen (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 23.22 (EEST)
Kirjassa on selviä nimivirheitä, minäkin tiedän yhden. Mutta se ei vähennä kirjan arvoa eikä varsinkaan kirjoittajien ihmisarvoa. Hattukirjainten ymmärtämättömyydelle on perusteensa: "Yhdistyneiden kansakuntien paikannimikonferenssi suositti vuonna 2012 kansainväliseen käyttöön uudet latinaistukset bulgarian, ukrainan ja valkovenäjän paikannimille. Näistä ukrainan ja bulgarian latinaistuksissa ei käytetä kirjaimia š ja ž".--Huhdanjo (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 07.01 (EEST)
Kielitoimisto siis suosittelee, että kaikki muut bulgarian- ja ukrainankieliset nimet kirjoitetaan hattukirjainten kanssa, mutta ei maantieteellisiä nimiä. Muiden kyrillisiä aakkosia käyttävien kielten kohdalla ilmeisesti paikannimet ja muut nimet latinaistetaan yhtenäisesti. Kyllä tuo melkoisen sekavaksi kieltämättä menee. --Risukarhi (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 19.54 (EEST)
Tuossa kirjassa on tosiaan joitakin aivan kummallisia valintoja (ja virheitä?), mukaan lukien mielestäni aivan vanhentunut ”Riukiusaaret”, eikä sitä todellakaan tule lukea kuin mitäkin Raamattua. Ohjepankista kuitenkin sanoisin, että siellähän vain kerrotaan kansainvälisen standardin olemassaolosta, eikä anneta sen soveltamisesta mitään suositusta. Sen yllä kerrotaan Wikipediassakin käytetystä SFS:n standardista, jossa š:ää ja ž:aa käytetään aivan kuten ennenkin. Täysin epäselväksi jää, oliko kansainvälisen standardin maininnalla tarkoitus jotenkin ohjeistaa myös suomen oikeinkirjoitusta? --Epiq (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 20.18 (EEST)
Palautit sitten näemmä Dobrudzhan Dobrudžaksi. Jos nyt lähdetään siitä, että suomenkielinen Wikipedia ei noudata tuota kansainvälistä ohjeistusta Bulgarian paikannimistä, niin vaihdetaanko myös Shipkansola takaisin nimelle Šipkan sola tai Šipkansola? --Risukarhi (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 23.33 (EEST)
Mitä oikein tarkoittaa ”suositti vuonna 2012 kansainväliseen käyttöön”? Kaikissa kielissä pitää käyttää samaa latinaistusta huolimatta kielen omista oikeinkirjoitussäännöistä? Vai tällaista latinaistusta pitäisi käyttää kansainvälisissä yhteyksissä? Jos tuo kielitoimiston sivu yrittää ohjeistaa jotakin, se on kyllä huonosti laadittu, koska siitä ei voi yksiselitteisesti päätellä mitään. Tämä on suomenkielinen tietosanakirja suomen kieltä osaaville, ei "kansainvälinen yhteys", ja täällä voidaan siksi mielestäni käyttää suomen kielelle tarkoitettua SFS-standardia aivan normaalisti. Eli siis kyllä, artikkeli pitäisi siirtää nimelle Šipkansola. --Epiq (keskustelu) 4. elokuuta 2017 kello 23.55 (EEST)
Huomauttaisin myös, että jos tuo epämääräinen toteamus ”kansainvälisestä käytöstä” nähdään Kielitoimiston antamana oikeinkirjoitussuosituksena, silloin kaikista Bulgarian ja Ukrainan paikannimistä lähtevätkin sitten tarkkeet pois, eivät vain jostain satunnaisesta Dobrudžasta ja Šipkansolasta jotka on jostain syystä satuttu mainitsemaan Pariisista Papukaijannokkaan -kirjassa. --Epiq (keskustelu) 5. elokuuta 2017 kello 00.10 (EEST)
Kun keskusteluun ei ole tullut muita kommentteja, siirsin yhdenmukaisuuden vuoksi Shipkansolan Šipkansolaksi. Ilmeisesti meillä on nyt konsensus, että Kielitoimiston mainittua ohjetta ja sitä vastaavia Papukaijannokka-kirjan suosituksia Bulgarian ja Ukrainan paikannimistä ei noudateta täällä. --Risukarhi (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 13.30 (EEST)
Minä käsittäisin tuollaisen "kansainvälisen käytön" tarkoittavan esim. lentokenttiä ym. kansainvälisiä paikkoja, joissa liikkuu kaikenkielisiä ihmisiä. Ei siis koske yksikielistä suomenkielistä Wikipediaa. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2017 kello 08.03 (EEST)
Jos jotain on kirjoitettu englanniksi suomenkieliseen Wikipediaan, sillä kannattaa usein tehdä jotain. Tietysti jollain aloilla saatetaan käyttää englannikielistä terminologiaa myös Suomessa, mutta tässä tapauksessa koko lista voisi poistaa, koska se on lähteetön ja erilainen kuin muissa wikeissä (ja lisäksi artikkelin on tehnyt aikoinaan ongelmakäyttäjä, joka kirjoitteli joskus hieman omiaan tai ymmärsi väärin lähteitä). --PtG (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 08.22 (EEST)
Haluaisin silti muistuttaa, että Moravia ei ole englantia, vaan latinaa. Esim. Ahti Nikunlassi käyttää sitä teoksessaan Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen puhuessaan ajasta ennen saksalaisten tuloa alueelle. Käsittääkseni Moravia-nimitystä on jonkin verran ryhdytty viljelemään ns. "kohteliaisuussyistä", koska saksalaiset... --Esamatti1 (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 11.08 (EEST)
Tottahan tuokin, mutta sitä yhtä humanistia kohtaan, joka on valinnut nimityksen latinan mukaan, on 99 muuta jotka ovat kopioineet sen suoraan englanninkielisestä tekstistä.--Tanár 26. heinäkuuta 2017 kello 16.06 (EEST)
Jep, Frau Koma kommt, eli tottahan toki saksalaisen koulun rehtori kuuluttaa keskusradiossa englanniksi. Kaikki on lopulta englantia, vaikka olisi joskus ollut muuta kieltä. --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 11.21 (EEST)
Kohteliaisuuden näkökulmasta Morava olisi selkeästi parempi valinta kuin Moravia. MMN (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 14.07 (EEST)

Latex vai LaTeX?[muokkaa wikitekstiä]

LaTeX-ladontaohjelmaa käsittelevä artikkeli on nyt nimellä Latex. Artikkelin keskustelusivun mukaan tämä on suositeltu muoto. Kyseinen kirjoitusasu kuitenkin on äärimmäisen harvinainen, enkä ole siihen muistanut suomenkielisen Wikipedian ulkopuolella törmänneeni. Leipätekstissä käytettyä kirjoitusasua on vuosien saatossa muuteltu edestakaisin, tällä hetkellä siellä näkyy olevan enimmäkseen tavallisempaa muotoa LaTeX. Ehdotan, että yleisyyden perusteella määritellään suomenkielisessä Wikipediassa käytettäväksi kirjoitusasuksi LaTeX. --ilmaisin (k) 13. elokuuta 2017 kello 09.39 (EEST)

