Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 78

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Esiintyminen ja keskustelut IP-osoitteella[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty kohdasta Wikipedia:Ylläpitäjien ilmoitustaulu#Jokohan tämä pelleily riittäisi? --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 16.03 (EET)

...

Olen aiheuttanut tämän tilanteen tekemällä muokkauksia ilman sisäänkirjautumisia. Lupaan parantaa tapani, ettei soppa mene enää tämän sekavammaksi.--Kaikenlaisia 21. joulukuuta 2011 kello 19.54 (EET)

Korostettakoon vielä: Wikipediassa artikkelien kehittäminen kirjautumatta on ihan ok. Mutta kannanotot asioihin monilta IP-osoitteilta ei ole ok. Voimakkaammat kannanotot yleensäkään ip-osoitteelta eivät ole suotavia - sellaiset keskustelukommentit sopii ainakin sujuvasti ohittaa. --Aulis Eskola 21. joulukuuta 2011 kello 20.33 (EET)
IP:llä muokkaaminen, vaikka omistaisi tunnuksen, on täysin sallittua. Olen itsekin joskus muokannut IP:llä. Tässä tapauksessa rasittavinta eivät olleet sukkanukke-epäilyt vaan jatkuva toisen käyttäjän mustamaalaaminen ja väärissä paikoissa. -Ochs 21. joulukuuta 2011 kello 20.42 (EET)
Tarkennettakoon, että IP:llä muokkaaminen on sallittua, mutta itsestään kuvan antaminen useana käyttäjänä ei ole. Varmuuden vuoksi samaan keskusteluun ei kannata osallistua sekä IP:llä että nimimerkillä. --Otrfan 22. joulukuuta 2011 kello 04.42 (EET)
Kumpaa tässä nyt mahdetaan tarkoittaa. Esim. Kaikenlaisia on muokannut artikkeleita useilla toisten omistamilla IP-osoitteilla ja allekirjoittaneella operaattori vaihtaa IP-osoitteen joka kerta kun kone sammutetaan/käynnistetään. Näin tehdään nykyään ilmeisesti kaikille joilla on mokkula. 178.55.77.232 23. joulukuuta 2011 kello 12.36 (EET)
Ja operaattori omistaa sen sinun vaihtuvan IP-osoitteesi. Jos muokkaan työpaikalta, niin IP:ni omistaa joko työnantaja, sen emokonserni tai operaattori – en ole katsonut. Jos muokkaan paikallisessa kaupunginkirjastossa, niin IP:n omistaa ilmeisesti Joensuun kaupunki. Joka IP:llä on omistaja, joka varsin harvoin on kukaan yksityinen henkilö. --Otrfan 23. joulukuuta 2011 kello 12.45 (EET)
Aulis Eskola. Kun operaattori vaihtaa jatkuvasti IP-osoitteen, niin tarkoitatko tätä, vai sitä, että muokkaa oman IP:n lisäksi myös useille muille rekisteröidyillä IP-osoitteilla. Hyvää Joulua! 87.93.201.70 23. joulukuuta 2011 kello 15.39 (EET)
Jopas tämä on monimutkaista. Väännetään rautalankaa: kuka tahansa saa muokata Wikipediaa kenelle tahansa rekisteröidyllä IP-osoitteella, sillä verkko-osoitteiden rekisteröimisellä ei ole mitään tekemistä Wikipedian kanssa. Se on täysin tekninen yksityiskohta, josta keskiverto nettikäyttäjän ei tarvitse välittää yhtään mitään. Wikipediaan voidaan rekisteröidä käyttäjätunnus. Tätä keskustelua voitaisiin jatkaa jossain muualla kuin ylläpitäjien ilmoitustaululla, sillä asia ei edellytä mitään ylläpidon toimia. --Otrfan 23. joulukuuta 2011 kello 15.56 (EET)
Wikipedian kannalta kaikki IP-osoitteet ovat pitkälti sama asia, olivatpa ne pysyviä (esim. tietyn yrityksen tai laitoksen IP) tai vaihtelipa niitä operaattori dynaamisesti tai käyttäjä olemalla yhteydessä eri paikoista ja eri operaattorien kautta: voimakkaat kannanotot eivät ole soveliaita IP-osoitteilla ja sellaiset kannanotot voidaan ohittaa. Esim. keskustelut Wikipedian kehittämiseksi käydään lähinnä rekisteröityjen käyttäjätunnusten kautta. Perusmuokkaukset ja artikkelien kehittäminen IP-osoitteilla ilman rekisteröityä tunnusta on sallittua. --Aulis Eskola 27. joulukuuta 2011 kello 11.24 (EET)
Mihinkäs tuo perustuu? IP:llä saa ottaa kantaa miten voimakkaasti tahtoo siinä missä tunnuksellakin ja jos kannanotossa on jotain järkeä, niin ei sitä pitäisi ohittaa. Rekisteröity tunnus ainoastaan helpottaa keskustelun seuraamista, varmistaa osaltaan, että käyttäjästä ei vahingossa tai tarkoituksella synny kuvaa useana käyttäjänä ja helpottaa yhteydenottoa käyttäjään keskustelusivun kautta. --Otrfan 27. joulukuuta 2011 kello 14.53 (EET)
IP:llä saa sinänsä kirjoittaa kannanoton eikä sellaisia kannanottoja oikeastaan vandalismina pidetä. Vain loputonta sekalaisten IP-kannanottojen vyöryä välillä rajoitetaan tärkeimmissä keskusteluissa.
Mutta niitä IP-kannanottoja ei vaan noteerata oikein miksikään, koska heittoja yhä uusilla ja uusilla IP-osoitteilla on helppo generoida. Menee kaikin tavoin sekaisin, kuka kirjoittaa mitäkin: yksi kirjoittaja voi esiintyä helposti monelle IP:llä ja yhdellä IP:llä voi kirjoittaa monta kirjoittajaa. Varsinaista kirjattua käytäntöä tästä ei taida olla. --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 15.53 (EET)
Sepä hyvä, että IP:llä keskusteleminen ei sentään ole vandalismia. Se nyt vielä puuttuisi. --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 15.58 (EET)
Ylimalkainen keskusteleminen on täysin sallittua IP:llä - suotavaakin, koska keskustelemalla asiat usein tapaavat selvitäkin. Käytin kannanotto-sanaa erityismerkityksessä, kun on kysymys jostakin vakavammasta ja esim. Wikipedian käytäntöjen ja rakenteiden kehittämisestä. --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 16.25 (EET)
Ylimalkainen? Siis kovin selkeästi ei saisi ajatuksiaan ilmaista? Mielestäni ratkaisevaa on kommentin sisältö eikä sen esittäjä, aivan kuten artikkelimuokkauksissa muokkauksen sisältö on tärkeämpi kuin muokkaaja. IP-käyttäjillä voi aivan hyvin olla tärkeitä ja kannatettavia näkemyksiä Wikipedian kehittämisestä. Tilanteet, joissa IP-osoitteen vaihtumista tai useita eri käyttäjätunnuksia yritetään käyttää keskustelussa hyväksi, on yleensä helppo havaita. Keskusteluissa ei pitäisi muutenkaan laskea puolto- tai vastustusääniä vaan kiinnittää huomiota perusteluihin. Äänestykset ovat asia erikseen, ja niissä on omat sääntönsä. -Ochs 29. joulukuuta 2011 kello 16.31 (EET)
Voi IP-käyttäjiltä ottaa ideoita, mutta heillä ei ole muuten keskusteluissa vakavaa asemaa. --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 18.39 (EET)
Eli esittääkseen vakavamman kannanoton IP-muokkaajan tulee rekisteröidä sitä tarkoitusta varten käyttäjätunnus? Se on melko huono neuvo, koska kertakäyttötunnusten kommentit sivuutetaan pahuksen paljon varmemmin kuin IP-muokkaajien. --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 16.33 (EET)
Esittääkseen vakavamman kannanoton IP-muokkaajan tulee rekisteröidä käyttäjätunnus, kehittää Wikipedian sisältöä ja palata vasta sitten asiaan. Jokin idea voidaan poimia IP-kommenteistakin, mutta vakavasti otettavat kannanotot vaativat vakimuokkaajaksi profiloitumista. --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 18.39 (EET)
Ja se on kovin valitettavaa. --Katisk 29. joulukuuta 2011 kello 18.42 (EET)
Onko valitettavaa, että välillä otetaan IP-kommenteistakin joitakin uusia ideoita?
Luonnollisesti WP-järjestelmää kehittävät ja siitä pitävät huolta sitä paljon jo aiemminkin kehittäneet ja sen tuntevat. Heillä on kuitenkin yleensä kattavin ja monipuolisin näkemys asiasta. --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 19.03 (EET)
Valitettavaa on, että "kriteerinä" kommentin varteenotettavuudelle on käyttäjätunnus tai sisäänkirjautuminen joka kommenttia varten. --Katisk 29. joulukuuta 2011 kello 19.06 (EET)
Tämä on yleensä käytännön pakko. "IP-kohinaa" on monissa kohdin niin paljon, että monikaan ei jaksa yrittää onkia sieltä joukosta mahdollisia "kultajyviä". Jos ja kun pyrimme pitämään fi-WSP:n avoinna rekisteröitymättömillekin, luulisin tämän rekisteröitymättömien arvostuksen vähyyden olevan väkisin esiintyvä sivuvaikutus. "IP-kohinan" ohittaminen voi välillä toki provosoida esiin varsinaista "IP-örinää" eli ohittaminen voi korostaa kohinaa.
Toki tunnuksiakin rekisteröidään kaikenlaisia kommentointeja varten ja sielläkin puolella kohisee välillä aika pahasti... --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 19.19 (EET)
Q.E.D. --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 19.21 (EET)
Kaikilla on oikeus mielipiteisiinsä, mutta niiden esittämiselle on omat paikkansa. Minkähän takia halusit esittää oman mielipiteesi ylläpitäjien ilmoitustaululla vastauksena käyttäjän kysymykseen? Jos kyseessä ei ole pelkästään mielipide, vaan se perustuu johonkin käytäntöön, niin haluaisin tietää mistä käytännöstä on kysymys? --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 18.50 (EET)
Siellä täällä riehuneen keskustelun kanavoiminen myöhästyi, pahoittelen. Aina ei aavista, koska keskustele lähtee laajenemaan niin, että se tulisi ohjata toisaalle ja yksittäistä kommenttia ei halua ohjata toisaalle. Siirtotoimia voisivat tehdä kaikki ahkerammin, ne kun ovat yhteisellä vastuullamme. Mutta parempi siirto myöhään kuin ei koskaan... :) --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 19.03 (EET)
Toteat tuossa (pientä jyrkkyyseroa lukuun ottamatta) kertakäyttötunnuksista ihan saman, mitä Aulis Eskola totesi ip-osoitteilla esiintyvistä. Siihen nähden on hupaisaa, millaiseen saivarteluun tässäkin säikeessä on lähdetty... --Lax 31. joulukuuta 2011 kello 14.59 (EET)
IP:llä muokkaamiseen voi olla hyvät perusteet, kuten julkiset tietokoneet tai periaatteelliset syyt olla rekisteröitymättä verkkopalveluihin. Kertakäyttötunnuksen käyttöön ei vastaavia perusteita ole. --Otrfan 31. joulukuuta 2011 kello 15.06 (EET)
Kertakäyttötunnusmuokkaamiseen voi olla hyvät perusteet kuten taitamattomuus tai periaatteeliset syyt olla ottamatta puolta verkkoyhteisöjen sisäisiin kiistoihin. Ip-tunnuksiin pätevät samat perusteet. Iivarius 31. joulukuuta 2011 kello 15.37 (EET)
Taitamattomuus olla rekisteröitymättä? Ja kovin ovat heppoiset periaatteet, jos sen puolensa voi kuitenkin ilmoittaa kertakäyttötunnuksella. --Otrfan 31. joulukuuta 2011 kello 15.43 (EET)
Jos kertakäyttötunnus ei ole sukkanukke tai muunlainen rinnakkaispersoona, niihin tulisi kaiken kaikkiaankin suhtautua samalla tavoin kuin IP-keskustelijoihin eli toisin sanoen samalla tavoin kuin keneen tahansa Wikipedian käyttäjään. --Katisk 31. joulukuuta 2011 kello 15.42 (EET)
Noh, noh. Äläs nyt yritä rajoittaa ihmisten oikeuksia muodostaa oman mielensä mukaisia periaatteita... --Lax 31. joulukuuta 2011 kello 15.44 (EET)
Selittäisitkö tarkemmin. --Otrfan 31. joulukuuta 2011 kello 15.56 (EET)
No, jos vielä tämän yhden kerran: Olit näemmä sitä mieltä, että rekisteröitymättä jäämiseen voi olla periaatteellisia syitä ("Vittu mä mihinkään rekisteröidy!") mutta kellään ei voi olla sellaista periaatetta, että hän muokkaa vain kertakäyttötunnuksilta ("Vittu mä rupee mitään salasanoja painamaan muistiini!"). Jos kiellät jälkimmäisen periaatteen olemassaolon mahdollisuuden, olet rajoittamassa periaatteita. --Lax 31. joulukuuta 2011 kello 16.04 (EET)
Tuon verran kyllä rajoitankin. Tulee mieleen eräs kaikkien hyvin tuntema käyttäjä, jota tuli aikoinaan estettyä, kun tuli muutama kymmenen kertakäyttötunnusta samana päivänä. Samalla kaverilla oli myös muita mielenkiintoisia rajoittamista vaativia periaatteita. --Otrfan 31. joulukuuta 2011 kello 16.13 (EET)
Jos kertakäyttötunnuksia käytetään siten, että ne haittaavat Wikipedian toimintaa, ne estetään samoin periaattein kuin IP-osoitteet, jotka haittaavat Wikipedian toimintaa. --Katisk 31. joulukuuta 2011 kello 16.17 (EET)
Mutta jos käyttäjällä on periaatteita, niin tilanne lienee toinen? --Otrfan 31. joulukuuta 2011 kello 16.19 (EET)
Aivan sama onko häiriön aiheuttamisen taustalla periaatteita vai jotakin muuta. Mutta kaikkia kertakäyttötunnuksia, joilla osallistutaan keskusteluun, ei voi automaattisesti väittää häiriötä tuottaviksi. --Katisk 31. joulukuuta 2011 kello 16.21 (EET)
Juu, kerran oli yksi joka ei ollut. --Otrfan 31. joulukuuta 2011 kello 16.26 (EET)
Jos vielä sanotaan sananen periaatteista (termi, jonka sinä toit tähän keskusteluun), niin periaate se on sekin, että ei suhtaudu ip-kirjoittajien kommentteihin samalla vakavuudella kuin pitkään muokanneiden nimimerkkikäyttäjien. Kommenttien sisältö on sitten ihan toinen asia, ja aika monella sen arvottaminen menee siihen suuntaan, että omaa näkemystä tukevat kommentit saavat suuremman painoarvon kuin vastustavat. --Lax 31. joulukuuta 2011 kello 16.52 (EET)
Tiheä kertakäyttötunnusten luominen on todennäköisesti vastoin Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta -käytäntöä tai ainakin sen henkeä. Jos taas kertakäyttötunnusta käyttää vain silloin tällöin ja eri yhteyksissä, sen voi rinnastaa IP:nä kommentointiin. Tosin tällöinkin sivutunnus täytyisi merkitä altteriksi, jos käyttäjällä on myös päätunnus. -Ochs 31. joulukuuta 2011 kello 16.31 (EET)
Kommentti: kerran menin ihan toisella koneella ja mokkulalla wikiin ja huomasin että "Sinulle on viesti" jossa IP:tä huomautettiin asiattomasta muokkauksesta. Eli se seuraava vaihtuvan IP:n saaja saa vandaalille tarkoitetun viestin.--RicHard-59 27. joulukuuta 2011 kello 16.36 (EET)
Kommentti: Minulla on ainakin paljon parempia kokemuksia IP-osoitteiden (takana olevien ihmisten) kanssa keskusteluista kuin yhtä asiaa varten luotujen kertakäyttötunnusten kanssa spelaamisesta... --Pxos 27. joulukuuta 2011 kello 23.30 (EET)
Yhtyvätkö muut ylläpitäjät Otrfanin näkemykseen, että voi esiintyä vaikka kuinka monena eri henkilönä, kunhan sen vain tekee salaa muille rekisteröityjen IP-osoitteiden kautta? 87.93.108.204 29. joulukuuta 2011 kello 12.16 (EET)
Vielä kerran: IP:llä saa muokata, toisena henkilönä ei saa esiintyä. Sillä, kenelle IP-osoite sattuu olemaan "rekisteröity", ei ole hevosen häntäjouhen vertaa merkitystä. Kaikki käyttäjät, myös sisäänkirjautuneet, muokkaavat jostakin IP-osoitteesta, eikä osoitetta tarvitse millään tavalla rekisteröidä Wikipediaan voidakseen muokata sillä. Jafeluv 29. joulukuuta 2011 kello 12.23 (EET)
Kysyjän kannattaisi ennen lisäkysymyksiä selvittää itselleen mikä on IP-osoite ja miten niitä hallinnoidaan. --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 16.01 (EET)
Sanotaan nyt vielä, että vastoin tuon ip-osoitejankuttajan eri yhteyksissä esittämää väitettä ainakaan minä en ole esiintynyt useana eri henkilönä. Se, että olen kirjoitellut useammalta kuin yhdeltä julkiselta koneelta vaivautumatta kirjautumaan sisään, ei ole ehkä ollut fiksuin mahdollinen tapa toimia. Mutta vastuu ei kyllä ole minun, jos joku onneton kuvittelee kaupunginkirjaston ip-osoitteen henkilötiedoksi tai henkilökohtaiseksi allekirjoitukseksi. Toivottavasti tästä ei tarvitse enää keskustella.--Kaikenlaisia 29. joulukuuta 2011 kello 18.39 (EET)
Luulisin, että keskustelu siirtyy käsittelemään seuraavaksi Auliksen mielipiteitä. --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 18.51 (EET)