Tuo keskustelu suositellusta muodosta on aika vanha. Esimerkiksi iPad-artikkeli on kirjoitettu yleisimmän käyttötavan ja laiteen valmistajan kirjoitustavan mukaan. Kotuksen ohjeen soveltaminen lyhenteistä muodostuneisiin nimiin enemmänkin vaikeuttaa kuin helpottaa sanan ymmärtämistä. Vilkapi (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 11.35 (EEST)
Kotuksen kieliopas myös sanoo noista, että keskustelusivulla viitattu ohje koskee suomenkielisiä nimiä. Muunkieliset nimet kirjoitetaan niiden kielien kielenhuoltosääntöjen mukaan. Toinen tämän kanssa kilpaileva sääntö on, että yleensä nimet voi normalisoida juoksevassa tekstissä kirjoituskelpoisiksi. Artikkelin nimi ei kuitenkaan ole juoksevaa tekstiä. --Zache (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 11.41 (EEST)
LaTeXina se tunnetaan, ei Latexina. LaTeX ei ole suomen kieltä, joten suomen kielen lyhennesäännöt eivät ole ratkaisevia. Ja onhan meillä myös Kansallis-Osake-Pankki eikä suomen kielen nykysääntöjen mukaisesti Kansallisosakepankki. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 14.55 (EEST)
Entä onko LaTeX edes englannin kielenhuoltosääntöjen mukainen asu? Miltä instanssilta semmoisia ohjeita pitäisi edes hakea?
Jos ajatellaan, että kielenhuollon pääideana on ihmisten välisten kommunikaation helpottaminen, niin siinä mielessä Latex toimii mielestäni paremmin. Yleisten linjausten ideahan on siinä, ettei tekstin tuottajan tarvitse pitää mielessään tietokantaa erikoisista kirjoitusasuista nimissä, vaan pärjätään yleisillä periaatteilla. Lisäksi leipätekstissä erikoisilla kirjoitusasuilla on taipumus varastaa huomiota ja siten haitata sujuvaa lukemista ja asian ymmärtämistä. Tämähän voi (piittaamattomuuden ohella) olla toisaalta motiivi erikoisten kirjoitustapojen käytölle esim. kaupallisissa yhteyksissä. Onhan Latexin virallinen kirjoitusasukin osittain tehty briljeeraamaan Latexin itsensä kyvyllä tuottaa se.
Kielessähän on semmoinen ilmiö kuin lyhennesanat, jossa kirjainlyhenne menettää lyhennestatuksensa ja muuttuu itsenäiseksi sanaksi, jolloin sitä ei enää välttämättä tarvitse kirjoittaa isoin kirjaimin (niinkuin Kela). Mielestäni on aika vaivatonta suhtautua Latexiin samalla tavalla, koska luulen että aika harva suomalainen sitä mieltää edes lyhenteenä (TeX ei edes ole kirjainlyhenne). Vaikka kyseessä on nimi, niin tällaisetkin voivat siirtyä yleisnimiksi ajan myötä (vaikken sanokaan että kehityksen tässä vaiheessa Latex tulisi kirjoittaa pienellä).
Onko tässä nyt mitään oleellista uutta edelliseen nimikeskusteluun nähden? Minä kyllä kirjoittaisin sen ipadinkin Ipadinä, eikä siitäkään kyllä toisaalta nähdäkseni ole varsinaisesti keskusteltu. Tämä olisi kumminkin Kotuksen suosittelema muoto, vaikka sitä pienikirjaimista ”voikin käyttää”. En siksi käyttäisi sitä minään yleisenä ohjenuorana. Semmoiset sanat, joita ei voi käyttää virkkeen alussa, ovat aina vähän hankalia. --Louhikärmes (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 12.59 (EEST)
Hyvin perusteltu. Ja sitten kun vielä panee merkille, ettei yrityksen käyttämä kirjoitusasu ole edes LaTex vaan LaTeX, voi miettiä onko LaTexille olemassa mitään perusteita. --Abc10 (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 13.06 (EEST)
Lukijan kannalta on selkeintä, että käytetään lukijan tuntemaa muotoa. LaTeXin kotisivujen tekstissä käyttämä asu on LaTeX (ei LaTeX, joka on logo). Ei tarvitse onneksi logoja käyttää leipätekstissä.
Aika vaikeaksi menee, jos rupeamme itse rajusti oikeakielistämään tuotenimiä ja firmojen nimiä ym. Sitten nimeämme loogisesti esimerkiksi artikkelin POP Pankki nimelle PO-pankki, koska POP tulee sanoista paikallis+osuus+pankki, POP Pankki tarkoittaa "paikallisosuuspankki pankki", missä on sekä tautologia että yhdyssanavirhe, joten on pakko "korjata" nimi suomen kieleen sopivaksi. Toinen vaihtoehto on tulkita nimi kuten se lausutaan eli "pop" ja oikaista nimi muotoon Pop-pankki, mutta koska tästä tulee mieleen musiikkitietokanta, täytyy kai selventää Pop-pankki (pankki). Vastaavasti tietenkin JavaScript on Javascript, HyperTalk on Hypertalk ja dBASE on D-base. Jos joku riittävä lähde on oikeakielistänyt nimen, esimerkiksi Latexista ja D-basesta puhutaan yleisesti oppaissa tai lehdissä, tokihan silloin sellaista asua voi silloin käyttää, koska asia tulee ymmärretyksi. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 13.38 (EEST)
No oikeastaan tämä sama keskustelu pätee noihin muihinkin tapauksiin, ja esitetyt muodot olisivatkin parempia. Muuten nimien sisältämien epäloogisuuksien korjaaminen kirjoitusasua lukuun ottamatta menee jo ohi nyt tarkasteltavan asian laajuuden, eikä semmoiseen olla ryhtymässä. Ohjelmointikielien nimiä ei kirjoiteta pienellä, vaikka olisi mielestäni loogisempaa että näin tehtäisiin, kun kerran luonnolliset kieletkin kirjoitetaan pienellä. Mutta eikö siis esim. Ipadin osalta Kotus ole riittävä lähde?
Eihän tässä nyt olla omia normeja keksimässä vaan noudatellaan kielenhuollon linjauksia, jotka taas on Wikipedian historian aamuhämärissä (viisaasti) sovittu auktoriteeteiksi. Toki mielipiteitä saa silti esittää. Kapeilla erikoisaloilla (mihin Latex nyt ehkä vielä menee) on semmoinen ongelma, että suomenkielistä tekstiä aiheesta on ylipäätään olemassa vähän, ja myös vaara sille että niiden tekstien kielen taso on ylipäätään aika heikko, jolloin ne ovat vähän huonoja oppaita kielenhuoltoasioissa.
Tuntuu ehkä, ettei joku yksi CamelCaps nyt niin vakava juttu ole, eikä se sitä ehkä olekaan. Mutta toisaalta esim. japanilaisten bändien tms. yhteydessä isoja ja pieniä kirjaimia, tähtiä sun muita erikoismerkkejä on usein käytetty hyvinkin villisti, ja tällaisten roikottaminen leipätekstissä mukana sellaisenaan olisi kyllä raskasta sekä kirjoittajalle että lukijalle. Käytännössä on mukavampaa jos normi on yksinkertainen ja selkeä eikä liukuva raja, ja siksi kannattaisin mallia ”kirjoitetaan yleisten oikeinkirjoitussääntöjen mukaan”, niin saadaan vähennettyä case-by-case-pähkäilyä. --Louhikärmes (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 14.22 (EEST)
Wikipedian tulisi kai perustua lähteisiin, ja omia suomennoksia kehitellään siinä vaiheessa, kun parempia ei ole saatavilla. En löydä Google-haulla väitettyä Kotuksen kannanottoa LaTeXiin. Toinen auktoriteetti käyttää muotoa LaTeX [1]. Onneksi leipätekstissä on keinoja välttää ongelmasanoja korvaamalla ne esim. sanoilla "se", "kieli", "järjestelmä", "yhtye", ja tarvittaessa yhdyssanoilla kuten XyZ5-järjestelmä. Olisi toki hienoa, jos kaikille nimille ja termeille löytyisi suomenkielinen vastine, mutta vakiintunut käytäntö tuntuu tekniikassa ennemmin olevan se, että kaikki copy&pastetaan sellaisenaan englannista. Ikävä kyllä. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 15.45 (EEST)
No eihän kielenhuoltaja tietystikään voi ottaa kantaa eksplisiittisesti jokaiseen tapaukseen, mutta jos esim. tuotenimille pätee ”Itse soveltaisin tuotenimiin juoksevassa tekstissä kuitenkin yleisiä oikeinkirjoitusohjeita” niin onko tässä nyt sitten oleellista eroa? Myös ”On suositeltavaa kirjoittaa ne tekstissä yleisten oikeinkirjoitusohjeiden mukaisesti, vaikka ne olisi rekisteröity näistä poikkeavassa asussa.” (esimerkki YouTube -> Youtube), vaikka alkuperäinenkin muoto on ”sitaattilainana mahdollinen” --Louhikärmes (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 16.30 (EEST)
(Ps. edellä tarkoitin tietysti ”CamelCasea”) --Louhikärmes (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 16.31 (EEST)
Youtubessa sanankuva ja ääntämys ei muutu, mutta Latex ja LaTeX hahmottuvat ainakin minulle eri tavoin. No, oikeinkirjoitusongelma koskee monia muitakin artikkeleita esim. eQ, Qt Group, Ilkka-Yhtymä, 24Rent, 9Lives, FastROI, BlueWhite Resorts, HiQ Finland, Level7 Gaming Cafe, ParkMan (yritys), MeVEA, SalWe, StarSoft, TAHKOcom, ZenRobotics... Ottamatta kantaa juuri näihin nimiin, vaikeaksi menee lukijoille, jos kaikki oikeakielistetään suomen säännöillä täällä muttei muualla. Kotus on sinänsä oikealla asialla vaalimassa suomen kieltä, välillä tosin taistelevat tuulimyllyjä vastaan, kun elävä kieli ei mukaudu sääntöihin. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 17.12 (EEST)
Totisesti. Painotatko Tex-osaa sitten vai mitenkä, itse en hahmota eroa. Kotuksessa on IMO suhteellisen deskriptiivinen filosofia kuitenkin eikä kieltä nähdä ikuisena ja muuttumattomana monoliittina. Toisaalta monet suomalaiset (kuten minä!) ovat näistä normeista tietoisia ja niiden rikkomiset ärsyttävät, mikä on sekin osa sitä elävän kielen palettia. Virossa ei tiettävästi ole juuri kielenhuoltotoimintaa ja kuulemma esim. sanomalehtien kielenkäyttö on hyvin kirjavaa, joten kyllä Kotuskin mielestäni ihan paikkaansa puolustaa... --Louhikärmes (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 20.27 (EEST)
LaTeXista tulee mieleen "lateh". Latexista "lateks", eräs aine. LaTeX-nimi on helppo tunnistaa, vaikkei sitä olisi ikinä käyttänyt, mutta Latex-nimestä en olisi varma. Sinänsä mielenkiintoista, että Kotuksen mielestä vierassanojen tarkkeet pitäisi suomessakin kirjoittaa lähdekielen mukaisena (Wałęsa, Žīgure), mutta isoja ja pieniä kirjaimia sitten ei, vaikka tarkkeet ovat huomattavasti hankalampia sekä kirjoittaa että lukea. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 20.48 (EEST)
Tarkkeet vaikuttavat ääntämiseen ja merkitykseen, kirjainkoolla leikittely ei, joten niissä menee tärkeää informaatiota samalla. Jälkimmäiset ovat harvemmin omankaan kielensä normaalien käytäntöjen mukaisia (kuten juuri LaTeX). --Louhikärmes (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 21.18 (EEST)
Kirjainkoko toisinaan vaikuttaa tulkintaan ja ääntämiseen. Esim. HiQ Finland viittaa sanoihin Hi[gh] Q[uality] eikä hikkaan (Hiq) ja ääntyisi ehkä "haik[jyy] finland" tms. FastROI viittaa nopeaan tuottoon (fast ROI) ja ääntyisi esim. "fääst roi", kun Fastroi viittaisi rakentamiseen (kuten Finn-Stroi) ja ääntyisi eri tavoin. Ja LaTeX viittaa tietenkin TeXiin. Tarkkeet vaikuttavat ääntämiseen, jos lausuja sattuu tietämään, miten ł tai ę äännetään. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 08.54 (EEST)
Tämä teksti käyttää sitkeästi muotoa LaTeX. Teksti on lukukelvoton, lieneekö yhteydessä yritykseen. Ammattilukijana pitäisin tekstiä lukukelvottomana myös, jos siinä toistuisi muoto LaTeX. Suomalaiset viestimet noudattavat aika yleisesti Kotuksen ohjetta nimien kirjoittamisesta, ja sitä lukijoiden puolustajana kannatan. --Abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 09.30 (EEST)
Maailmassa, jossa "suomalaiset viestimet noudattavat aika yleisesti Kotuksen ohjetta nimien kirjoittamisesta" kyllä haluaisin elää. Valitettavasti todellisuus on eri. Ammattilukijana alalla, jossa LaTeXia usein käytetään ja jossa LaTeX-muoto on vakiintunut, pitäisin Latex-muotoa aika sekavana. Joka tapauksessa nykyinen tilanne on sinunkin argumentaatiosi näkökulmasta täysin naurettava, sillä artikkelin nimi on Latex, mutta sen sisällössä toistuu muoto LaTeX. MMN (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 14.56 (EEST)

Marxisti-leninistinen vai marxilais-leninistinen?[muokkaa wikitekstiä]

Otsikko kertoo kaiken. –Sullay (Asiaa?) 7. syyskuuta 2017 kello 17.28 (EEST)

Marxilais-leniniläinen. --Esamatti1 (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 18.05 (EEST)
Kiitos paljon! –Sullay (Asiaa?) 7. syyskuuta 2017 kello 18.39 (EEST)

Voiko pisteen jälkeen tulla enää kaksoispistettä?[muokkaa wikitekstiä]

Kuten esimerkiksi Luokka:Run–D.M.C.:n albumit. Pitäisikö tuon olla Run–D.M.C:n albumit, sillä olen nähnyt pisteen kadonneen kun kaksoispistettä tarvitaan? –Sullay (Asiaa?) 15. elokuuta 2017 kello 17.39 (EEST)

Voi tulla pisteen jälkeen kaksoispiste ja ennen kaksoispistettä voi olla piste. Sen sijaan kahta pistettä ei voi olla eli jos lauseen lopussa on Run-D.M.C., niin ei enää tulee toista pistettä. --85.76.77.98 15. elokuuta 2017 kello 17.48 (EEST)
Kiitos paljon! –Sullay (Asiaa?) 15. elokuuta 2017 kello 18.25 (EEST)
Toissapäivänä yhden vastaavan tapauksen siirsin ja sanoisin, että viimeinen piste ennen kaksoispistettä jää pois. (Kotus: ”Lyhenteen piste jää kuitenkin pois taivutuspäätteen tai muun sana-aineksen yhteydestä kaksoispisteen edellä. – – Niinpä yrityksen seuraava uusi toimipaikka onkin Washington D.C:ssä.”) [2][3][4][5]Kooma (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 20.09 (EEST)
Kotus puhuu lyhenteistä, joissa se piste tosiaan poistuu. Itse kirjoittaisin muissa tapauksissa selvyyden vuoksi molemmat, pisteen ja kaksoispisteen. Kotuksen esimerkeissä ei ole sellaisia tapauksia, ja Run–D.M.C. ei ole lyhenne vaan nimi joka johtuu nimestä D.M.C.. --85.76.77.220 15. elokuuta 2017 kello 20.25 (EEST)
Joka tuon artikkelin mukaan tulee sanoista Devastating Mic Controller tai lempinimestä Darryl Mac. Eli jonkinlainen lyhenne kuitenkin. On varmasti sitten tapauksia, joissa on pisteitä tyylittelyn tms. vuoksi, mutta selvyyden vuoksi soveltaisin samaa sääntöä niihinkin. –Kooma (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 21.14 (EEST)
Darryl McDanielsin kirjainyhdistelmästä D.M.C. riimiteltiin jossakin kappaleessa ”dirty must clean”. --raid5 (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 22.41 (EEST)
The Chicago Manual of Style16 (¶ 10.12) antaa ymmärtää, että henkilönnimilyhenteissä olisi käytettävä sanavälejä myös englannissa: P. D. James (eikä ”P.D. James”), siksi ehkä myös D. M.C. (?). Joka tapauksessa kaksoispisteen edellä voi olla piste silloin kun kaksoispisteellä ei liitetä taivutuspäätettä. (”Kriitikko arvioi albumia Run–D.M.C.: rouhevaa.”) SFS 4175:tä päivitettäessä ei juuri tällaiseen tapaukseen osattu ottaa kantaa. Joka tapauksessa Luokka:Run–D.M.C.:n albumit siirretty. --Mlang.Finn (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 21.36 (EEST)

Artikkelin nimi 太鼓[muokkaa wikitekstiä]

Voiko artikkelin otsikko olla muilla kuin latinalaisilla aakkosilla? Esimerkki 太鼓. Mielestäni se on mahdoton suomenkieliselle lukijalle. --Wähäwiisas (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 12.48 (EEST)