IP-osoitteesta, mikä osoite rekisteröitymättä kirjoittavalla sattuu kulloinkin olemaan: IP-osoite ja sen määräytyminen on sangen Wikipediasta irrallinen mekanismi. Toisinaan se voi olla pysyvä ja vain pienen joukon käytössä, joihin lukeutuu vain yksi aktiivinen Wikipediaan kirjoittava. Mutta koska IP vaihtelee monilla käyttäjillä ja samalla IP:llä kirjoittaa usein useampi käyttäjä ja ulkopuolisen on vaikea hahmottaa yksi-käyttäjä-yksi-IP-tilannetta, IP-osoite ei juurikaan esitä käyttäjää. Osoite vain esittää, että nyt on äänessä _joku_ rekisteröitymätön ja vain rikostilanteissa tuosta osoitteesta saadaan ihan käyttäjäkin selvitettyä. --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 19.10 (EET)

No nyt tähän sotkettiin jo rikoksetkin. Tuo sama koskee myös minun käyttäjätunnustani. Toivottavasti moni ei järkyty, mutta Otrfan ei ole oikea nimeni ja todellinen henkilöllisyyteni voidaan selvittää vain rikostilanteessa. --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 19.15 (EET)
Rikokset ovat asia erikseen, mutta olisiko IP-osoitteilla editoivista syytä sanoa jokin lause käyttäjäohjeistuksessa? Vai onko rekisteröitymättä vain IP-osoitteella esiintyen editoinnista sanottavissa mitään mitenkään yksimielistä? (EDIT: rekisteröitymättä vain IP-osoitteella esiintyen) --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 19.22 (EET)
Juu: ilman IP-osoitetta ei Wikipediaa voi muokata (ellei sitten ole paikallista pääsyä tietokantapalvelimelle, mutta se onkin sitten toinen juttu). --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 19.24 (EET)
Saivar-saivar. Askareeseen tarvitaan yleensä jopa _useampia_ eri osapuolten IP-osoitteita ja niiden puljausta... --Aulis Eskola 29. joulukuuta 2011 kello 19.32 (EET)
No niin, meillähän alkaa tässä jo ohjeistus muotoutua. --Otrfan 29. joulukuuta 2011 kello 19.36 (EET)
Aktiivisia IP-käyttäjiä kehotetaan joka tapauksessa keskustelusivuitse luomaan tunnus, ja syissä mainitaan oman tunnistettavuuden helpottaminenkin. En suoranaisesti vastusta samantapaisen tekstin laittamista jollekin ohjesivulle, jollei siellä jo sellaista ole. IP-muokkaajia ei tule pelkästään käyttäjätunnuksettomuuden vuoksi millään tavoin estää osallistumasta keskusteluihin tai artikkelinmuokkaukseen, koska Wikipedia on yhteinen projekti. --Katisk 29. joulukuuta 2011 kello 19.52 (EET)

Artikkelin nimen kursiivi[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu alkanut artikkelissa Keskustelu:The Elder Scrolls V: Skyrim.