Artikkelin nimi vaihdettu. –Sullay (Asiaa?) 28. elokuuta 2017 kello 00.51 (EEST)
Voihan artikkeli olla arabialaisilla numeroillakin. En juuri keksi muita esimerkkejä kuin artikkelit, jotka kertovat jostain merkistä itsestään. En pidä periaatteessa mahdottomana, etteikö fi-wikin artikkeli voi olla jostain syystä muillakin kuin latinalaisilla aakkosilla, mutta käytännöllisesti katsoen artikkelien nimen tulisi olla suomea, jonka kirjoitustapa on nyt tämä mikä on. --Höyhens (keskustelu) 8. syyskuuta 2017 kello 03.50 (EEST)

Titteli suomentaja/kääntäjä[muokkaa wikitekstiä]

Meillä on Fermiparadoxin kanssa vähän erimielisyyttä onko Jaana Kapari-Jatta suomentaja vai kääntäjä. [6] Minusta hän on suomentaja, kun hän suomentaa kirjallisuutta, ja tuntemani kirjallisuudensuomentajat käyttävät itsestään nimitystä suomentaja. Kääntäjä voi kääntää eri kielistä toiseen (ja vaikka kääntää paistinpannulla pihviä) mutta suomentaja vain suomentaa ja se on hänen tittelinsä. --Ja1l&caa (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 23.31 (EEST)

Suomentaja on parempi termi, jos osaa vain suomentaa. Jos on fiksumpi ja osaa kääntääkin, niin sitten kääntäjä on parempi.--MAQuire (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 23.37 (EEST)
Kysymys ei ole fiksuudesta, sillä kirjallisuuden suomentaminen on tiettyä erityisosaamista vaativaa työtä, ja suomesta muuhun kieleen kääntäminen on taas oma ammattitaitonsa. Jaana Kapari on ansioitunut suomentajana, ja siitä työstä hänet on palkittu useita kertoja. Vähättely sillä, että Kapari osaa "vain" suomentaa, kertoo että aihe on MAQuirelle vieras. --Kirjakaappi (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 08.38 (EEST)
Perusteluni kääntäjä-nimikkeelle: tämän nimikkeen tuntevat Valtiokonttori, Keva ja ammattinetti, jotka pyöriskelevät työelämän parissa. Myös YSO tuntee nimikkeen "kääntäjä", mutta ei nimikettä "suomentaja". En hämmenny kääntäjä-nimikkeen homonymiasta. Meillä on myös esimerkiksi kuusi ja voi, josta voi tehdä monia tulkintoja. Mielenkiintoinen ajatus on se, että ihmiset itse päättävät nimikkeensä. Yleensä ne antaa työnantaja tai jokin muu virallinen taho. -- Fermiparadox (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 23.49 (EEST)
Ihan hyvin perusteltu, mutta jos nuo ovat primäärilähteitä, kuten tulkitsen, niin ne ovat täysin arvottomia lähteitä wikipedian kannalta.--MAQuire (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 23.55 (EEST)
Nyt en ymmärrä. Miksi primäärilähteys tekee mainituista lähteistä arvottomia? -- Fermiparadox (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 08.42 (EEST)
Kirjallisuuden suomentajista käytetään nimitystä "suomentaja", kääntäjät taas ovat alan kielenkäytössä asiatekstikääntäjiä. Kaikissa kymmenissä suomentamissani kirjoissa lukee "suomentanut" tai "suomentaja". Kustantajat antavat työt suomentajille, Valtiokonttori puolestaan voi palkata kääntäjiä. Kummallinen kiista, jonka syytä en ymmärrä. Jaana Kapari on nimenomaan suomentaja. --Kirjakaappi (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 08.26 (EEST)
Minulle tämä alkaa hahmottua makuasiaksi. Toisille "suomentaja" näyttää olevan virallinen nimike, minulle se on tarkistamieni lähteiden perusteella"kääntäjä". Mieleen tuli sekin että pitäisikö virallisesti kutsua ranskan kieleen kääntäjää ranskantajaksi, saksan kieleen saksantajaksi, arabian kieleen arabintajaksi (tai arabiantajaksi), persian kieleen persiantajaksi jne? -- Fermiparadox (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 08.48 (EEST)
Tämä onkin mielenkiintoinen puoli asiassa, suomen kielen erikoisuus, jota olen pohtinut paljon eri näkökulmista. Meillä on sana "suomentaja", ja myös muita mainitsemiasi termejä käytetään aika yleisesti. Sen sijaan muissa tuntemissani kielissä on käytössä vain yleisempi termi translator, översättare, Übersetzer ja traducteur. Suomen kieli on monella tavalla poikkeuksellinen kieli, jolla voidaan ilmaista asioita omaperäisesti. Parhaat suomentajamme, kuten juuri Kapari ja sanotaan vaikka Kersti Juva, osaavat hyödyntää suomen kielen ominaislaatua, niin että lukija ei välttämättä edes huomaa lukevansa suomennosta vaan kehuu kirjailijan kykyä käyttää kieltä. Tietääkseni Harry Potter -suomennoksetkin ovat uutta luovan sanastonsa ansiosta aivan ainutlaatuisia verrattuna muihin kieliin tehtyihin käännöksiin. Voisin pitää puheen Kaparin suomennoksista, mutta lukekaa ne verkosta :) --Kirjakaappi (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 09.18 (EEST)
Kyllä, olen samaa mieltä. Kaparilla on sana hallussaan. :) -- Fermiparadox (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 10.56 (EEST)
Lähteesi ovat tähän asiaan vääriä, koska ne eivät liity kirjallisuuteen. Ja kyllä, ranskantajista ja saksantajista puhuttiin ainakin menneinä vuosikymmeninä, silloinkin kirjallisuuden yhteydessä. –Kotivalo (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 09.21 (EEST)
Minusta tässä ei ole olennaista mistä tekstilajista on kyse. Olen siinä ymmärryksessä että artikkelissa tulisi olla virallinen ammattinimike. Tuon jäljittämisessä parhaimmat löytämäni lähteet olivat minusta yllä mainitut. Hienoa olisi jos vastakkaisen näkökulman tueksi olisi heittää muitakin lähteitä kuin Kaparin keskustelusivulla esitetty. Nyt nähdäkseni useampi varteenotettava lähde tukee kantaani. Ranskantajaa, saksantajaa on joskus käytetty, noin varmasti on. Pitäisikö näitä lähteä viemään systemaattisesti Wikipediaankin? -- Fermiparadox (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 11.14 (EEST)
Virallisesta ammattinimikkeestä ei voi puhua ennen kuin ensimmäinen virka on perustettu ja nimike suojattu. Sitä odotellessa...--85.76.72.8 26. elokuuta 2017 kello 12.10 (EEST)
En tiedä, liittyykö tähän nyt oikeasti se, onko tämä ammatti virka vai toimi. Useampi lähde (Keva, Valtiokonttori, YSO, Ammattinetti-sivusto) tuntee "kääntäjät"-ammattinimikkeen, mutta ei "suomentaja"-nimikettä. Listaan voi lisätä Fennican, jossa teosten kuvailutiedoissa kääntäjän rooliksi määritellään nimenomaan "kääntäjä", ei suomentajaa. Ks. esim. https://fennica.linneanet.fi/vwebv/holdingsInfo?searchId=286&recPointer=0&recCount=10&bibId=35756 ja nimenomaan "Muu(t) tekijä(t)" -kenttä. -- Fermiparadox (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 17.36 (EEST)
Ymmärtänet varmaan, jos oikein kovasti mietit, että kaunokirjallisuuden suomentaja ei ole virka eikä suomentajia haeta töihin Mollissa tai Hesarin sivuilla. Fennica puolestaan on tietokanta, jossa kirjojen suomentajia, ruotsintajia, saksantajia jne. ei voida kutsua "suomentajiksi". Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, ja joskus voi sattua, että joku muu ymmärtää niitä paremmin kuin sinä. --Esamatti1 (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 21.30 (EEST)
Alalla tunnutaan suosittavan suomentaja-titteliä, joten itse käyttäisin sitä ja olen muistaakseni artikkeleita kirjoittaessani käyttänytkin - sehän kertoo mistä on kysymys. Wikipediassa suomentaja on vakiintunut luokituksen, viitemallineiden ja tietolaatikoiden perusteella katsottuna, ja kun luen paljon suomennettua kirjallisuutta, en muista että siellä olisi mainittu kirjan kääntäjää vaan kustantaja on painattanut sinne aina suomentajan nimen.
Katselin suomentaja-luokan artikkeleita, ja niistä harvasta, joiden yhtenä ammattinimikkeenä on kääntäjä, esimerkiksi Jaakko Ahokas on kääntänyt myös suomesta toiseen kieleen, joten kääntäjä-termi on paikallaan. Kääntäjät voisi korjata kaikki johdonmukaisesti suomentajaksi, jos ei käännöksiä muihin kieliin löydy. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 13.27 (EEST)
Hieman himmailisin tämän kanssa, koska tällä tarkkuudella kääntäjän ammatin määrittely voi olla melkoinen projekti. Mutta tietenkin tästä saa hyvän Wikipedia-projektin (käydään läpi kaikki kääntäjät ja tarkistetaan mihin kaikkiin kieliin kääntävät vai kääntävätkö vain suomeen ja muistetaan ylläpitää jatkossakin, jos kääntäjä ottaa uuden kielen käännösrepertuaariinsa). ;) Viittaan tässä Fennica-kansallisbibliografiaan: suuressa osassa käännettyjen teosten tekijätietoja kääntäjän rooliksi on määritelty "kääntäjä". -- Fermiparadox (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 17.36 (EEST)
Kuka kukin on -teoksessa (ainakin 2003) Kapari-Jatta ilmoittaa olevansa ”suomentaja”. --Mlang.Finn (keskustelu) 6. syyskuuta 2017 kello 19.23 (EEST)
Näissä keskusteluissa on noussut esiin se, miten henkilö itse määrittelee tittelinsä, mutta voiko henkilö itse määritellä oman ammattinimikkeensä? Itse koen vieraaksi, että voin määritellä oman ammattinimikkeeni itse. Epäilen että työnantajani nostaa myös kulmakarvojaan, jos sanelen mikä tittelini tulisi olla. ;) -- Fermiparadox (keskustelu) 8. syyskuuta 2017 kello 23.33 (EEST)

Kuinka ”State of Malta” suomennettaisiin tässä tilanteessa?[muokkaa wikitekstiä]

Silloin, kun valtio oli Britannian Commonwealth realm -valtio. –Sullay (Asiaa?) 19. syyskuuta 2017 kello 04.09 (EEST)

Pitääkö sitä välttämättä taivuttaa? Joskus lauserakennetta muuttamalla vältetään hankalat taivutusmuodot. --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 07.55 (EEST)
Ja missä tilanteessa pitäisi taivuttaa? --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 10.12 (EEST)

Näköjään valvotun yön seurauksena tullut kirjoitettua ihan höpöjä. Tarkoitin siis, että miten tuo suomennetaan. –Sullay (Asiaa?) 20. syyskuuta 2017 kello 13.12 (EEST)

Kysymys siis Maltan valtion nimestä vuosina 1964–1974. Tuolle välille osuu valtiosopimuksia Suomen kanssa esim. 72/1965 viisumivapaussopimus ja 51/1970 lentoliikennesopimus. Molemmissa valtiosta käytetään yksinkertaisesti nimeä "Malta". Onkohan tarvetta kehitellä mitään sen kummempaa suomenkielistä vastinetta? Jos on innostusta, voisi tietysti tutkia sen ajan lehdistöä ja kirjallisuutta, esimerkiksi 1970-luvun alussa julkaistua Koululaisen uutta tietosanakirjaa. --Jmk (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 17.58 (EEST)
Jäsen Nenoniel tarkisti [7] kahdesta ajan tietosanakirjasta ja siellä oli vain "Malta". --Jmk (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 18.31 (EEST)
Täsmennys: noissa tietosanakirjoissa ei mainita mitään virallista pidempää nimeä. Mutta Suomestakaan ei pidempää nimeä mainita. Nenoniel (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 18.35 (EEST)

Käyttöetunimen ilmaiseminen[muokkaa wikitekstiä]

Löytyisiköhän hyvää merkintätapaa tapaukseen, jossa henkilö tunnetaan yleisesti jollakin muulla etunimellään kuin ensimmäisellä? Käyttönimen alleviivaus (Johan Edvin Birger Gustav Hägglund [8]) on mahdollinen tapa, jota näkee matrikkeleissa yms. mutta Wikipediassa ei liene asiaa ohjeistettu. --Jmk (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 13.26 (EEST)

Eikö se näy artikkelin otsikosta Gustav Hägglund? Olen joskus varmuuden vuoksi toistanut pari kertaa leipätekstissä henkilöstä käytetyn etunimen + sukunimen, mutta olisihan tuohon ehkä hyvä saada selkeä käytäntö. --Esamatti1 (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 13.57 (EEST)
Alleviivausta ei suosita, koska se sekoittuu helposti linkkiin. Mitä vaihtoehtoja on? --Wähäwiisas (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 13.42 (EEST)
Joissakin wikeissä käytetään käyttöetunimen kursivointia (Johan Edvin Birger Gustav Hägglund), joka minusta ei näytä hassummalta vaikka taannoin jyrkästi vastustin teosartikkeleiden alussa teosnimien päällekkäistä kursi- ja lihavointia, ja näin päädyttiin niissä pelkkään lihavointiin. Henkilöartikkeleissa lihavoidun tekstin osittainen kursivointi minusta voisi toimia. (Ja sama nykysuomeksi: italicsit ois musta jees vaikka onki bouldattu fontti.) –Kotivalo (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 14.23 (EEST)
Sit tos on seki et ladotus tekstis ei yleensä diggata alleviivauksii, ku jengi meinaa et kursiivi on se aito asia ja alleviivaus on sen korvike konekirjoitustekstis mis italiaanot puuttuu. --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 14.36 (EEST)

Espoolaisen sillan nimi[muokkaa wikitekstiä]

Esppoossa on silta, jonka nimi on nyt Käyttäjä:htm:n toimesta neljä vuotta sitten käydystä keskustelusta huolimatta siirtynyt muotoon Espoon kartanon Qvarnbron silta. Niille jotka eivät osaa ruotsia, kerrottakoon että bro on 'silta' eli tässä on nyt sitten Espoonkartanon Myllysillan silta. Koska on käyttäjiä jotka etsivät jatkuvasti tilaisuutta estojen antamiseen, en jatka siellä vaan tuon tämän keskusteluun tänne, jotta yhteisön fiksuimmat ottaisivat kantaa ja tähän saataisiin järkevä sillan nimi.

Keskustelu on tässä. Htm:n toinen runollinen nimiehdotus oli "Espoon kartanon silta nro I (Qvarnbro)". Artikkelin nimi oli ennen tätä muutosta Espoonkartanonsilta, kuten se on Espoon karttapalvelussakin, mutta se voisi olla myös Myllysilta (Espoo), ja sillekin on asiallisia perusteita.--Abc10 (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 19.38 (EEST)

Espoonkartanonsilta on mielestäni aivan järjenmukainen. Tuosta Espoon karttapalvelusta tuli mieleen kysymys, että minkä mukaan kunnat karttoja julkaisevat? Ajattelin ensin että niillä, joita kutsutaan kaupungeiksi, olisi omat palvelunsa, mutta se osoittautui vääräksi. Kuntia joilta palvelu löytyi, ovat Vaasa, Pietarsaari, Kokkola jne., joten tuo näyttäisi rajoittuvan jotenkin isoimmille kaupungeille. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 19. syyskuuta 2017 kello 20.27 (EEST)
Asia näyttää monipolviselta, ja sitä suuremmalla syyllä lähteiden sanoma olisi syytä ilmaista täsmällisesti. Yllä viitatussa Espoon opaskartassa lukee kyllä "Espoonkartanonsilta", mutta se on karkeasti kahden sillan kohdalla. Tuossahan on kaksi siltaa peräkkäin samalla tiellä, lännempi ja idempi. Nyt on siis kysymys idemmästä, myllyn kohdalla olevasta sillasta. Kun karttaa suurentaa, nimi "Espoonkartanonsilta" on lännemmän sillan kohdalla ja idempi on kokonaan nimetön. --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 21.49 (EEST)
Niin, kyseessä on tosiaan kaksi siltaa, jotka ovat noin 50 metrin päässä toisistaan ja jotka on rakennettu eri aikaan. Tie, jolla sillat ovat on yhdystie 11310 eli valtion tie ja sillat ovat valtion siltoja. Valtio on antanut silloilleen nimet, jotka ovat valtion siltarekisterissä. Läntinen silta on Espoon kartanon silta numero II ja itäinen Espoon kartanon silta numero I. Läntisestä sillasta käytetään myös nimeä Sågbro ja itäisestä Qvarnbro (lähde sivulla 9]. Sågbro on museosilta, se on museosiltaluettelossa nimellä Espoonkartanon Sågbron silta. En käsitä miksi Espoon kaupunki lätkäisee sillan kohdalle nimen Espoonkartanonsilta. Kuten Jmk havaitsi, itäinen silta on vallan vailla nimeä Espoon opaskartassa. Varsinaisesti artikkelissa ei ole puhtaasti minun keksimiäni nimiehdotuksia ollenkaan, sen sijaan tämän keskustelun avauksessa mainittu Myllysilta (Espoo) on käyttäjä Abc10:n ehdotus. - Kuten totesin, valtio antaa silloilleen nimet ja Espoon kaupunki voi nimetä omia siltojaan miten haluaa, mutta siltojen omistajan näkökulmasta katsottuna molemmilla silloilla on jo nimi. - Hupaisana yksityiskohtana voin kertoa, että Wimimedia Commonsiin on tallennettu Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments-kisan merkeissä valokuvat Espoonkartanonsilta.jpg ja Espoonkartanon silta2.jpg, joista ensin mainittu esittää mielestäni Mankinjoen itäiseen haaraan rakennetun padon patosiltaa ja jälkimmäinen samaisessa haarassa olevaa betonista vedenjuoksutusränniä.--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.35 (EEST)
Perättömiä ei pitäisi puhua. Annat ymmärtää että Myllysilta olisi minun keksintöni. Tosiasiassa sitä käyttää esimerkiksi Tiehallinto-niminen toimija [9]. Ja Risukarhi kertoo kommentissaan sinunkin mainitsemasta kirjasta Siltojemme historia, jossa puhutaan Myllysillasta. Se saattaa ollakin sillan oikea nimi, muut ovat vain byrokratiassa syntyneitä hallintonimiä. Sågbrollekin tiehallinnon sivu antaa suomenkielisen nimen Sahasilta. Sekin nimi on saattanut hautautua hallintobyrokratian hampaissa tuntemattomaksi. --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 08.39 (EEST) Edit: --20. syyskuuta 2017 kello 09.00 (EEST)
Vahvistamattomassa kaavassa on suunnitelma, että silloille tulee yhteisnimi Espoonkartanonsillat, koska niitä ei erota maisemassa kunnolla. Epävirallisesti niistä voi käyttää nimiä Sågbron ja Kvarnbron. Jos niistä haluaa pitää omat artikkelit, voi nimi olla Espoonkartanonsilta Såbron ja Espoonkartanonsilta Kvarnbron, tai miksei voi myös laittaa sulkuihin tarkempaa epävirallista nimeä. --37.136.189.227 20. syyskuuta 2017 kello 19.50 (EEST)
Kaiken kaikkiaan voisi olla selkeämpää käsitellä nuo yhdessä artikkelissa, jos ne muodostavat liikenteellisesti ja maisemallisesti kokonaisuuden, on rakennettu samoihin aikoihin ja jos niitä lähteissäkin käsitellään yhdessä. Yhteisessä artikkelissa voi hyvin esitellä siltojen erot (rakentamisvuosi, -tapa). --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 09.21 (EEST)
Myöskin kun katsoo artikkelien tekstiä, siinä on paljon yhteistä (kartanon ympäristö kulttuuriympäristönä, joen haarautumisen kuvaus). --Jmk (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 09.24 (EEST)
Yhteisartikkeli on hyvä ajatus. Kun Espoo käsittelee niitä yhteisnimellä, se on loogista täälläkin. Voinet yhdistää. Ohjaukset toimivat ja vievät muilta nimiltä oikeaan paikkaan. --87.93.142.3 21. syyskuuta 2017 kello 09.55 (EEST)
Pitäisin itse nämä erillisinä artikkeleina, koska kyseessä on kaksi selkeää erillistä maantieteellistä kohdetta. Lisäksi päälekkäistä tekstiä loppujen lopuksi aika vähän ja se sisältää lähinnä sen, että sillat ovat kartanon alueella. --Zache (keskustelu) 22. syyskuuta 2017 kello 13.34 (EEST)
Jos silloilla on lähteissä useita eri nimityksiä, niin artikkeliin voi laittaa vaikka väliotsikon "Sillan nimi", jossa kerrotaan mitä nimiä missäkin lähteissä käytetään. Vaihtoehtoisista nimistä tehdään ohjaukset, jolloin lukija löytää perille. --Raksa123 (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 00.06 (EEST)

Mikä tässä keskustelussa on kielenhuoltoa? Kyseisen sillan siirsi omituiselle nimelle sittemmin ikuisen eston saanut käyttäjä eikä siirrossa ollut järjen häivääkään. Kyseessä on kaksi erillistä eri aikoina rakennettua siltaa, joista toinen on suojeltu ja toinen ei. Espoon kaupunki saa käsitellä siltoja miten haluaa mutta tämä ei ole Espoon Wikipedia. Espoon kaupungilla ei ole tarjota tälle artikkelille yhtään mitään. Koittaa nyt vaikka hakea niistä tietoa Espoon nettisivuilta. Ja mitä tulee maisemalliseen kokonaisuuteen ja siltojen havaittavuuteen erillisinä niin puusilmät ei huomaa koko siltoja. Kuinka moni tähän keskusteluun osallistuneista on käynyt paikalla? Vastustan järjettömiä siirtoja ja yhdistelyitä. Mr.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 10.19 (EEST)

USA:n oikeustapaukset X vastaan Y[muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain oikeustapaukset on nimetty muodossa X vastaan Y. (Siellä oli yksi jonka nimen muutin, koska muutkin oli nimetty noin.) Suurimpaan osaan tapauksista (joita aion kirjoittaa lisää) ei varmastikaan löydy suomenkielisiä lähteitä, niin voiko ne kaikki nimetä vastaavalla tavalla? En pysty lukemaan tätä Hesarin juttua, mutta ilmaisessa osassa näkyy Plessy vastaan Ferguson ja Mapp v. Ohio ja Brown v. koululautakunta, jolle löytyy Hesarista myös toinen muoto Brown vastaan Topekan koululautakunta. Tapauksesta Roe vastaan Wade löytyy useita mainintoja uutissivustoilta. Joissakin Wikipedia-artikkeleissa on nimelle käytetty lähteenä Tampereen yliopiston sivulla ollutta sanastoa, mutta en tiedä onko se vain jonkun opiskelijan tekemä. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen sanakirjassa vuodelta 1976 asiasta mainitaan (kohdassa Versus - vastaan), että "Suomeksi sanotaan tavallisesti Smith vastaan Jones, vaikka kielellisesti olisi ehkä ollut parempi omaksua sanonta Smith vastassaan Jones tai syyttäjä vastassa Mikko Mielonen."