Malline {{DISPLAYTITLE}} mahdollistaa artikkelin otsikon kursivoimisen (esimerkkinä artikkeli The Elder Scrolls V: Skyrim). Kysymys kuuluukin, tulisiko tätä ”ominaisuutta” käyttää jatkossakin? Kursiivia vaativia artikkeleita on kuitenkin aika paljon. --Coen 30. joulukuuta 2011 kello 00.54 (EET)

Henkilökohtaisesti pidän typografisesti parempana, että artikkelin otsikkoa ei kursivoitaisi koskaan, jotta artikkelien otsikkojen ulkoasu olisi yhtenäinen. Mielestäni riittää, että kursiivia käytetään heti määritelmälauseessa (ja muutenkin läpi artikkelin) niissä tapauksissa, joissa sitä kuuluu tyylioppaan mukaan käyttää. -Ochs 30. joulukuuta 2011 kello 01.03 (EET)
Kursivointi on tosiaan tarpeeton ominaisuus, sillä artikkelissa on sen lajista riippuen kaksi muuta mahdollisuutta kursivoida artikkelin aihe. Määritelmälauseessa sen voi halutessaan kursivoida, ja joissakin tietolaatikoissa kursivointi tapahtuu automaattisesti, ja ellei tapahdu, asian voi hoitaa käsin. Artikkelin otsikoiden on oltava yhdenmukaisia. --Abc10 30. joulukuuta 2011 kello 07.06 (EET)
Jos otsikolla tarkoitetaan artikkelin nimeä, joka kirjoitetaan sitä luotaessa, ei sitä mielestäni pitäisi johdon- ja yhdenmukaisuuden takia kursivoida. Väli- ja muissa otsikoissa se sallittanee ja muissa asiaankuuluvissa yhteyksissä.--Kulttuurinavigaattori 30. joulukuuta 2011 kello 10.36 (EET)
Ei edes tieteellisten nimien yhteydessä? Pitke 1. tammikuuta 2012 kello 01.22 (EET)
Miksi tieteelliset nimet olisivat erityisasemassa? Fi-wikissä otsikkojen kursivointi on erittäin harvinaista myös esim. albumiartikkeleissa, jotka taas en-wikissä taitavat järjestään olla kursivoituja. (Leipätekstissähän albumien nimet kursivoidaan meilläkin.) Kursivoinnin tarkoitus on korostaa esim. nimeä, mutta otsikko erottuu joka tapauksessa muutenkin selvästi koko muusta artikkelitekstistä. Displaytitle-mallinetta on meillä näköjään käytetty vain alkukirjaimen esittämiseen pienenä, en äkkiseltään löytänyt tuolta yhtään kursivointia. -Ochs 1. tammikuuta 2012 kello 01.39 (EET)
Mielestäni artikkelien nimet pitäisi olla vakiona samanlaiset. Itse artikkelitekstissä voidaan käyttää kursivointia siten kuin ollaan sovittu esimeriksi tieteellisten nimien, albumien ja laivojen osalta. –Makele-90 1. tammikuuta 2012 kello 02.20 (EET)
Displaytitle ei ole malline. Tekstin seassa kursivoinnista on hyötyä, koska se erottaa yhdeksi kokonaisuudeksi kuuluvan nimen muusta tekstistä samaan tapaan kuin lainausmerkkien käyttö. (vrt. "Siskoni on noita on tv-sarja" ja "Siskoni on noita on tv-sarja"). Artikkelin otsikossa se taas ei mielestäni tuo oikein mitään lisäarvoa lukijalle. Jafeluv 3. tammikuuta 2012 kello 01.26 (EET)
Meille IT-analfabeeteille jokainen härpäke, joka pannaan aaltosulkeiden väliin, on malline, ettäs tiedät. :D -Ochs 3. tammikuuta 2012 kello 01.31 (EET)
Mitä, eikö MediaWiki-dokumentaation ulkoa osaaminen ollutkaan vaatimuksena ennen kuin Wikipediaa pääsee muokkaamaan?? Jafeluv 3. tammikuuta 2012 kello 11.00 (EET)

{{pääartikkeli}} vs. wikitys määritelmään[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun asiasta on taas noussut äräpurua, niin voitaisiinko asiasta luoda vihdoinkin joku selvä käytäntö? Eli halutaanko, että mahdolliseen "pääartikkeliin" viitataan artikkelin alussa tyyliin:
---
A)

Amnesty Internationalin historia Suomessa alkaa vuodesta...
--
B)
Amnesty Internationalin historia Suomessa alkaa vuodesta...
---
Nykyään artikkeleissa näkee vähän kumpaakin, itse olen nykyisin suosinut enemmän ensimmäistä tyyliä. Kuitenkin ihan arvioiduillakin sivuilla näkee kumpaakin muotoa käytettävän (esim. Etelä-Afrikan varhaishistoria & Vakoilu Yhdysvaltain sisällissodassa), joten tuo olisi parempi sopia yhtenäiseksi kaikille artikkeleille.-Henswick 31. joulukuuta 2011 kello 18.48 (EET)