Eli onko X vastaan Y sellainen vakiintunut muoto, jota voi käyttää myös ilman suomenkielisiä lähteitä, vai pitäisikö käyttää alkuperäistä X v. Y? -kyykaarme (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 13.36 (EEST)

Eikös Wikipediassa tavata kirjoittaa jotakuinkin kaikki lyhenteet auki, mm. ym. jne. Pelkkä v. ei siis sovi yleiseen linjaan, ei tekstissä eikä artikkelin nimessä. Toinen kysymys on sitten, käytetäänkö sanaa vastaan vai sanaa versus, mutta tämähän on suomenkielinen sivusto, joten suomenkielinen lienee parempi. --Lax (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 16.05 (EEST)
Lyhenne kuuluu tapauksen alkuperäiseen nimeen, joten ei sitä ainakaan versus pidä kirjoittaa. Jos taas aletaan kääntää koko hommaa suomeksi, niin joissakin tapauksissa on sellaisia amerikkalaisia instituutioita, että niitä ei pysty ilman lähteitä kääntämään, jolloin nimestä tulee sekakieltä. Oikeastaan mun mielestä pitäisi kirjoittaa alkuperäinen nimi, jos suomenkielistä lähdettä ei ole. Esim. saksan- ja ranskankielisissä Wikipedioissa on alkuperäiset, ruotsinkielisessä on käännetty "mot". -kyykaarme (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 20.55 (EEST)
Samaa mieltä kuin Lax.--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.43 (EEST)
"X vastaan Y" on hyvä ja muoto "X v. Y" voi olla ohjauksena siihen. --Raksa123 (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 00.08 (EEST)
Mun mielestä se on uutta tutkimusta, koska X v. Y on tapauksen nimi samalla tavalla kuin jos se olisi kirjan nimi. Ja koska en tiedä mitä olisi suomeksi esim. Tinker v. Des Moines Independent Community School District, niin en mielelläni kääntäisi muitakaan tapauksia, paitsi ne tunnetuimmat, joille löytyy suomenkielinen lähde. -kyykaarme (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 17.58 (EEST)

Mustat lainausmerkit kiinni värillisessä linkissä?[muokkaa wikitekstiä]

Olen linkittänyt musiikkikappaleita niin, että myös kappaleiden nimissä olevat lainausmerkit tulevat samanvärisiksi: ”Saiskos pluvan”. Graafisen suunnittelun perussääntöjä on, ettei kirjasinlaji, väri tms. muutu kesken merkkijonon ellei kohdassa ole sanaväliä (tietyin poikkeuksin). Linkkejäni vastustetaan ja kumotaan, koska Ohje:Välimerkit ja typografia antaa tällaisen ohjeen: Saiskos pluvan”. Veikkaan ettei ohjeen teossa ole edes ajateltu koko asiaa, kun leipäteksti on pientä ja varsinkin musta ja sininen niin lähellä toisiaan. Voisiko ajatella, että Wikipedian kenen-tahansa-muokkaaman ohjeen lisäksi voitaisiin käyttää graafisen suunnittelun perinteitä ohjenuorana? En löydä aiempaa keskustelua asiasta. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 00.25 (EEST)

Minustakin näyttäisi paremmalta jos lainausmerkit olisivat samanväriset kuin linkki niiden välissä. Nykyisessä käytännössä on varmaan ollut ajatuksena se, että linkitys on helpompaa ja vähemmän virhealtista kun lainausmerkkien välisen sanan voi linkittää sellaisenaan, eikä tarvitse aina määritellä linkkiin erikseen ohjattavan sivun nimi ilman lainausmerkkejä ja sitten näkyvä linkkiteksti lainausmerkeillä.--Fotogurachan (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 00.40 (EEST)
Jonkun joskus kirjoittama ohje ei taida olla edes käytäntö, josta olisi keskusteltu. Lainausmerkkien typografisesti oikeaoppinen linkitys ei ole juuri vaikeampaa kuin pystyviivalla tehtävä taivutetun artikkelinimen linkitys. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 01.41 (EEST)
Joo, tuo ohje (ja monet, monet, MONET muut ohjeet) suomenkielisessä Wikipediassa on kyllä kirjoitettu päin V:tä. Itse olen joutunut lisäilemään aina tuonne vähän väliä uusia ja uusia asioita, joita kukaan ei ole fi-wikin 15 vuoden historian aikana tuonne laittanut. On kyllä kovin surullista, kuinka paskasti organisoitua homma täällä on. Ja harvoja kiinnostaa. Homma menee huonosti, kun enemmistöä ei kiinnosta ja vähemmistöä taas kiinnostaa. –Sullay (Asiaa?) 25. syyskuuta 2017 kello 02.38 (EEST)
Lainausmerkkien ottaminen linkkiin on käytännössä tosiaan aika kömpelöä, etenkin jos halutaan käyttää oikeita lainausmerkkejä. Kätevämpi olisi sellainen ominaisuus, joka värjäisi automaattisesti linkin ympärillä olevat lainausmerkit linkin värisiksi. --Savir (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 07.44 (EEST)
Kyllä minustakin lainausmerkit samanvärisinä näyttävät paremmalta. Perinteisestä typografisesta ohjeperinteestä voi olla vaikea löytää suoranaista ohjetta juuri linkkien muotoiluun. --Jmk (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 08.26 (EEST)
En minäkään saa googlattua esiin edes englanninkielistä ohjetta tai keskustelua asiasta. Pyrkimyksenä Wikipediassa ja muissa laadukkaissa verkkosivustoissa näyttäisi kuitenkin olevan mahdollisimman perinteisen typografian noudattaminen linkeistä huolimatta. Mutta samankaltaisia mustan ja värillisen tekstin törmäyksiä ilman sanaväliä tapahtuu koko ajan mm. näissä meidän keskustelu­allekirjoituksissamme: musta ajatusviiva (oletusasetuksena väärät, konekirjoitusohjeista periytyvät kaksi peräkkäistä yhdysviivaa) ja siinä kiinni värillinen käyttäjätunnus. Artikkeliavaruudessa olisin kuitenkin tarkempi kuin sisäisissä keskusteluissamme. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 08.46 (EEST)
Ohje on syntynyt tässä muokkauksessa kymmenen vuotta sitten ja uskoakseni Wikipedian perinteen mukaan luultavasti niin, että yksi käyttäjä on sen sinne ilman keskustelua lisännyt, ainakaan yhteenvedossa ei mainita keskustelua. Samoin on syntynyt muun muassa ohje kaarevien lainausmerkkien käytöstä. Nykyisin näyttää kuitenkin olevan niin, että Wikipedian ohjeet on hakattu kiveen ja syrjäyttävät mm. Kielitoimiston ohjeet. Mielestäni Kotivalon kanta on järkevä. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 08.57 (EEST)
Ennen kuin kukaan ehtii viitata en-wikin käytäntöihin ohjenuorana, muistutan että siellä ei vaadita käytettäväksi edes kielen mukaisia 66-99-tyyppisiä curly quote -merkkejä, vaan lainausmerkkinä käytetään yhä tuumamerkkiä ja puolilainausmerkkinä jalkamerkkiä. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 09.28 (EEST)
Ei ihan noinkaan. en:Wikipedia:Manual_of_Style#Quotation_marks käskee käyttämään pystysuoria lainausmerkkejä ("): Use "straight" quotes, not “curly”. Sitten siellä erikseen sanotaan, että ei pidä käyttää lainausmerkkeinä aksentteja (´), tuuma- ja jalkamerkkejä ( ja ) jne. --Jmk (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 11.47 (EEST)
Samaan aikaan toisaalla muudan Practical Typography -sivusto sanoo, että varminta on käyttää tuuma- ja jalkamerkkeinä pystysuoria, koska oikeaoppisia hieman lounais-koillissuunnassa vinoja ei moneen fonttiin ole lainkaan piirretty. Sekavaa on siinäkin kielessä. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 12.13 (EEST)
Eikös ohje tarkoita vain, että kyseisissä kohdissa pitää käyttää lainausmerkkejä. Ei kait tuo ohje sitä tarkoita, etteikö saisi "hieman hienostella" ja kirjoittaa kauniisti niin, että lainausmerkit on muotoiltu samoin kuin itse sanakin. Nyt on taas piru lukemassa... --Aulis Eskola (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.58 (EEST)

Ohjeiden kirjoittamisesta huomaan, että ne tosiaan syntyvät yksittäisen käyttäjän mielipiteistä. Esimerkiksi tämän vuoden aikana on tehty muutoksia, joista ei käy ilmi mihin keskusteluun ne perustuvat. Osasta keskustellaan ohjeen keskustelusivulla, mutta esimerkiksi laivoista ei ole yksimielisyyttä (vieläkään). --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 09.38 (EEST)

Totta. Yksi pahimmin pielessä olevista asioissa Wikipediassa on, että idealistinen sääntö ”kuka tahansa saa mokata” on ulotettu myös ohjeisiin ja mallineisiin. Kuka tahansa saa korjata ohjeita mieleisekseen, ja kuka tahansa saa väsätä monimutkaisia, ohjeettomia mallineita eri alojen artikkeleihin, vieläpä sellaisia jotka sisältävät vanhentuvaa tietosisältöä jota ulkopuoliset eivät osaa tai uskalla korjata (etenkin navigaatiomallineet). Ohjeiden kirjoittaminen on vaikein kirjoittamisen laji, sen huomaa jo laitteiden käyttöohjeista. Mallineet taas on tarkoitettu työkaluiksi, joita kaikki oppisivat käyttämään ja jotka helpottaisivat muokkaamista vaikeuttamisen sijasta. Ja siihen vielä päälle nämä Wikidata-touhotukset. Tämä olisi todella ison keskustelun paikka, tai monen keskisuuren. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 09.49 (EEST)
Ei tuo Välimerkit ja typografia-ohjeen tarkennuskaan syntynyt yksittäisen käyttäjän mielipiteistä. Asiasta oli keskustelu, ja lisäys ohjeeseen tehtiin Käyttäjä:Ulrikan ihmeteltyä, ettei käytäntöä ole kirjattu ohjeeseen. Kyseessä oleva ohjeen tarkennus ei tosin liittynyt wikilinkkeihin, vaikka esimerkkeihin tuli linkkejä mukaan teosten luonteen havainnollistamiseksi. ¬Antilope 25. syyskuuta 2017 kello 11.11 (EEST)

Ehdotan, että linkitetään sillä nimellä, jolla artikkeli on. Jos artikkelin otsikossa ei ole lainausmerkkejä, ei linkissäkään ole. Esimerkki: Tutkimuksen mukaan Apple on ”arvo-osake” ja Nokia ”tulevaisuuden kasvuosake”. Arvo-osake ja kasvuosake ovat tunnettuja termejä, jotka eivät yleensä ole lainausmerkeissä, mutta tässä yhteydessä ovat. Punalinkki lainausmerkeissä näyttää siltä, että joku toivoo uutta artikkelia epämääräisestä käsitteestä nimenomaan lainausmerkeissä: Talvivaara on toimitusjohtajan mielestä ”nousuosake”. Nyt pitäisi luoda artikkeli ”Nousuosake” lainausmerkeissä epämääräisestä sanasta. --Wähäwiisas (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 12.58 (EEST)

Ymmärtääkseni minkään artikkelin otsikossa ei ole lainausmerkkejä, yleensä ei edes musiikkikappaleartikkelien leipätekstin alun lihavoidussa aloituksessa jossa ne loogisesti pitäisi olla, kuten muuallakin leipätekstissä kpleen nimen ympärillä. Toisin sanoen ilmeisesti ehdotat siis nykyisessä ohjeessa pitäytymistä. Käsittelet lainausmerkkejä myös eri kannalta kuin mikä tehtävä niillä on musiikkikappaleiden nimien ympärillä. Tämä on hyvä asia, koska loogisesti saman säännön pitäisi koskea kaikkea lainausmerkkien kylkiä raapivia linkitystapauksia. Sinun esimerkeissäsi nostetaan (laajemmasta) tekstistä yksittäisiä termejä sekä sitaateiksi että linkeiksi. Musiikkikappaleiden ja novellien nimissä taas lainausmerkit ovat olennaisempi osa itse nimeä, johon linkataan, ikään kuin tunnus sille että tämä on teosnimi. En löydä mitään keskustelua asiaan liittyen edes englanniksi, löytäisikö joku muu? –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 19.19 (EEST)
Lainausmerkkien kanssa analoginen tapaus on se, kun linkki on sulkujen sisällä (näin). Mitä typografien ohjeet sanovat siitä? (Sivuhuomio: Lainausmerkin sisältäviä otsikkoja ovat ainakin: " ja .) --Wähäwiisas (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 21.23 (EEST)
On noita lukuisia, kuten muun muassa ”Heroes”, ”Ei se mitään!” sanoi Eemeli, ”Weird Al” Yankovic in 3-D, ”Et kuitenkaan usko...” ja ”Et muuten tätäkään usko...”. --Sblöbö (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 21.39 (EEST)
Toden totta, onhan noita ainakin muutamia. Sekavaksi menee. Miksi en-wikissä (ja varmaan muissakin) kursivoidut teosnimet, mm. albumit, on kursivoitu myös otsikossa, mutta kappalenimiotsikoissa ei ole lainausmerkkejä? Ja miksi fi-wikissä ei käytetä kursivointiakaan otsikoissa? WW:n kysymykseen: muistan joskus nähneen keskustelun tai ohjeen, wikipediassa tai sen ulkopuolella, pitääkö sulutkin kursivoida tieteellisissä nimissä, mutten muista lopputulosta. Itse viisastelisin lähteittä, että sulkumerkit kuuluvat vahvemmin linkkiä ympäröivään virkerakenteeseen merkkinä tästä alkavasta ja tähän loppuvasta sulkulausekkeesta, jolloin sulkumerkkejä ei kursivoitaisi eikä väritettäisi linkin värisiksi, kun taas kappale- ja novellilinkkien lainausmerkit kuuluvat vahvemmin niiden sisällä olevaan teosnimeen, jolloin ne minun logiikallani pitäisi kursivoida EDIT: olla samaa kirjainlajia ja -väriä. Mutta tämä alkaa mennä niin monimutkaiseksi mutu-saivarteluksi, että ellei kukaan osaa näyttää tai ottaa mitään autoritatiivista kantaa puoleen tai toiseen, voisin hyväksyä mustat sitaatit kiinni värillisissä teosnimissä ja pitää turpani kiinni. Asia ei ole aivan hirveän tärkeä, koskapa musta ja sininen ovat niin lähellä toisiaan ja punalinkkejä väsätään tällaisista vähänlaisesti. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 21.57 (EEST)
Minun ymmärtääkseni fi-Wikipediassa ei käytetä kursiivia sivun nimen esityksessä (toisin kuin en-Wikipediassa) siksi, että täällä on päätetty olla kursivoimatta määritelmän lihavoitu nimi, ja myös lihavoidulta näyttävä sivun otsikko rinnastuu tähän. Tästä asiasta olet itse äänestänyt täällä. Omasta mielestänihän tämä on täysin älytön käytäntö, sillä esim. eliön tieteellinen lajinimi tulee aina olla kursivoitu. Monissa tieteellisissä teksteissä näitä nimiä esiintyy lihavoituina, mutta ne ovat aina silti myös kursivoitu, sillä niiden kursivoimatta jättäminen Wikipedian tyyliin on yksinkertaisesti väärin.--Fotogurachan (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.24 (EEST)
Hyvä muistutus, kiitos. Äänestin ja keskustelin tuossa taustani ja kiinnostusteni mukaan hyvää typografiaa ja kulttuurituotteiden teosnimiä ajatellen, luonnontieteistä en paljoa ymmärrä. Eri elämänalueilla on erilaisia typografisia käytäntöjä, ja valtaosa niistäkin perustuu Gutenbergin aikaan eikä anna mitään vastausta Wikipedian kaltaisiin hypertekstiongelmiin. Tämän kanssa on kai vain elettävä kompromisseja tehden. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.31 (EEST)

State Great Khural[muokkaa wikitekstiä]

Törmäsin tällaiseen en wikipediassa suomentaessani Mongolian parlamenttivaaleja. Miten tämän State Great Khuralin kanssa toimitaan? Käännänkö sen parlamenttitaloksi?--Humbleby (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 06.47 (EEST)

Et käännä. State Great Khural on Mongolian parlamentin nimi englanniksi, ei parlamenttitalon nimi. --PtG (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 07.38 (EEST)
Mongolian suuri hural. --Esamatti1 (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 08.35 (EEST)

Šekki vs. shekki[muokkaa wikitekstiä]

Pyydän osallistujia keskusteluun artikkelin Šekki oikeasta nimestä. --Wähäwiisas (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 08.49 (EEST)

Ehkä pyytäjä voi itsekin osallistua? --Jmk (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 09.36 (EEST)
Toki. --Wähäwiisas (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 15.47 (EEST)

Joissain mallineissa on kursiivi, toisissa taas ei[muokkaa wikitekstiä]

Molemmat elokuvat sekä videopelit kirjoitetaan tyyliohjeen mukaan kursiivilla, mutta Malline:Elokuvassa elokuvan otsikko on mallineessa kursiivilla ja Malline:Videopelissä se ei enää olekaan kursiivilla. Miksi näin? Yksi suomenkielisen Wikipedian miljoonasta virheestä? –Sullay (Asiaa?) 27. syyskuuta 2017 kello 20.31 (EEST)

Pikemminkin epäjohdonmukaisuus kuin ”virhe”. Johtuu siitä, että mallineita saa väsätä ja ottaa käyttöön kuka vain milloin vain ilman keskustelua tai muuta laaduntarkkailua. –Kotivalo (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 20.34 (EEST)
Nyt on kursiivilla myös videopelimallineessa. –Ejs-80 27. syyskuuta 2017 kello 21.19 (EEST)
Sinällään tuota ei tarvitsisi kursivoida, koska kun lihavoidaan niin samalla ei kursivoida. Tai ainakin näin ohjeistetaan mutta artikkeleita on vielä paljon joissa tuota rikotaan. Harva artikkelin tekijä tai muokkaaja on edes vilkaissut ohjeita ennen muokkaamista: Wikiprojekti:Videopelit#Videopeliartikkelin rakenne Ipr1 (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 21.26 (EEST)
Joo, määritelmän osalta on päätetty käyttää kursivoimatonta lihavointia (Wikipedia:Äänestys/Artikkelin aiheen kursivointi määritelmässä). Olisi toki johdonmukaisinta soveltaa samaa sääntöä myös mallineisiin. –Ejs-80 27. syyskuuta 2017 kello 21.39 (EEST) Lisäys: kumosin muutokseni videopelimallineeseen, koska keskustelu on kesken ja määritelmien osalta on olemassa edellä mainittu äänestystulos. –Ejs-80 27. syyskuuta 2017 kello 21.41 (EEST)
Satuin huomaamaan, että vaikka sivulle Wikiprojekti:Videopelit tehtiin päivitys määritelmän kursivoimattomuuden suhteen jo tammikuussa 2016, käytetään sivulla hyvästä rakenteesta esimerkkinä mainitun artikkelin määritelmässä edelleen kursivoitua ja lihavoitua tekstiä, mutta muutan tuon nyt. –Ejs-80 28. syyskuuta 2017 kello 00.47 (EEST)
Hyvä huomio, kiitos korjauksesta. Ipr1 (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 01.57 (EEST)
Myöskään {{Musiikkisingle}} ei käytä kursivointia kun taas {{Musiikkialbumi}} on kursivoitu. Ipr1 (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 21.36 (EEST)
Musiikkisinglessähän tuo muutettiin jossain vaiheessa, koska singlemallineessa on lähes poikkeuksetta musiikkikappaleen nimi ja ne kirjoitetaan ilman kursiivia lainausmerkeissä. --Sblöbö (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 23.42 (EEST)
Albumimallineessa muuten ”X:n muut julkaisut” -osiossa korostuksen vuoksi oletusarvoisesti sekä lihavoidaan että kursivoidaan sen albumin nimi, joka on mallineen otsikossa, kun taas edeltävä ja seuraava julkaisu ainoastaan kursivoidaan. Siksi esimerkiksi artikkelissa The Dreaming kyseisen albumin nimi näkyy mallineen osiossa ”Kate Bushin muut julkaisut” lihavoituna ja kursivoituna, kun taas samalla rivillä edeltävä julkaisu Never for Ever ja seuraava Hounds of Love on pelkästään kursivoitu. Sen sijaan artikkelissa Kind of Blue tämä-parametrin käytön seurauksena mallineen ”Miles Davisin muut julkaisut” -osiossa Kind of Blue näkyy pelkästään lihavoituna, kun taas sitä ympäröivät julkaisut Porgy and Bess ja Sketches of Spain on ainoastaan kursivoitu (tulevaisuuden arkistoidun keskustelun lukijat saattavat nähdä edellä mainitut sivut eri tavalla esimerkiksi albumimallineeseen tehtyjen muutosten seurauksena). –Ejs-80 28. syyskuuta 2017 kello 00.24 (EEST)

Onko mitään kieliopillista sääntöä sille, miten tämänlaiset musiikkigenret kirjoitetaan suomeksi?[muokkaa wikitekstiä]

Muun muassa folkrock kirjoitetaan yhteen, mutta sitten indie rock onkin kirjoitettuna erikseen. Miksi näin? Mitä kieliopillista neuvoa tässä pitää seurata? –Sullay (You talkin’ to me? You talkin’ to ME?) 28. syyskuuta 2017 kello 19.25 (EEST)

Todennäköisesti sanaa indie rock ei saa suomentaa, koska se vaikuttaisi imagoon. --Höyhens (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 19.44 (EEST)
Molemmat ovat englannissa sanavälillä (en:Folk rock ja en:Indie rock). Englannissa ovat yhdyssanasäännöt olennaisesti erilaiset kuin suomessa (vrt. en:English compound). Jos koko ilmaisu otetaan sitaattilainana, niin se pysyy alkuperäisessä muodossaan. Jos taas ajatellaan sitä suomalaisena yhdyssanana, niin sovelletaankin suomalaisia yhdyssanasääntöjä, vrt. suomirock, manserock, kristillinen rock. Ja sittenhän voi katsoa niistä kuuluisista nimistölähteistä. Kielitoimiston sanakirjassa on indierock ja YSAssa indie rock, joten lähteistä saa herttaisesti tukea haluamalleen muodolle. Duodecimin lääketieteellisestä sanastosta en katsonut. --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 20.03 (EEST)
Eiköhän se ylin kieliauktoriteetti kuitenkin ole Kielitoimisto. YSAa voi katsoa jos Kielitoimistolla ei ole kantaa, mutta muuten se on Ilta-Sanomiin verrattava kielen asiantuntija, kuten yksityiset kielenharrastajatkin. --Abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 20.26 (EEST)
No meillä Wikipediassa ei noita nimistölähteitä ole asetettu mihinkään arvojärjestykseen. Jokainen voi tietysti itse valita mihin uskoo. Jos kyse on jonkin erikoisalan (esim. musiikin tai lääketieteen) termistä, niin kyseisen alan asiantuntijoiden tekemä sanasto voi olla luotettavampikin kuin kielen yleisosaajien kokoama sanasto. --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 20.42 (EEST)
No jos katsotaan vaikkapa Wikipedian musiikinasiantuntijoiden kielenosaamista, siinä ei välttämättä ole hurraamista. Heillä on usein kielenvastaisia näkemyksiä. Monet kielen ratkaisut vaativat erikoisalan asiantuntemuksen lisäksi nimenomaan kielen asiantuntemusta, ja Kielitoimisto toki turvautuu ratkaisuja harkitessaan eri alojen asiantuntijoihin, kuten varmasti hyvin tiedät. Ei siellä tyhmiä olla. Mutta jos asenne on se mikä monien kommenteista heijastuu, että Kielitoimisto on turhake, sille asenteelle tuskin voi mitään. Asenteen taustoja en ymmärrä, enkä juontuu jostain takavuosien pakinoista. Muitakin syitä varmasti on. --Abc10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 21.07 (EEST)
Jos asenne on, että Kielitoimisto on ylin auktoriteetti, jota ei voi kyseenalaistaa, niin on sekin aika outo asenne. Kyllähän Kielitoimiston sanakirjan tekijöiden uskottavuutta parantaisi, jos he edes pääsisivät keskenään selvyyteen siitä, milloin he leikkivät deskriptivistiä ja milloin normativistia. Ei tulisi niin surkuhupaisia kömmähdyksiä kuin heillä kävi vaikkapa "halumin" kanssa. Wikipediassa saatiin sentään se asia selväksi. Mutta tämä menee kyllä jo sivuun alkuperäisestä kysymyksestä. --Jmk (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 21.56 (EEST)
Wikipedia perustuu lähteisiin (monikossa). Ei lähteeseen (yksikössä). Kielitoimisto on yksi lähde. "Wikipedia nojaa ennen kaikkea sääntöjen henkeen ja terveen järjen käyttöön, ei kiveen hakattuihin pykäliin. Älä noudata kirjoitettuja sääntöjä sokeasti." Mihin pykälään nojaten Kielitoimisto on ylin auktoriteetti missään asiassa? Miksi tässä asiassa tulee edellä mainitusta poiketen nojata kiveen hakattuun pykälään? --Wähäwiisas (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 22.28 (EEST)
Nimimerkkien takaa on helppo kyseenalaistaa Kielitoimiston erityisasema kielenhuoltajana. Eipä tuohon oikein muuta voi sanoa. --Abc10 (keskustelu) 29. syyskuuta 2017 kello 10.20 (EEST)
Tietysti kielenhuollon tekosia on arvosteltu nimelläkin alan lehdissä. Niiden lukemiseen ei tarvitse sitä nimimerkkiäkään. --Jmk (keskustelu) 29. syyskuuta 2017 kello 10.33 (EEST)
Nimimerkki kyseenalaistaa nimimerkin käyttöä Wikipediassa. Jos puhuttaisiin siitä pykälästä. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. syyskuuta 2017 kello 20.09 (EEST)
Se pykälä taisi tulla jo mainittua. Kuten Jylöstalo toteaa kysymys on siitä miten pitkälle ilmaisu on vakiintunut ja mukautunut suomeen. Sitaattilaina ei ole mukautunut, silloin on englannin kielioppisäännöt, mikä usein tarkoittaa että ns. yhdyssanan (compound word) osat ovat erikseen. Jos sana on enemmän mukautunut suomen sääntöihin, se voi hahmottua suomen yhdyssanaksi, jotka kirjoitetaan yhteen. Jos nyt sitten kysyt mikä sen määrää, miten pitkälle laina mukautuu, niin ei kai siihen pykälää ole. Se on kiinni siitä miten kielenkäyttäjät ovat lainaa kohdelleet. Eli pitää vaan katsoa miten käytännössä muut kirjoittavat. Tämän saattaa nähdä sanastoista, jos sanaston tekijä on tehnyt kotiläksynsä kunnolla. Usein on, joskus ei ole. --Jmk (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 08.35 (EEST)
Wikipedian nimimerkkien mielipiteistä riippumatta Kielitoimisto tosiaan on erityisasemassa kielenhuoltajana. Se ei ole minun mielipiteeni nimimerkkinä vaan sen asema on virallinen, vaikka muutama Wikipedian nimimerkki pyristelisikin vastaan. Toivoisin ettei näitä asioita käsiteltäisi sen mukaan, minkä nimimerkin kanssa keskustellaan vaan asiapohjalta. Tuon tämän tässä viellä eslle, ettei kenellekään jäisi väärää käsitystä Kielitoimiston tehtävästä ja asemasta suomen kielen kielenhuoltaja. Se ei ole yksi muiden joukossa vaan virallinen kielenhuoltaja. --Abc10 (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 09.40 (EEST)
Millä Wikipedian käytäntösivulla mainitaan, että Kielitoimistolla on erityisasema ja sen näkemyksiä on ehdottomasti noudatettava? Sivulla Wikipedia:Nimeämiskäytäntö puhutaan artikkelin nimestä, johon Kielitoimisto on yksi seitsemästä lähteestä. Voitko näyttää käytännön, joka koskee artikkelin muuta kieliasua ja jossa edes mainitaan Kielitoimisto? Olen ymmälläni vihjauksesta, että tässä olisi jotain henkilökohtaista. En ole ikinä väittänyt, että toimisto olisi kelvoton. --Wähäwiisas (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 13.51 (EEST)
Vakiintuminen kieleen taitaa olla se johtava ajatus tässä. Folkrockista on puhuttu jo pitkään. Kielitoimisto yms. eivät nuorempien musiikkityylien kirjoitusasuihin yleensä ota kantaa --Jylöstalo (keskustelu) 28. syyskuuta 2017 kello 22.34 (EEST)