Sä oot tainnut käsittää Wikipedian pääartikkeli-käsitteen väärin päin (täällä pääartikkeli on jostain syystä se pienemmästä asiasta kertova artikkeli). Katso mallia artikkelista Yhdysvallat. Ja vastaus (IMNSHO) itse kysymykseen: ei tuollaista mallinetta artikkelin alkuun vaan normaalin tekstin sisässä olevan wikityksen kautta. --Lax 31. joulukuuta 2011 kello 19.09 (EET)
Vaihtoehto A) on tietysti asiallisemman näköinen, mutta siinä tosiaankin käytetään mallinetta väärin. Malline:Pääartikkeli -sivulla lukee: "Tällä mallineella on tarkoitus viitata kirjoitettavan artikkelin yksityiskohtaa tarkemmin selvittävään toiseen artikkelin." --Tovk909 31. joulukuuta 2011 kello 19.15 (EET)
Itse aloin tuota A-mallia käyttämään kun joku minulle aikoinaan valitti siitä, ettei wikityksiä saa tehdä määritelmään ;) Ja Tovkille vielä, että sen ohjeen muuttamisestahan tässä juuri puhutaankin, eli aletaanko pääartikkeli-mallinetta käyttämään aktiivisesti myös tarvittaessa artikkelin alussa. Ainakin omasta mielestäni tuo päämalline-versio on siistimmän näköinen, mutta eipä noilla nyt niin valtavaa merkitystä ole, kunhan olisi vain yhtenäinen kaikissa artikkeleissa :)-Henswick 31. joulukuuta 2011 kello 19.49 (EET)
Määritelmän lihavoituun osuuteenkin pitäisi saada tehdä wikityksiä. Muuten saadaan tilanteita, joissa linkkiä pitää etsiä jostain kuusesta, vaikka sen voisi kirjoittaa heti alkuun. Tai vaihtoehtoisesti se löytyy samasta lauseesta älyttömästi sijoiteltuna, kuten artikkelissa Ihmisoikeudet Suomessa. --Katisk 31. joulukuuta 2011 kello 20.58 (EET)
Linkin sijoittaminen voi ehkä olla vaikeaa, mutta kyllä se kuitenkin pienellä säädöllä yleensä onnistuu (joskin tuossa esimerkissä ehkä pitäisi säätää vielä hiukan lisää). Linkeistä lihavoidussa otsikossa on kai joskus keskusteltu, ja silloin päädytty siihen ettei niitä siinä käytetä, koska se kuitenkin on vähän levottoman näköistä.--Urjanhai 31. joulukuuta 2011 kello 21.06 (EET)
Nyt esim. koetin säätää tuota mainittua vähän luontevammaksi.--Urjanhai 31. joulukuuta 2011 kello 21.11 (EET)
Parempi, mutta vielä parempi olisi "Ihmisoikeudet Suomessa määritellään Suomen laeissa ja asetuksissa..." Linkit ovat edelleen sekavasti pitkin kappaletta, ja vielä huonompi ratkaisu olisi "Ihmisoikeudet Suomessa kertoo Suomen ihmisoikeuksista..." tai mikä tahansa muukin vastaava, jolla linkitettävät sanat kahdennetaan... Jostain poistelinkin joskus tällaisia viritelmiä. Wikilinkki suoraan alkuun ei olisi yhtään levottomampi kuin wikilinkki missä vain muotoillussa tekstissä tai wikilinkki minkä vain virkkeen alussa. --Katisk 31. joulukuuta 2011 kello 21.32 (EET)
Itse pidän kyllä tuota omaa muotoiluani parempana. Joissain wikeissä kai kyllä sallitaan linkit lihavoidussa otsikossa mutta ainakin omasta mielestäni samat linkit tässä (kuten alempana viitatuissa esimerkeissäkin) hyvin mahtuvat pariin ensimmäiseen lauseeseen sanonnan luontevuuden mitenkään kärsimättä tai tarvitsematta turvautua (myöskin omasta mielestäni todella vielä paljon huonommin toimiviin) "X kertoo X:stä" metarakenteisiin.--Urjanhai 1. tammikuuta 2012 kello 11.35 (EET)
Urjanhain kanssa pitkälti samaa mieltä. Lihavoituun tekstiin laitetut otsikot ovat tyyliltään levottomia, sillä niissä on kahta (tai kolmea) graafista tyylikeinoa samaan aikaan, muttei kuitenkaan koko pätkään; tummennettu ja osittain linkitetty (eli sinistetty + alleviivattu). Urjanhain tekemä muotoilu on ihan hyvä. Sitäpaitsi ihan tällainen käytännön kysymys esimerkiksi suositeltuja artikkeleja varten. Etusivulla linkitetty suositellussa artikkelissa on määritelmästä linkki artikkeliin, jolloin esimerkiksi linkkejä ihmisoikeudet ja Suomi ei voisi käyttää. --PtG 1. tammikuuta 2012 kello 11.54 (EET)
Sinne tänne pitkin kappaletta sirotellut wikilinkit, joita vastaavat sanat löytyisivät heti alussa, ovat karsean epäkäytännölliset. Etusivulla lihavoidun osan voi linkittää artikkeliin samaan tapaan kuin ennenkin ja unohtaa artikkelissa olevat wikitykset. --Katisk 1. tammikuuta 2012 kello 15.38 (EET)
Tuolloin johdannoista tulee vaan turhan usein mallia "Amnesty Internationalin historia kertoo Amnesty Internationalin historiasta", kuten nyt on käynyt useille Luokka:Ihmisoikeudet maittain -luokan artikkeleille. Mielestäni noissa pitäisi jompikumpi (pääartikkeli-malline tai määritelmän tummennus) sallia, kun aika usein wikipedisteillä on artikkeleja luodessa niin kiire, ettei noita wikityksien paikkoja jaksa miettiä. Silloin artikkelien määritelmistä tulee tälläisiä ympäripyöreitä Ihmisoikeudet Libyassa kertoo Libyan ihmisoikeuksista -tekstejä. Kommentin jätti Henswick (keskustelu – muokkaukset)
Koetin nyt muotoilla noita kumpaakin (Amnesty Internationalin historia yleensä ja Amnesty Internationalin historia Suomessa), eikä se loppujen lopuksi niin kovin huonoon lopputulokseen tainnut johtaa, kun vähän pähkäili.--Urjanhai 1. tammikuuta 2012 kello 11.28 (EET)
Joskin noista Amnesty Internationalin historia oli vaikeampi, ja tein siihen kaksikin vaihtoehtoista muotoilua (tätä kommenttia tallenettaessa viimeisin ja toiseksi viimeisin versio). Nythän nimittäin voi olla vähän ongelmana, että vaikka artikkeli onkin arvioitu hyväksi, niin järjestön kansainvälisen organisaation leviämistä eri maihin ei selosteta artikkelissa itse asiassa oikeastaan lainkaan, vaikka se itse asiassa varmaan olisi hyvä etes jotenkin lyhyesti hahmottaa. Jos siitä olisi jossakin kohdassa artikkelia vaikkapa vain jokin muutaman lauseen mittainen yhteenveto, niin sen yhteyteen olisi silloin helpo laittaa lause tyyliin: "Amnesty Internationalin historia Suomessa] alkaa vuodesta 1964, jolloin..."--Urjanhai 1. tammikuuta 2012 kello 11.52 (EET)
Tai sitten tuo alla esitetty "Katso myös" (joka kuitenkin kai useinkin on ymmärrettävä vain muistiinmerkinnäksi siitä, että linkki oikeastaan tulisi upottaa itse tekstiin sitten kun sen joku kerkiää tekemään).--Urjanhai 1. tammikuuta 2012 kello 12.15 (EET)
Mun mielestä tuossa Amnestyn historia -artikkelissa Suomen historia olisi parempi mainita vanhaan tapaan jo johdannossa. Aihe on kuitenkin suomalaisten kannalta ehkä jopa kansainvälistä historiaa kiinnostavampi, mutta sitä ei kuitenkaan käsitellä leipätekstissä sanallakaan.-Henswick 2. tammikuuta 2012 kello 10.36 (EET)
Joo, ehdin jo katsoa sitä itsekin uudestaan, että tuo viimeinen ei ehkä sentään ollut paras (vaan paremminkin useimmiten tilapäisratkaisau, niin kuin esitinkin). Parhaiten se varmaan toimisi joko johdannossa tai (vielä puuttuvan) Amnestyn toiminnan leviämistä käsittelevän yhteenvedon yhteydessä. --Urjanhai 2. tammikuuta 2012 kello 14.00 (EET)
Pääartikkeli-mallinetta pitäisi käyttää vain väliotsikon alla tai muutoin rajatussa osiossa, kun linkitettävä artikkeli käsittelee osion aihetta laajemmin. Eli esimerkiksi Amnesty International -artikkelin osioon Historia lisätään pääartikkeli-linkki artikkeliin Amnesty Internationalin historia; ei toisin päin. Noista yläpuolisista B-vaihto on hyvä. --Katisk 31. joulukuuta 2011 kello 19.19 (EET)
Joo, näin se on, artikkeliin Amnesty Internationalin historia voi ja pitääkin viitata artikkelissa, mutta ei pääartikkelimallineella artikkelin alussa, koska se on tarkoitettu viittamaan jotakin artikkelin osaa tarkemmin käsittelevään suppeamman aihepiirin artikkeliin (eikä laajempaa aihetta käsittelevään), eikä myöskään lihavoidussa otsikossa.--Urjanhai 31. joulukuuta 2011 kello 20.15 (EET)
Minusta Katso myös -osio sopisi vallan hyvin tämäntapaisen linkin paikaksi. Voi siihen toki viitata artikkelitekstissäkin, mutta oli linkkiä artikkelissa tai ei, niin katso myös -osioon sen voisi silti lisätä. --Ryhanen 31. joulukuuta 2011 kello 21.53 (EET)

Henkilöt vaalipiiriluokissa[muokkaa wikitekstiä]

Katselin luokkaa Luokka:Hämeen vaalipiiri. Se lienee OK, että kansanedustajat luokitellaan vaalipiiriluokkiin (tai mielellään sen alle omaan alaluokkaansa, kunhan sellaiset joku saa tehtyä), mutta mitenkäs varakansanedustajat ehdokkaista puhumattakaan? Esim. mainitsemastani luokasta löytyy mm. Raili Hildén ja Riitta Väisänen. --Otrfan 1. tammikuuta 2012 kello 08.05 (EET)

Minusta varakansanedustajia tai varsinkaan ehdokkaita ei pitäisi luokitella vaalipiireihin. Vaalipiiri ei ole tällaisen henkilön kohdalla mitenkään oleellinen ominaisuus. Väisäsen osalta myös poliitikko-luokka tuntuu harhaanjohtavalta, tai ainakaan artikkelista ei käy ilmi mitään minkä perusteella pitäisin häntä poliitikkona. --Ryhanen 1. tammikuuta 2012 kello 10.46 (EET)
Melkeinpä olisin taipuvainen kallistumaan samalle kannalle (ainakin ehdokkaiden osalta, ja varmaan varakansanedustajienkin). Joskus joltain ehdokkaalta poistinkin vaalipiiriluokan tuolla perusteella, joskin ehdokkaan tultua valituksi luokka sitten taas olikin perusteltu.--Urjanhai 1. tammikuuta 2012 kello 11.55 (EET)

Poistin muutaman nimen mainitsemastani luokasta - muut vaalipiirit kaipaisivat vielä tsekkaamista. --Otrfan 2. tammikuuta 2012 kello 03.42 (EET)

Luokka:Vaasan vaalipiiri siivottu. -Ochs 3. tammikuuta 2012 kello 01.53 (EET)

Lähdekäytännöt[muokkaa wikitekstiä]

Olikos jossain nähtävillä luetteloa niistä käyttäjistä (tunnus tai IP), jotka on jostain syystä vapautettu lähdekäytäntöjen noudattamisesta? Tietäisi sitten ettei ainakaan näille tarvi turhaan huomautella lähteiden puuttumisesta. --Jmk 3. tammikuuta 2012 kello 00.36 (EET)

Ei ole sellaisia. --Katisk 3. tammikuuta 2012 kello 00.39 (EET)
Kysymys lienee retorinen. Voitaisiin ehkä ihan oikeasti tehdä lista käyttäjistä, joita on jatkuvasti turhaan huomautettu asiasta (ja jotka on ehkä muutamaan kertaan samasta syystä estettykin). Näiden käyttäjien muokkaukset osattaisiin sitten suoraan kumota kyselemättä turhaan lähteiden perään. -Ochs 3. tammikuuta 2012 kello 00.48 (EET)
Ei sellaisia ole, ja turha huomautella > delete käyttöön. --J 3. tammikuuta 2012 kello 00.54 (EET)
Minusta listan kokoaminen kuulostaa pahalta, koska itse olen pärjännyt muistin perusteella. Usein keskustelusivuillekin on vakavissa tapauksissa kertynyt useita huomautuksia. Rangaistuksia lähteettömän tiedon lisäämisestä ja huomautusten ignooraamisesta voisi kuitenkin koventaa.--Bluto 3. tammikuuta 2012 kello 01.17 (EET)
Yhdeksi esimerkkitapaukseksi voi ottaa käyttäjän Kensei. Hänen keskustelusivullaan on huomautettu 14 kertaa useiden eri käyttäjien toimesta että lähteet pitää lisätä, mitään ei ole tapahtunut. Tiedä sitten johtuuko haluttomuus lisätä lähde siitä, että jäänyt useita kertoja kiinni tekijänoikeusrikkomuksista... –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 01.44 (EET)
Jep, voi johtua myös siitä, että käyttäjä on saanut huomautuksia aika laajalta alueelta. Kiinnostavaa sinänsä, että usein eniten huomautuksia keränneet käyttäjät ovat kaikkein pitkänsitkeimpiä ja jatkavat arvostelusta huolimatta valitsemallaan linjalla.--Bluto 3. tammikuuta 2012 kello 01.57 (EET)
Eli rikkoen käytäntöjä. Olisikohan aika muuttaa valittua linjaa... –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 02.00 (EET)

Niin, sinänsä kummallista, että kaikki eivät merkitse lähdettä josta lisätty tieto on peräisin. Jostain tieto on peräisin ja sille on kaksi vaihtoehtoa: Omasta päästä tai sitten jostain muualta. Jos tieto on peräisin jostain muualta kuin omasta päästä, silloin yleensä tietää mistä tieto on peräisin ja voi merkitä käytetyn lähteen, ja jos ei muista mistä tieto on peräisin, niin sitten se on omasta päästä. Tietenkin jos tieto on peräisin omasta päästä, niin on hiukan noloa laittaa <ref>omasta päästäni</ref>... –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 02.41 (EET)

Aika moni taitaa kirjoittaa "Luin joskus jostain..." -periaatteella. Ehkä tässä asiassa pitäisi ryhtyä tiukentamaan linjaa. Mutta miten? Suorempia rangaistuksia ja selkeä käytäntö siitä, kuinka monta lähteetöntä lisäystä on liikaa?--Bluto 3. tammikuuta 2012 kello 03.15 (EET)
Silloin kun Suomenkielinen Wikipedia perustettiin, tehtiin yksi pahimmista virheistä, eli ei ollut pakko merkitä käyttämiään lähteitä. Sittemin lähdekäytännöt ovat muuttuneet ja tiukentuneetkin, mutta käytännöissä ei edelleenkään selvästi lue, että lähteiden merkitseminen on pakollista. Käytetään kiertoilmaisuja "Lähde on ilmoitettava", "Velvollisuus ilmoittaa" yms. Ainoa pysyvä ratkaisu olisi poistaa tästä lähtie nkaikki uusi teksti, jossa ei ole lähteitä. Näin olisi pitänyt edetä alun perinkin. Kun lähteetöntä tietoa ei enää voi lisätä, jää aikaa lisätä vanhoihin lähteettömiin tietoihin lähteet. Tosin, nykyiselläkin lähteettömän tiedon määrällä se vie vuosia... Se että tänne "annetaan" lisätä koko ajan lähteetöntä tietoa, kostautuu todella pahasti jossain vaiheessa. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 03.27 (EET)
Wikipedia:Kaikelle on oltava lähteet sisältää hyviä ajatuksia. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 03.38 (EET)
No, täällä on tehty muitakin pahoja virheitä. Yksi on, että Wikipedian kirjoitusmalli perustuu yksinomaan lähteiden merkitsemiseen artikkeleiden sisällön paikkansapitävyyden takeena ja yritetään väkisin tunkea tätä ajatusta läpi sen ongelmista huolimatta. Toinen on, että vaikka lähteitä vaaditaan joka välissä, niin niiden merkitseminen on ihan yhtä hankalaa ja tekstin muokkaamista hankaloittavaa kuin vaikka 4 vuotta sitten ilman että siitä oltaisiin saatu ns. "helppoa ja intuitiivista". Wikipedia:Miten lähteet toimivat yrittää kuvata tuota puolta myös. Tuo, että kaikki lähteetön teksti poistettaisiin on huono idea, koska se nostaa wikipediaan kirjoittamisen kynnyksen hyvin korkealle joka edelleen vähentää kirjoittajien määrää. Jos oikeasti halutaan lähteitä lisättävän enemmän, niin lähteiden lisäämisestä pitäisi tehdä olennaisesti vaivattomampaa. Toinen seikka on, että minusta sen sijaan että kehitetään fiwikin kirjoittamismallia sellaiseksi, että kaikella on oltava lähteet, niin kirjoittamista voitaisiin kehittää sitä siihen suuntaan ettei koko homma hajoa välittömästi lähteettömiin lisäyksiin. Lähteettömien lisäysten aiheuttamat ongelmat johtuvat kuitenkin aika pitkälti siitä, että artikkeleiden laadullisia eroja on hankala havaita niin artikkelien välillä kuin yksittäisten artikkelien sisälläkin ja tähän pystytään vaikuttamaan paljon versionhallintaa ja arviointeja kehittämällä. Esimerkiksi ihan se, että merkittään artikkeliversioita kunnossa olevaksi jolloin voidaan verrata artikkeliin tehtyjä muutoksia edelliseen kunnossa olleeseen versioon auttaa aika pitkälle.Myös ohjeet ja mittarit ohjaavat kirjoittajia. Ihan sillä, että artikkelissa olisi suure sille (vrt silmäilytieto), että miten hyvin artikkelin sisältö on tarkistettavissa toimii porkkanana lähteiden lisäämiselle ja suorana vihjeenä siitä, että paremmassa artikkelissa on paremmat lähteet. Tuollaisilla hienovaraisemmilla keinoilla pystytään ohjaamaan artikkelien kehittymistä haluttuun suuntaan, ilman että asiasta täytyy koko ajan nillittää. --Zache 3. tammikuuta 2012 kello 04.34 (EET)
Tietenkin joku aina vääristelee lähteitä, mutta artikkelin paikkansapitävyys pitäisi lähteä jo siitä, että lähteet on merkitty ja niistä voi tarkastaa asian oikeellisuuden ja lisätietoja.
Kyllä, lähteiden merkitseminen on "hankalaa" ja koko tämä Wikipedian käyttöliittymä on sekava ja vanhanaikainen. Voisi hyvin olla jossain nykyaikaisessa formaatissa. Mutta tällä tekniikalla täytyy nyt vain pärjätä.
Esittämäsi väite "Tuo, että kaikki lähteetön teksti poistettaisiin on huono idea, koska se nostaa wikipediaan kirjoittamisen kynnyksen hyvin korkealle joka edelleen vähentää kirjoittajien määrää." on kestämätön. Mielestäsi Wikipediaan saa kirjoittaa lähteetöntä tekstiä, koska jos ei saisi, ei olisi siitä kirjoittajia? Tietenkin uusi käyttäjä voi lisätä lähteetöntä tietoa alussa kun ei tunne käytäntöjä ja ketään ei ole opastanut, mutta jos ei esimerkiksi 100 artikkelimuokkauksen jälkeen ole sisäistänyt, että lähteet pitää merkitä, on jotain vikana.
Niin, miksi "koko homma hajoaa välittömästi lähteettömiin lisäyksiin." Olisiko siksi, että kun vakimuokkaajiakin huomautetaan lähteiden käytöstä, mutta mitään ei tehdä asialle. Tai siksi, kun ip-muokkaaja tulee kirjoittamaan Wikipediaan kaverin bändistä artikkelia, ei hänellä ole mitään hajua siitä, että lähteet pitäisi merkitä. Kun luo uuden artikkelin, niin muokkausruudun yläpuolella olevassa ohjeessa lukee vasta viimeisenä, että lähteet pitää merkitä. Miksi se ei lue ensimmäisenä ja isommalla fontilla? Miksi ei tehdä selväksi heti alussa että lähteet pitää merkitä? Miksi väärinkäyttösuodatin ei estä tallentamasta artikkelia, ennen kun siihen on lisätty lähde? Miten ihmeessä muulla tavalla kuin lähteet lisäämällä voi päästä eroon sitä, että koko homma hajoaa välittömästi lähteettömiin lisäyksiin?
Itse näkisin, että Wikipediaa ei ole kehitetty sitä varten että mahdollisimman moni voisi muokata sitä, vaan sitä varten että mahdollisimman moni voisi lukea sitä. Mitä hyötyä on siitä, että Wikipediaa muokkaa valta joukko, mutta sen sisältö on mitä sattuu ja lukijalle se ei tarjoa mitään?
Toiset haluaa, että Wikipediassa on mahdollisimman paljon muokkaajia sen kustannuksella, että artikkelit ovat päin persettä. Toiset taas haluaa, että Wikipediassa on mahdollisimman laadukkaita artikkeleita, silläkin kustannuksella, että muokkaajia on vähemmän. Itse valitsen tuon jälkimmäisen. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 05.25 (EET)
Jos pysytään ihan hyväntahtoisissakin muokkaajissa jotka toimivat käytäntöjen mukaan, niin lähdekäytännöissä musta aukko sen suhteen esimerkiksi mitä tehdään vaikka sellaisten lähteiden kanssa jotka ovat lisäysten aikana olleet tarkistettavissa mutta myöhemmin eivät enää ole. Toinen selvä ongelma pelkkiin lähteisiin luottamisessa on se, että artikkelit jotka koostuvat useista lähteistä ovat väistämättä kirjoittajiensa valintojen, tulkintojen tuloksia ja tulkinnat vain edelleen voimistuvat kun tätä tekstiä muokataan edelleen sellaisten käyttäjien toimesta jotka eivät ole alkuperäisiä lähteitä nähneet. Lisäksi esimerkiksi paperilähteet voivat olla hankalasti saavutettavissa tai olla niin laajoja, että tarkoista lähdeviitteistä huolimatta tarkistettavuus on käytännössä mahdotonta. Pointti tuossa ei ole se, että lähteitä ei pitäisi merkitä vaan ihan se, että kunnolla lähteistetyissäkin artikkeleissa on ongelmia ja osin ne ovat ihan samoja kuin lähteettömissä artikkeleissa. Niihin ei vain kiinnitetä niin äänekkäästi huomiota osin siksi että ne ovat muutenkin paremmassa kunnossa. Hyviä artikkeleita on kuitenkin heikommin lähteistettynäkin (esimerkiksi Hauki).
Jos verrataan Wikipediaa muihin medioihin, niin perinteisissä julkaisuissa on yleensä jonkinnäköinen järjestelmällinen toimitusmalli ja laadun takeena toimii julkaisija. Wikipedia eroaa niistä sikäli, että täällä on pyritty hävittämään yksittäiset kirjoittajat ja tekstiä kirjoitetaan ad-hoc periaatteella siten siten, että laatu pyritään varmistamaan metadatoittamalla se mistä lisätty sisältö on peräisin. Olen itse sitä mieltä, ettei lähteistys nykymuodossaan voi mitenkään pitkässä juoksussa yksinään toimia vaan Wikipediassakin pitäisi saada artikkeleille jonkinnäköinen järjestelmällinen toimitusprosessi jonka kautta voitaisiin artikkeliversioita merkitä kunnossa oleviksi vaikkei lähteistys olisikaan täydellistä. Toimitusprosessilla tarkoitan tässä sitä, että pyrittäisiin saada julkaisukelpoisia artikkeleita tai artikkeliversioita vertaisarvioinnin, oikoluvun, teknisen tarkistuksen jne avulla. Toinen mikä vähän uupuu on se, että artikkeleiden tasoerojen soisi näkyvän vielä selkeämmin jolloin ei olisi niin suuri ongelma, että joukossa on heikompia artikkeleita. Samalla voidaan kertoa mihin suuntaan eri vaiheissa olevia artikkeleita tulisi kehittää. Esimerkiksi lähteettömien artikkeleiden ensisijainen kehityssuunta on saada niihin (lähteistetyt) perustiedot ja vasta sitten lähteä laajentamaan artikkelia. Englanninkielisessä wikipediassahan on tätä varten en:Wikipedia:Version 1.0 Editorial Team/Assessment -ohjeistus.
Tuohon, että onko Wikipedia kehitetty kirjoittajille vai lukijoille, niin en usko että Wikipedia pystyy selviämään ilman että lukijat ovat samalla myös halukkaita muokkaamaan sitä ja osallistumaan sen kehitykseen. Wikipedia kuitenkin on niin iso projekti, että tähän tarvitaan runsaasti erityyppisiä vapaaehtoisia. Esimerkiksi fiwikissä tarvitaan tekstintuottajien lisäksi oikolukijoita, kääntäjiä, koodareita, graafikoita, valokuvaajia jne tai niitä ketkä olisivat kiinnostuneita tekemään tiedotusta jne. Se, että käperrytään sisäänpäin vain johtaa siihen, että projekti hyytyy eikä kyetä enää uudistumaan tai tekemään parannuksia. Esimerkiksi fiwikissä ei olla saatu lähteiden merkitsemistä paremmaksi vaikka sen on tiedetty olevan huono jo vuosikaudet siitä huolimatta, että lähes kaikki täällä on muokattavissa mukaan lukien käytetty ohjelmisto Pullonkaula esimerkiksi mihin tahansa ohjelmointiin liittyvissä muutoksissa kuitenkin on se, että fiwikissä ei ole oikein ketään joka moisia parannuksia tekisi. Str4nd ja Agony olivat aktiivisia tuossa suhteessa ja nyt meikäläinen, mutta alusta itsessään antaisi mahdollisuudet paljon laajempiinkin muutoksiin kuin mitä tänne ollaan tehty. Myös säätiö Sue Gardnerin aikana on minusta skarpannut mediawikin kehityksessä ohjelmistona, mutta silti paljon on kiinni yhteisön omasta aktiivisuudesta. Esimerkiksi parannuksia tai lisäosia ei oteta käyttöön jollei kieliversiot niitä itse pyydä. Kaikki tuollainen säätö kuitenkin vaatii, että on aktiivista jengiä joka jaksaa nähdä vaivan sen eteen ja sitä jengiä ei yksinkertaisesti ole jos yhteisö on pieni.
Tuosta, että miksei väärinkäyttösuodatin varoita lähteettömien artikkeleiden luomisen yhteydessä, niin tällä hetkellä väärinkäyttösuodattimen säännöt reagoivat lähinnä sotkemiseen. Uusien artikkelien luomisen osalta sääntö on kutakuinkin artikkelissa pitää olla vähintään yksi muutaman sanan lause joka alkaa isolla kirjaimella ja päättyy pisteeseen. Väärinkäyttösuodattimen voisi kyllä pistää näyttämään ohjeboksin mikäli artikkelista ei löydy "Lähteet" -tekstiä. Mitään tuon kunnianhimoisempaa sillä ei kannata yrittää IMHO. --Zache 3. tammikuuta 2012 kello 16.05 (EET)