:en:Shock Mount[muokkaa wikitekstiä]

Ajattelin tehdä artikkelin tuollaisesta mikrofonin ja jalustan välikappaleesta, mutta törmäsin sellaiseen kysymykseen, että onko sille suomenkielistä nimeä, joka olisi jo enemmistön käytössä. Löytämiäni nimityksiä ovat mikkikehto, joustoripustin ja vaimennuspidike. Jonkin noista kun pitäisi toimia artikkelin otsikkona, eikö niin? --Jylöstalo (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 15.48 (EEST) EDIT: joustoripustin

Jos Suomessa yleisesti käytetään tuota englanninkielistä nimeä ja vakiintunutta suomennosta ei ole niin artikkeli voi olla englanninkieliselläkin nimellä. Toisaalta tässä tapauksessa kenties olisi parempi valita joko joustinripustin tai vaimennuspidike ja tehdä muista mahdollisista termeistä uudelleenohjaukset. Mikkikehto ei oikein kuulosta kirjakieleltä. --Seeggesup? 6. lokakuuta 2017 kello 21.01 (EEST)
Niin, googlen kuvahaussa joustOripustin ja vaimennuspidike antavat melkein samat tulokset. Sanahaussa ensimmäiselle 589 tulosta ja jälkimmäiselle 434. Ja muuten, ei kaiken wikipediassa tarvitse kuulostaa kirjakieleltä :) --Jylöstalo (keskustelu) 6. lokakuuta 2017 kello 23.26 (EEST)

Iphone, Ios ja niiden toverit[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty ylläpitäjien ilmoitustaululta. –Ejs-80 8. lokakuuta 2017 kello 21.50 (EEST)

Siirtäisikö joku sivun IPhone 6s nimelle IPhone 6S, joka on puhelimen oikea nimi. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 8. lokakuuta 2017 kello 21.09 (EEST)

Ainakin tuotteen valmistajan sivuilla nimi näyttää olevan muodossa ”iPhone 6s”. –Ejs-80 8. lokakuuta 2017 kello 21.20 (EEST)
Voisiko jatkokeskustelun käydä kielnhuoltokahvihuoneessa tai muualla: esimerkiksi artikkelissa iPhone on toimimattomia linkkejä, kuten [[Ios (käyttöjärjestelmä)#Ios 6]], joka johtaa artikkelin alkuun eikä väliotsikkoon [[IOS (käyttöjärjestelmä)#iOS 6]]? Jotakin pitäisi korjata jossakin. --raid5 (keskustelu) 8. lokakuuta 2017 kello 21.46 (EEST)
Case-sensitive jutut aiheuttaa moooonessa muussakin artikkelissa vastaavaa.. Noita tulee jatkuvasti vastaan. Ipr1 (keskustelu) 8. lokakuuta 2017 kello 23.47 (EEST)
Hyvä, että korjasit linkkejä toimiviksi. Minulla ei sinänsä ole voimakasta mielipidettä nimeämisestä, mutta toivottavasti päästään yhteisymmärrykseen. --raid5 (keskustelu) 9. lokakuuta 2017 kello 13.37 (EEST)

Kantaa ottamaton huomio: ylläpitäjien ilmoitustaululle tullutta siirtopyyntöä katsoessani huomasin, että eräs ylläpitäjä oli tehnyt syyskuussa 2016 juuri päinvastaisen siirron kuin mitä yllä pyydettiin. Vastaavaa siirtohalujen ristivetoa on ilmennyt muidenkin Applen tuotteisiin liittyvien i-kirjaimella alkavien artikkelien kohdalla. –Ejs-80 8. lokakuuta 2017 kello 22.43 (EEST)

Mikä kieliopillinen sääntö tässä on?[muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi vieraskielinen englanninkielinen termi Art Director kirjoitetaan molemmat alkukirjaimet isolla, mutta Commonwealth realm kirjoitetaankin pienellä. Onko tässä tapahtunut jokin virhe vai minkälaista sääntöä tässä pitäisi noudattaa? Kiitos. –Sullay (Asiaa?) 24. lokakuuta 2017 kello 11.27 (EEST)

Art Director pitäisi olla pienellä, [10]. --PtG (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 11.54 (EEST)

Ylempien taksonien kursivointi[muokkaa wikitekstiä]

Kahvihuoneessa keskusteltiin heinäkuussa 2013 ja loka-marraskuussa 2014 kysymyksestä, tuleeko kaikkien eliötaksonien nimet kursivoida, vai vain suku ja sitä alemmat. Kirjallisuutta kaiveltiin ja löydettiin erilaisia käytäntöjä, mutta keskustelussa kai päädyttiin lopulta lähteiden nojalla siihen, että kursivoidaan vain sukuun asti. Näin sitten päivitettiin ainakin taksoboksin {{Taksonomia/eläimet}} ohjeistus ja jonkun verran artikkeleitakin, esim. liitokalat

Liitokalat eli lentokalat (Exocoetidae) ovat nokkakaloihin lukeutuva heimo ... Tunnettuja lajeja

  • Liitokala (Exocoetus volitans)

Käytännössä keskustelun tulos on jäänyt suurimmaksi osaksi toteutumatta. Lukuisissa vanhoissa artikkeleissa (sorsat) on kursivointi edelleen kaikilla tasoilla, ja paljolti uusissakin artikkeleissa käytetään tätä tapaa. Haluaisikohan yhteisö keskustella asiasta uudestaan? Miten ratkaistaan ohjeiden ja käytännön toteutuksen ristiriita? (1) Ryhdytään systemaattisemmin noudattamaan ohjeita ja kehotetaan uusien artikkelien tekijöitä noudattamaan tätä merkintätapaa? (2) Muutetaan ohjeet tosiasiallisen käytännön mukaiseksi, kun kerran kursivoidaan kaikki tasot, niin ohjeistetaan sitten niin? (3) Annetaan kaikkien kukkien kukkia, ei yritetäkään yhtenäistää ulkoasua? Kaikki nämä ovat mahdollisia ratkaisumalleja. --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 11.05 (EEST)

Mallineen ohje ei ole selkeä. Siinä tietääkseni pitäisi lyhyesti olla tärkeät asia lyhyesti kerrottuna, ja mitä ymmärrettävämmin sitä parempi. Systemaattinen noudattaminen on hyvä: mun mielestä kannattaisi enemmän kertoa siitä missä ohjeet (tai säännöt) ovat luettavissa. --Jylöstalo (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 21.48 (EEST)
Minä poistelen kursiiveja aina kun muokkaan eläinartikkeleita ja joskus käyn luokkiakin läpi. Käytännön muuttaminen ei tule kuuloon, mutta ohjeita voi parantaa. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 12. lokakuuta 2017 kello 22.09 (EEST)
Myönnän että joskus lipsahtaa uusiinkin kun kopioin boksin olemassaolevasta artikkelista. --Tappinen (keskustelu) 12. lokakuuta 2017 kello 22.10 (EEST)
Lipsahdukset ovat yksi juttu, toinen juttu on sitten jos joku käyttäjä ottaa systemaattiseksi linjakseen kursivoida kaikki, ja jos ohjeistuksen lukeminen tai siitä keskusteleminen ei syystä tai toisesta nappaa. Kysymys kuuluu annetaanko tällöin kaikkien kukkien kukkia, vai haluaako joku ryhtyä kädenvääntöön. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 14.04 (EEST)
Osittain tämä johtuu siitä, että kovin moni ei ole ottanut tehtäväkseen systemaattisesti poistaa noita kursivointeja eikä kukaan ole muistanut (tai viitsinyt tai ihan miten vain) tehdä bottipyyntöä. Noita artikkeleita kun on kymmeniätuhansia. Mä on nita oistanut, siloin kuin olen tehnyt artikkeeihin muitakin muutoksia. Olen sitä mieltä, että käytetään Luonnontieteeilsen museon suosittamaa tapaa eli kursivoidaan vain suku ja laji. --MiPe (wikinät) 13. lokakuuta 2017 kello 14.36 (EEST)
Pyörittäisin mielelläni omaa bottia, mutta kukaan ei ole koskaan kertonut miten bottitunnus toimii jne. Ohjelmoinnin kohdalla saattaa tulla stoppi, jos sinne asti pääsisi. (pieni pingaus) --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 13. lokakuuta 2017 kello 16.09 (EEST)

Keskustelussa ei mielestäni ole oikein otettu kantaa esittämääni kysymykseen, mitä tehdään kun uusia artikkeleita kumminkin tulee kaikki-taksonit-kursivoituna. Eli onko joku mahdollisesti valmis ja halukas käymään asiasta kädenvääntöä sellaisia artikkeleita luovien käyttäjien kanssa, vai annetaanko olla? Jos ei mitään tehdä, niin uusia artikkeleita kumminkin tulee kaikki-taksonit-kursivoituna. --Jmk (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 22.52 (EEST)