Itse haluaisin, että Wikipedian muokkaamisen aloituskynnys olisi mahdollisimman alhainen JA samalla kirjoitettaisiin mahdollisimman laadukkaita artikkeleita, enkä oikeastaan näe että nuo kaksi asiaa olisivat vastakkaisia. Väistämättä kokemattomat kirjoittajat eivät pääse samantasoiseen lopputulokseen kuin kokeneemmat, mutta kun aloittavia kirjoittajia on enemmän, niin osa heistä jatkaa ja kokeneempien kirjoittajien määrä kasvaa. Jos saataisiin edes yksi uusi kirjoittaja enemmän kuukaudessa aktiiviseksi Wikipedistiksi lisää, niin jo se olisi iso juttu. Toinen syy miksi en itse näe noita kahta asiaa erityisen vastakkaisena on se, että minusta wikipedian artikkeleiden kirjoitustavan (sen miten yhteisö suhtautuu artikkeleiden muokkaamiseen) ja julkaisujärjestelmän pitäisi olla sellainen, että se pystyy käsittelemään fiksusti sen jos kirjoittaja on huono. Nythän on vähän ongelmallista se, että jos kirjoittaja sohlaa koska muokkaukset näkyvät suoraan artikkeleissa ja mikäli niitä ei välittömästi huomata, niin huonot muokkaukset hyvin suurella todennäköisyydellä jäävät lojumaan artikkeleihin. Nuo kuitenkin ovat sen tyyppisiä ongelmia, että ne ovat ratkaistavissa. Esimerkiksi merkityt versiot auttavat huonojen muokkausten havaitsemisessa ja sillä voidaan säätää myös sitä että muokkaukset eivät näy suoraan lukijoille. Se mitä itse kaipaisin artikkeleiden muokkausten yhteyteen on nappia, että tee artikkelista henkilökohtainen kopio jota voi rauhassa muokata ja sitten kun on valmis niin kopioon tehdyt muutokset voisi sitten tallentaa takaisin varsinaiseen artikkeliin. --Zache 3. tammikuuta 2012 kello 16.51 (EET)
Väärinkäyttösuodattimeen voisi lisätä, että uutta artikkelia ei pysty tallentamaan ennen kuin tekstiin on lisätty esimerkiksi joitain näistä merkeistä "http://", "www", "<ref>", "lähde", "viitteet", "ISBN". –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 17.49 (EET)
Meillä just vähän aikaa sitten oli keskustelua botista, joka lätkäisisi aikarajalla varustetun mallineen artikkeleihin, joissa ei ole tuollaisia. --Katisk 3. tammikuuta 2012 kello 17.56 (EET)
Niin, mutta sitten joku päättikin, että "parempi" kun se lähteetön teksti jää roikkumaan tänne...? –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 17.59 (EET)
No nyt tästä on toivottavasti sen verran yhteisymmärrystä, että botin voi ottaa käyttöön. Mallineen luonnos taisi saadakin yleisen hyväksynnän. --Katisk 3. tammikuuta 2012 kello 18.03 (EET)
Tässä on väärinkäyttösuodatinsääntö joka tällä hetkellä osuu lähteettömiin 200+ muokkauksen omaavien kirjautuneiden käyttäjien lähteettömiin artikkelien luonteihin. Sen kannattaa olla jonkin aikaa vain tagittamassa muokkauksia jotta nähdään mihin se käytännössä osuu. Mikäli virheellisten osumien määrä on pieni niin sitten pistää siihen näkyvä varoitusboksi. (tms. täällä on käyttäjiä jotka tallentavat ensin tekstin ilman lähteitä, jatkaa sen muokkaamista edelleen ja vasta sitten kun teksti on kunnossa lisäävät lähteitä). Tallentamisen kokonaan estämistä en oikeastaan tuolla kannata sen takia, että virheellisten osumien todennäköisyys on aika suuri. --Zache
Otit esimerkiksi artikkelin hauki. Se on hyvä esimerkki, miten artikkelin sisällä voi jo olla todella epälaatuista tekstiä. Medialukutaitoinen ihminen ohittaa varmasti hyvin voimmakkaitakin väitteitä sisältävän lähteettömän elinympäristö-kappaleen, mutta varmasti ottaa vastaan kaikki lähteistetyt kohdat, kun ne pystyy tuossa artikkelissa suoraan tarkastamaan ja etsimään niistä lisätietoa. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 17.59 (EET)
No tsekkasin nopeasti hauen elinympäristökappaletta. Nuo vihreällä merkityllä olevat näyttäisi olevan pääosin oikein kun niitä vertasi googlella löytyneisiin muihin teksteihin. Numerotiedot eivät ihan täysin vastaa löydettyjä muita tekstejä, esimerkiksi nuori hauki vielä kasvaa 20 asteessa vaikka vanhemman hauen kasvu kait pysähtyy ja tarkat numerotiedot esimerkiksi koosta tai syvyydestä on on vähän tarpeettomia, mutta perusajatus on tekstissä ihan oikein. Noi tekstin osat jotka jätin merkkaamatta olivat sellaisia joista ei oikein sanottu juuta eikä jaata, mutta kaiketi kirjastossa käymällä olisi saanut niihinkin vastauksen. --Zache 4. tammikuuta 2012 kello 08.23 (EET)
Kolmas vaihtoehto, joka on moneen kertaan mainittu, on, että tieto on omista kirjallisista muistiinpanoista, joissa ei mainita alkuperäistä lähdettä. Asioita ei ole vuosikymmeniä kirjattu ylös pelkästään Wikipediaa varten. --Lax 3. tammikuuta 2012 kello 15.57 (EET)
Tuo toimii todella hyvin muutamissa rajatuissa aihepiireissä, urheilu ja kulttuuri tulevat ekoina mieleen. Sen sijaan luonnontieteissä kaikki muuttuu, ja alkuperäisen tiedon ajankohta pitäisi aina saada esille (kun minä olin koulussa, Espoo oli kauppala ja Norjan ilmastoon vaikuttivat Golf-virta ja Kölivuoristo). --Tappinen 3. tammikuuta 2012 kello 17.23 (EET)
Lähdekritiikkiä pitää toki käyttää omia muistiinpanojaankin lukiessa. --Lax 3. tammikuuta 2012 kello 18.17 (EET)
"Omat muistiinpanot", vaikka olisivatkin luotettavista lähteistä, mutta ei muista mistä, ovat yhtä tyhjän kanssa oli sitten kysymys vakio- tai ip-muokkaajasta. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 17.49 (EET)
Joillekin oikea ja luotettava tieto on tärkeämpää kuin illuusion sellaisesta luovat säännöt. --Lax 3. tammikuuta 2012 kello 18.17 (EET)
Kyllä minä ja varmaan moni muukin vakikäyttäjistä luottaa sinun lisäämiisi lähteettömiin tietoihin, mutta luuletko että ne muut, eli suurin osa Wikipedian lukijoista luottaa? Samalla periaatteella ip-muokkaajat voisivat lisätä tietoa "omista muistiinpanoista"... Oikea ja luotettava tieto lähtee siitä, että sen pystyy tarvittaessa tarkastamaan. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 18.30 (EET)
Suosittelen visiittiä ulos Wikipedian lukijoiden syvien rivien keskuuteen. Siellä ei hirveästi lähteitä tuijotella, kun täältä jotain tietoa haetaan, ja epäluotettavuuskommentit syntyvät vasta, kun jokin tieto osoittautuu vääräksi, mihin muistitiedolla pelattaessa on suurempi riski kuin kirjallisista muistiinpanoista kirjoittaessa. Epäluuloisuus lähteettömien tietojen paikkansapitävyyteen on suurimmillaan Wikipedian kirjoittajien keskuudessa. --Lax 3. tammikuuta 2012 kello 19.04 (EET)
Lähteetöntä tietoa on työlästä osoittaa vääräksi tai oikeaksi, koska sen oikeellisuutta ei voi tarkastaa kun ei ole lähdettä ilmoitettu. Se, että joillain lukijoilla ei ole minkäänlaista kritiikkiä tekstin suhteen, on heidän ongelmansa. Koulussa opetetaan nykyään medialukutaitoa. Kyllä, olen epäluuloinen lähteettömän tiedon suhteen. Jos lisätty tieto täyttää Wikipedian käytännöissä määritellyt vaatimukset eli on julkaistu luotettavassa lähteessä, en näe mitään syytä miksi sitä lähdettä ei pitäisi ilmoittaa. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 19.15 (EET)
Mikäli tieto on julkaistu luotettavassa lähteessä, niin itse näkisin et lisäämisen vaivalloisuus ja se ettei henkilökohtaisesti koeta lähteitä tarpeellisiksi/hyödyllisiksi ovat ne pääasialliset syyt sille miksi niitä ei lisätä. Kuten Lax, niin itse en myöskään henkilökohtaisesti usko, että satunnaiset lukijat (tai todistetusti edes toimittajat uutisoidessaan Wikipediassa olevista virheistä) lähtevät tarkistamaan lähteitä. Asia korostuu vielä enemmän kirjallisten lähteiden kohdalla joiden tarkistamiseen joutuisi näkemään vaivaa. Toinen puoli tässä on se, että Wikipedialla on uskoakseni runsaasti lukijoita jotka nimenomaan käyttävät Wikipediaa apuna aiheeseen liittyvien taustamateriaalien löytämisessä. Hyvä lähteistys tekee Wikipediasta tässä mielessä varsin uniikin palvelun ja on ollut kiistatta yksi Wikipedian suurista onnistumisista. --Zache 4. tammikuuta 2012 kello 09.17 (EET)
Henkilökohtaisesti koettu laiskuus pitäisi voittaa kun tulee mukaan tällaiseen projektiin. Ei kai ole tarkoituskaan, että jokainen lukija tarkistaa lähteen. Kun yksi lähteistä kiinnostunut viitsii nähdä sen vaivan, että katsoo, mitä lähteessä sanotaan, korjaa väärinymmärrykset ja käännösvirheet (joita on yllättävän paljon), lähde on enemmän kuin tehnyt tehtävänsä. --Abc10 4. tammikuuta 2012 kello 09.27 (EET)
Varmaan pitäisi, mutta todellisuus on se että jos lähteiden lisäämiseksi pitää säätää, niin se jää valtaosalta tekemättä. Siksi olisi tärkeää saada tuollaisista asioista intuitiivisia ja helppoja. --Zache 4. tammikuuta 2012 kello 09.40 (EET)
Eli lähteettömät tiedot pitää sallia, koska Wikipedian lukijat useimmiten uskovat ne? Ei, vaan muistitiedosta ja omista muistiinpanoista peräisin olevat tiedot ovat molemmat kiellettyjä. Tämä siksi, että (jostakin peräisin olevan) tiedon pitää olla lukijan tarkistettavissa. Muistiinpanoissa olevan tiedonkin on oltava peräisin jostakin lähteestä, jonka lukija voi tarkistaa. Luotettavuuden periaate on, että lähteen ilmoitusvelvollisuus on lisääjällä, ei poistajalla. Wikipediaa ei myöskään saa käyttää faktojen luontiin. --Katisk 3. tammikuuta 2012 kello 19.19 (EET)
Kuten yllä; "omien muistiinpanojen" hyväksyminen lähteiksi edellyttäisi koko tarkistettavuuskäytännön kumoamista. --Katisk 3. tammikuuta 2012 kello 18.54 (EET)
Samaa mieltä. Miksi Laxin muistiinpanot olis luotettavampia kuin Kippari10:n? Pitääkö etusivulle tehdä lista niistä käyttäjistä jotka luottavat itseensä? --Jesse-vainaa 3. tammikuuta 2012 kello 19.20 (EET)
Juu, kyllä se niin on, että tiedolla joko on ilmoitettu lähde tai ei ole ilmoitettua lähdettä. Jos ei (itsekään) muista, mistä lähteestä tieto on, niin silloin ei (itsekään) pysty sitä tarkistamaan tai etsimään lisätietoa, ja monilla aloilla (ellei kaikilla) tieto muuttuu koko ajan, jolloin tietoa ilman tietoa lähteestä on hyvin vaikea arvioida tai asettaa yhteyteensä, vaikka se tarkasti perustuisikin johonkin lähteeseen. Ja lisäksi jokainen muistiinpanoja tehnyt tietää että muistiinpanoissa aina on epätarkkuuksia ja virheitä, ja varsinkin vanhat omat muistiinpanot voivat olla (itsellekin) vaikeita tulkita. Itse tosin jo opiskellessani omaksuin tavan, että aina muistiinpanoa tehdessäni merkitsin tarkasti myös lähteen (juuri siitä syystä, ilman lähdettä muistiinpanon käytettävyys drammaatisesti huononee), ja nykyäänhän tätä helpottaa vielä se, että kirjastojen tietokannat ovat netissä, jolloin esim. kaikkia isbn-numeroita ei aina tarvitse kirjastossa kirjoittaa ylös.--Urjanhai 4. tammikuuta 2012 kello 16.55 (EET)

Hyvä esimerkki, lähteetön väite pääosaroolista vaihdettiin lähteettömään väitteseen sivuosaroolista. Käytännössä muutoksella ei ollut mitään merkitystä, koska lähdettä ei ole ilmoitettu. –Makele-90 3. tammikuuta 2012 kello 05.50 (EET)

Lisäksi pitäisi edellyttää tietojen viitteistämistä. Viime aikoina muutamat ovat ahkeroineet elokuvaan liittyvien aiheiden parissa, ja niihin on liitetty tietoa ilman viitteistystä, perässä mahdollisesti kasa lähteitä Lähteet-otsikon alla. Muiden tehtäväksi jätetään sen tarkistaminen, mitkä tiedot ovat todella lähteistä, mitkä omasta päästä, mutta tuskinpa niitä kukaan jaksaa käydä läpi. Jotakin pistokokeita tehtyä olen todennut ettei kaikelle välttämättä löydy lähdettä. --Abc10 3. tammikuuta 2012 kello 07.02 (EET)

Tynkäluokitusaloite 2: urheiluaiheet[muokkaa wikitekstiä]

Taannoin äänestettiin tynkäluokituksen "merkittävästä" kaventamisesta ja noin 2/3 silloisesta tynkäluokkamäärästä poistettiin. Yleinen ilmapiiri on ollut lisäleikkauksien puolella. Olen perehtynyt asiaan ja harkinnut eri lähestymistapoja, ja mielestäni on järkevintä lähestyä leikkauksia aihepiireittäin Tässä on seuraava ehdotukseni: urheiluaiheista poistetaan lajikohtainen luokittelu. Täten urheilutynkien alaluokista poistuu 14 ja jää 3. Ohessa luettelo, poistettavat kursiivilla. Pitke 3. tammikuuta 2012 kello 18.55 (EET)

  • Urheilutyngät
  • Jalkapallotyngät
  • Jääkiekkotyngät
  • Moottoriurheilutyngät
  • Urheiluareenatyngät (sis. radat, kentät jne.)
  • Urheiluseuratyngät
  • Urheilijatyngät
  • Alppihiihtäjätyngät
  • Ampujatyngät
  • Jalkapalloilijatyngät
  • Jääkiekkoilijatyngät
  • Koripalloilijatyngät
  • Maastohiihtäjätyngät
  • Moottoriurheilijatyngät
  • Painijatyngät
  • Pyöräilijätyngät
  • Uimarityngät
  • Yleisurheilijatyngät
Kerro tarkemmin miten se yleinen ilmapiiri ilmenee. --Jesse-vainaa 3. tammikuuta 2012 kello 19.17 (EET)
Esimerkiksi tynkä-äänestyksen jälkipyykeissä ja keskustelussa ns. "Pitken ehdotuksesta" (jonka mukaan ensimmäinen vaihe tynkäluokkien karsinnassa lopulta tehtiin). Pitke 3. tammikuuta 2012 kello 19.36 (EET)
Et linkkiä voi antaa? --Jesse-vainaa 3. tammikuuta 2012 kello 19.48 (EET)
Linkit: 1 ja 2. --Unara 3. tammikuuta 2012 kello 19.52 (EET)
En toki. Arkisto 45 "Tynkämallineiden poisto", Arkisto 49, konsensuskeskustelu, taannoinen äänestys, Arkisto 49 "keskustelun yhteenveto". Pitke 3. tammikuuta 2012 kello 20.01 (EET)
Anna mennä vaan. --albval(keskustelu) 4. tammikuuta 2012 kello 11.55 (EET)
Siitä niin. --Thi 4. tammikuuta 2012 kello 12.02 (EET)
Pois vaan. Voisi kyllä miettiä käykö tässä niin, että pikkuhiljaa artikkelit siirtyvät isompiin tynkäluokkiin ja samalla tehdään ylimääräistä työtä tyyliin alppihiihtäjätyngät->urheilijatyngät->urheilutyngät->kulttuurityngät->tyngät. Tynkäluokista on jo tullut suhteellisen isoja. Käyttääköhän niitä kukaan? Taitaa olla niin, että helpoiten jonkin aihepiirin tyngät löytyvät varsinaisesta luokasta catscanin avulla tai ilman. Minun puolestani nämä voisi kaikki siirtää botilla yhteen tynkäluokkaan. --Jisis 4. tammikuuta 2012 kello 12.09 (EET)
Konsensusta tynkäluokittelun täydellisestä poistamisesta ei ainakaan viimeksi syntynyt, joten ainakin osa tynkäluokista tulee säilymään toistaiseksi. --Pitke 4. tammikuuta 2012 kello 13.20 (EET)
Tästä voisi keskustella uudestaan, nyt kun kokemuksia on kertynyt tynkäluokkien vähennyttyä. Silloinen tilanne oli aika erilainen. Omakohtaisena esimerkkinä voin mainita esim. shakkityngät, joka oli sinänsä ihan näppärän kokoinen tynkäluokka (joskus jopa tutkin luokan sisältöä), mutta nyt kun se on yhdistetty urheilutynkiin on mielestäni yhdentekevää ovatko nuo artikkelit urheilutyngissä vai yhdessä isossa tynkäluokassa. Jos haluaa muokata shakkiaiheisia tynkiä, ne löytyvät helpommin luokasta shakki kuin urheilutynkien seasta. Alkuperäinen tilanne oli tavallaan hullu, koska se oli tuplaluokitusta, mutta nyt kun tynkäluokkia on yhdistelty on ajauduttu välimuotoon, jossa päällekkäistä luokitusta on vähemmän mutta samalla tynkäluokat ovat niin isoja että niistä ei enää löydä mitään. Johdonmukainen ratkaisu olisi siirtää kaikki yhteen isoon tynkäluokkaan, jolloin Catscan-hakumahdollisuus säilyisi ja botilla voisi tulostaa wikiprojektien sivuille luetteloita projektia kiinnostavista tyngistä. --Jisis 4. tammikuuta 2012 kello 14.25 (EET)