Suuri osa tuosta, että noita tulee tuollaisena johtuu todennäköisesti siitä, että ne kopioidaan artikkeleista, joissa ylemmätkin taksonit on kursivoituna. Tähän ratkaisuna on, että muokataan kaikki artikkelit sellaisiksi, että ylempiä taksotasoja ei kursivoida. Käytännössä tämä tarkoittaa bottipyynnön tekemistä, sillä ei noita kukaan rupea kaikkia käsin muuttamaan. (Voin pyynnön tämän vaikka ensi viikon aikana, jos joku muu ei sitä sitä ennen ehdi tehdä). Tämän lisäksi voidaan käyttäjiä informoida käyttäjiä suositellusta tavasta kursivoinnin suhteen. --MiPe (wikinät) 24. lokakuuta 2017 kello 22.59 (EEST)
Tuo on yksi syy miksi niitä tulee tuollaisena. Toinen syy on että uuden artikkelin tekijä saattaa käyttää lähdettä, jossa kaikki kursivoidaan. Jos käyttäjä ei tiedä tai välitä Wikipedian ohjeistuksesta, niin sitten hän ehkä seuraa kyseistä lähdettä. Tätä saattaa tapahtua systemaattisesti suuressa määrin. Lähdetäänkö silloin kädenvääntöön kys. asiasta kys. käyttäjän kanssa? --Jmk (keskustelu) 24. lokakuuta 2017 kello 23.02 (EEST)

ISBN vai Isbn[muokkaa wikitekstiä]

Mallineissa näkyy olevan molempia. Eikö tunniste olekaan tämä mikä kirjassa seisoo? Käyttäjät muuttavat näitä toisikseen. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 02.01 (EEST)

Outoa. Kotuksen mukaan ISBN. --Ukas (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 02.54 (EEST)
Mallineen parametrin otsikkona on Isbn ja se tuottaa ISBN:n, jos nyt oikein muistan. Jos käytetään mallineen sanaa Tunniste, silloin ISBN. Joku joka on tehnyt lisäyksen mallineeseen, tietää miksi hän on halunnut että Isbn kirjoitetaan pienellä. --Weird1e (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 04.06 (EEST)
Kyseessä on kirjainlyhenne sanoista International Standard Book Number. Siis ISBN. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 21.15 (EEST)
En muista kuka aktiivinen wikipedisti muutteli näitä työkseen jossain vaiheessa viime talvena ISBN => Isbn. Tuota.. mikäs tämä "tunniste" sitten on tässä laajemmassa kirjaviitemallineessa jos ei ISBN? EDIT: Siis ISSN ja mahdolliset muut sinne? --Höyhens (keskustelu) 25. lokakuuta 2017 kello 14.39 (EEST)
Mallineessa taisi olla alun perin Tunniste, ja siihen lisättiin myöhemmin parametri Isbn. Periaatteessa Tunniste-kohtaan voisi laittaa ISSN:n tai vaikka OCLC-tunnisteen, mutta ne tarvitsevat omat mallineensa {{ISSN}} ja {{OCLC}}. Esimerkiksi visuaalisen muokkaimen käyttämä viitteiden automaattitäyttö lisää kirjaviitteen Tunniste-kohtaan OCLC-numeron, mutta se on vain numerosarja ellei siihen lisää mallinetta. Enwikin kirjaviitteessä noille eri tunnisteille on omat parametrinsa (ja kaikki parametrit on kirjoitettu kokonaan pienin kirjaimin). -kyykaarme (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 23.29 (EEST)

Kirjoitetaanko kansallislaulujen nimet kursiivilla vaiko lainausmerkein?[muokkaa wikitekstiä]

Eli God Save the Queen vaiko ”God Save the Queen”? Olen huomannut useasti, kuinka jokaisessa kansallislauluartikkelissa on kansallislaulujen nimet kirjoitettuna vähän miten sattuu. Esimerkiksi Malline:Historiallisen valtion tiedot -mallineessa tulee kansallislaulun nimi automaattisesti kursiivilla, mutta esimerkiksi en-Wikissä kansallislaulun nimi kirjoitetaankin lainausmerkein. –Sullay (You talkin’ to me? You talkin’ to ME?) 21. lokakuuta 2017 kello 21.24 (EEST)

Ainakin ohjeen mukaan kirjoitetaan kursiivilla: [11] --Sblöbö (keskustelu) 21. lokakuuta 2017 kello 21.27 (EEST)
Näin tosiaan ohjeessa sanotaan. 27. elokuuta 2017 kello 11.42: Kansallislaulujen nimet kursivoidaan (''[[God Save the Queen]]''). [12] Sanotaan myös, että Yksittäisten musiikkikappaleiden nimet kirjoitetaan lainausmerkkeihin (”Lucy in the Sky with Diamonds”). --raid5 (keskustelu) 22. lokakuuta 2017 kello 01.49 (EEST) edit --raid5 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 23.47 (EEST)
Kansallislaulujen kursivointiohjeen on kirjoittanut Käyttäjä:Sullay [13]. Ohjeisiin lisätään usein omia mielipiteitä, joille ei ole mitään järkiperustetta. Ja jos sattuu että peruste on en.wikipedia, niin ei käyttäjät siellä ole yhtään fiksumpia - siellähän on suomalaisiakin. --Abc10 (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 11.48 (EEST)
Olen nähnyt lukemattomissa artikkeleissa kansallislaulujen nimet kirjoitettavan kursiivilla, jolloin olen luonnollisesti luullut sen olevan oikein kirjoitettu tapa, sillä olisihan joku asian korjannut edes jossain näistä artikkeleissa tai kirjoittanut ohjeisiin kuinka tämä kirjoitetaan; väärässä olin. Ei voi muuta kuin kohauttaa olkapäitänsä kun ei kukaan tiedä käytäntöjä kun niitä ei edes ole. Nyt katsoin kuinka on kirjoitettu esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian suositelluissa ja hyvissä kansallislaulu-artikkeleissa ja lainausmerkein koristeltuna näyttää olevan. Saksankielisen Wikipedian suositelluissa ja hyvissä kansallislaulu-artikelleissa taas kansallislaulut ovat kirjoitettuna kursiivilla. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 27. lokakuuta 2017 kello 11.52 (EEST)
Sain väärän käsityksen toiminnastasi: ensin teet ohjeen, unohdat sen ja sitten kuitenkin kysyt hetken päästä samaa asiaa. Ilmeisesti muokkaushetkellä tilanne on ollut sinulle selvä ja sitten myöhemmin olet huomannut erilaisia vaihtoehtoja. Kysymyksesi on hyödyllinen. --raid5 (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 15.22 (EEST)
Vähän ihmettelinkin tuota ristiriitaa, että miksi kansallislaulut ohjeistetaan kirjoittamaan kursiivilla ja tavalliset kappaleet lainausmerkeissä. Noh, tämä selittää. --Sblöbö (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 16.52 (EEST)

Puolueiden nimet aiheuttaa vaivaa.[muokkaa wikitekstiä]

Yritän tehdä artikkelia Mongolian parlamentttivaaleista 2008. Eräs ongelma on että puolueiden nimet löytyvät en Wikipediasta mutta suomeksi ei. Suomennosta kaipaavat puolueiden nimet: Mongolian people's party. Democratic Party. Civil Will–Green Party. Yst. Terv.--Humbleby (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 08.17 (EEST)

Samoin Plurality-at-large voting on jotain outoa itselleni. Artikkelia ei löytynyt suomeksi mistään. Saisiko tähänkin apua.--Humbleby (keskustelu) 1. lokakuuta 2017 kello 08.22 (EEST)

Guuglailin hiukan:

  • Mongolian people's party = Mongolian kansanpuolue. (IS, Keskisuomalainen)
  • Democratic Party = Demokraattinen puolue. (Yle, ulkoministeriö)

--Wähäwiisas (keskustelu) 5. lokakuuta 2017 kello 19.45 (EEST)

Fi-wikissä poliittisista aiheista kirjoittaminen taitaa tarkoittaa ikävä kyllä sitä, että kirjoitetaan lähinnä presidenttien koirista. Mutta koitetaan parannella tilannetta ja siirrytään asiaan: Artikkelissa Liberal International Civil Will–Green Party on käännetty nimelle Kansan tahto - Vihreä puolue. En tiedä onko se kuinka virallinen käännös, mutta aika osuvaltahan tuo vaikuttaa. Kun näitä käsitteitä tarkastelee erikseen, niin vaalien yhteydessä plurality voting tarkoittaa, että eniten ääniä saava ehdokas voittaa. Hänen ei siis tarvitse saada 50,1 prosenttia eli äänten enemmistöä (majority). At-large tarkoittaa taas, että voittanut ehdokas jää ainoana edustamaan siihen laajempaan kokonaisuuteen, johon hänet valittiin sitä vaalipiiriä, josta hänet valittiin. Noissa Mongolian aimageissa on kussakin 2-4 vaalipiiriä, ja kustakin vaalipiiristä tulee vain yksi edustaja. Mutta, kun katsotaan termejä yhdessä osana tätä laajempaa kokonaisuutta, eli parlamenttia, niin nämä aimagiensa edustajat muodostavat siinä ryhmiä eli blokkeja, joten tässä tapauksessa puhutaan paremmin bloc tai block votesta. Blokkiäänestys on termi mitä joskus näkee, mutta sitä ei kannata sekoittaa tähän, sillä Suomessa blokkiäänestyksellä kuvataan yleensä äänestäjien tai äänestäjäryhmien liittoutumista vaaleissa tms. joten se ei sovi tähän yhteyteen. Luen yleensä melkein kaiken englanniksi, niin en ikävä kyllä osaa tähän hätään sanoa, mikä on suomenkielinen vastine Plurality-at-large votingille. --Ukas (keskustelu) 7. lokakuuta 2017 kello 02.58 (EEST)

Tuli mieleen: Mitenköhän Sierra Leone People’s Party suomennettaisiin (todennäköisesti Sierra Leonen kansanpuolue?), entä All People’s Congress? –Sullay (Asiaa?) 26. lokakuuta 2017 kello 03.53 (EEST)

Suomalaiset tiedoitusvälineet puhuvat tosiaan yleisesti Sierra Leonen kansanpuolueesta. All People’s Congress -puolueen käännösnimi vaihtelee hieman, joten pitäisin sen alkukielisellä nimellä. --PtG (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 08.33 (EEST)

Kysyisin taas puolueiden nimistä. Tällä kertaa vuorossa vuoden 2016 vaalit jotka yritin suomentaa seuraavasti:

Mongolian People's party: Mongolian kansanpuolue

Democratic party: Demokraattinen puolue

Mongolian People's Revolutionary Party: Mongolian kansan vallankumouspuolue

Sovereignty and Unity: Itsenäisyys ja yhtenäisyys

Mongolian Republican party: Mongolian tasavaltapuolue

Civil Movement Party: Kansalaisten liikepuolue

United Party of Patriots: Patrioottien yhdistynyt puolue

Civil will-green party: kansan tahto- vihreä puolue

Mongolian Social Democratic Party: Mongolian sosiaalidemokraattinen puolue

Love The people party: Rakkaus kansanpuolue

Mongolian Conservative United Party: Mongolian konservatiivinen liittopuolue

King Choise: Kuninkaan valinta

Mongolian Conservative Party: Mongolian konservatiivinen puolue

Freedom Implementing Party: Vapauden täytääntöpanopuolue

Democratic Movement: Demokraattinen liike

Independents: Yksilönä ehdolla

Miltä nämä vaikuttavat? Otan mielelläni vastaan korjauksia vapaasti englannista suomentamiini nimiin.--Humbleby (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 23.46 (EEST)

Independentin vakiintunut suomennos on sitoutumaton.-Henswick (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 00.17 (EEST)
"Love The people party: Rakkaus kansanpuolue" - tämä ei varmaankaan mene näin, People's party on kansanpuolue, tässä avaimena on käsite "Love the people", joten paremminkin Rakasta ihmisiä -puolue. Voisi nimen perusteella olla Rakasta kansaa -puolue, mutta koska puolue on mongolialaisten punkkareiden suosima, kyse on varmastikin universaalisti ihmisrakkaudesta paremmin kuin pelkästä kansan rakastamisesta. Civil Momevent Party varmaan yhteen, koska civil movement = kansalaisliike, joten Kansalaisliikepuolue. Mongolian Republican Party = Mongolian tasavaltalaispuolue, republican party kääntyy eri maiden puolueiden kohdalla tasavaltalaispuolueeksi, joskin Yhdysvaltojen kohdalla republikaaniseksi puolueeksi. United Party of Patriots = Isänmaallinen liitto/yhteispuolue. --Ukas (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 03.40 (EEST)
Olisiko tuo independsents sama kuin esim. Suomen kunnallisvaaleissa eli sitoutumattomat (ellei kysessä ole sen niminen puolue).--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 12.20 (EEST)

Kiitos. Yritän korjata nimiä.--Humbleby (keskustelu) 28. lokakuuta 2017 kello 09.57 (EEST)