SOPA ja Wikipedia[muokkaa wikitekstiä]

EDIT: ÄÄNESTYS ON NYT ALOITETTU!

Internetin sensuuriehdotus SOPA (lue vähintään artikkelin johdanto, tiivistää lakiehdotuksen sisällön lyhyesti) on Yhdysvaltain kongressin käsittelyssä 24. tammikuuta ja osa lakiehdotusta vastustavista suursivustoista, joihin kuuluvat mm. Wikimedia Foundation, Facebook, Amazon, eBay, Paypal ja Twitter, ovat epävirallisesti keskustelleet 23. tammikuuta pidettävästä vuorokauden mittaista sivustojensa sulkemista protestina uutta lakiehdotusta vastaan (Suomenkielinen uutinen aiheesta lyhyesti[1], paljon parempiakin löytää kun vähän Googlaa). Wikimedia Foundation ei itse aio sulkea yhtäkään Wikipediaa tai sen sisarprojektia, mutta on kuitenkin antanut luvan jokaiselle wikiyhteisölle itse päättää mahdollisesta osallistumisestaan protestiin. Itse näkisin meidän fi-wikin osallistumismahdollisuudet seuraavina:

  • A) Ei osallistuta mitenkään
  • B) Lisätään etusivulle joku banneri tyyppiä "Wikimedia Foundation vastustaa Yhdysvaltain kongressin käsittelyssä olevaa SOPA -lakiehdotusta, joka muun muassa..."
  • C) Mikäli muutkin suuret verkkosivustot tiedottavat virallisesti sulkevansa palvelunsa 23. tammikuuta, suljetaan suomenkielinen Wikipedia yhdessä muiden sivustojen kanssa
  • D (lis. 6.1.) Kirjoitetaan SOPA-artikkeli mahdollisimman hyvään kuntoon ja laitetaan se viikon 4 ajaksi suositelluille sivuille tarkoitettuun laatikkoon etusivulle, siten ettei esitetä artikkelin olevan suositeltu artikkeli.

Viime vuonna italiankielinen Wikipedia protestoi Italian vastaavaa lakiehdotusta vastaan sulkemalla itsensä etusivua lukuunottamatta (jossa siis oli ilmoitus mallia "Olemme sulkeneet, koska...") hetkellisesti. SOPA on mittakaavaltaan kuitenkin maailmanlaajuinen (vaikuttaa kaikkiin Yhdysvalloissa palvelimiaan pitäviin sivustoihin, eli käytännössä jokaiseen yhtään suurempaan sivustoon sekä proxy-palvelimiin + jos menee läpi USA:ssa, niin leviää hyvin todennäköisesti myös muualle), niin näkisin suomenkielisenkin Wikipedian velvollisuudeksi jossain määrin osallistua mielenilmaukseen. Itse kannatan täyttä vuorokauden sulkua.-Henswick 4. tammikuuta 2012 kello 21.24 (EET)

Kannatan itse A tai B -vaihtoehtoa. Mielestäni suomenkielisen Wikipedian ei tulisi osallistua protestiin sulkemalla sivuja, koska se vaikuttaa Yhdysvaltojen hommalta, tuo SOPA siis. --Olli keskustelu 4. tammikuuta 2012 kello 21.29 (EET)
SOPA noin siis lyhyesti pakottaisi esimerkiksi Googlen sensuroimaan hakutuloksiaan ja Wikipedian poistamaan linkkejä sellaisille sivustoille, jotka Yhdysvaltain oikeuslaitoksen mukaan rikkovat lain sisältöä. Koska sekä Googlella että Wikipedialla on palvelimia Yhdysvalloissa, ovat ne velvoitettuja noudattamaan näitä oikuden päätöksiä maailmanlaajuisesti. Meidän lisäksi keskustelua tästä muuten käydään tällä hetkellä ainakin en- ja de-wikeissä, joskin ensimmäisen keskustelu on niin sekava etten sen lopputuloksesta tajua hölkäsen pöläystä ja saksaa en ymmärrä sanaakaan, eli joku fiksumpi voisi noista poimia tärkeimmät pointit tännekkin ;)-Henswick 4. tammikuuta 2012 kello 21.44 (EET)
Käsittääkseni Yhdysvaltojen DMCA-laki jo nyt pakottaa Wikimedia säätiön poistamaan linkkejä joista valitetaan. Esimerkkinä venwikissä oltiin käytetty puolalaisen yliopiston sivuilla opetusmateriaalin yhteydessä olleita PCI-väylän specifikaatiota lähteenä. Linkeistä tuli DMCA-valitus ja säätiö poisti linkit (keskustelu, DMCA-vaatimus pdf:nä). Ilmeisesti Wikimedia-säätiö pääsääntöisesti noudattaa DMCA-pyyntöjä, jotta lain en:Online Copyright Infringement Liability Limitation Act-kohdan palveluntarjoajille tarjoama suoja ei vaarantuisi. Nyrkkisääntönä tuo suoja tarkoittaa sitä, että kun palveluntarjoajalle ilmoitetaan sen asiakkaan tekemästä tekijänoikeusrikkomuksesta, niin palveluntarjoaja on velvollinen poistamaan tekijänoikeuksia rikkovan sisällön. Niin kauan kuin tämä tapahtuu palveluntarjoaja ei ole taloudellisesti vastuussa asiakkaan tekemistä rikkeistä, eikä tapahdu mitään muutakaan jännää kuten, että palveluntarjoaja katoaisi oikeuden päätöksellä verkosta tai pankit jäädyttäisivät rahaliikenteen. Nuo ovat asioita joita Yhdysvaltojen oikeuslaitos on käyttänyt piraattisivustoja, uhkapelisivustoja tai esimerkiksi Wikileaksia vastaan. SOPA heikentää tätä suojaa ainakin siten, että sen jälkeen Yhdysvalloissa Yhdysvaltojen immateriaalioikeuslainsäädäntö alkaa koskemaan myös ulkomaisia sivustoja, sekä oikeuslaitos voi suoraan estää pääsyn sivustoille kuulematta sivustoja ensin. Estosta pois pääsy on puolestaan estetyn sivuston oma ongelma. Samoin se on estetyn sivuston oma ongelma miten saa palautettua käyttöoikeudet SOPA-ilmoituksen takia menetettyihin palveluihin (esim paypal, tai webbisivujen mainokset tulee ensimmäisenä mieleen). Suomenkieliseen Wikipediaan SOPA voimaan tullessaan, että nyt laki Yhdysvaltojen laki tarjoaa realistisen ajan tekijänoikeutta rikkovien aineistojen poistamiseen. SOPA:n jälkeen sellaista varoaikaa ei välttämättä ole. Toinen iso asia on, että Yhdysvaltain tekijänoikeusjärjestöt eivät pelkästään lobbaa Yhdysvalloissa vaan aktiivisesti myös EU:ssa ja Euroopassa kansallisella tasolla. Esimerkkinä vaikka Ruotsissa tapahtuneet tekijänoikeuslakien muutokset ja painostus The Pirate Bay -sivuston alasajossa tai Espanjan vuoden vaihteessa voimaan tullut Sinde-laki. (Ars Technica, Digitoday) eli ne jutut joita jenkeissä menee läpi tulee hyvin suurella todennäköisyydellä myös EU:n kautta Suomen lainsäädäntöön.
En kuitenkaan kannata suomenkielisen Wikipedian sulkemista vaan nähdäkseni tehokkaampi tapa olisi vaikuttaa ihan ihmisten tietoisuuden lisäämisellä sen suhteen miten tekijänoikeuslakia pyritään jatkuvasti kiristämään. Ei pelkästään SOPA, vaan noin yleisesti suoja-aikoja pyritään pidentämään ja immateriaalioikeuksia pyritään laajentamaan uusille alueille ja tämä kehitys on varsin ongelmallista vapaiden sisältöjen kannalta. Paras tapa minusta SOPA:n suhteen olisi, että kirjoitetaan SOPAsta suomenkieliseen Wikipediaan artikkeli joka kertoo mistä siinä on kyse. Lukijoita artikkelilla joka tapauksessa tulee olemaan jos enkkuwikipedia menee kiinni. --Zache 5. tammikuuta 2012 kello 12.33 (EET)


Kannatan A:ta. Ketään Yhdysvalloissa tuskin pahemmin notkauttaa vaikka suomenkielinen Wikipedia olisi kiinni viikkotolkulla. Jafeluv 4. tammikuuta 2012 kello 21.30 (EET)
A. (EDIT) Sulku haittaisi ihmisiä jotka eivät tätä päätä eivätkä painosta päättäjiäkään, ärsyyntyvät vain. --Tappinen 4. tammikuuta 2012 kello 21.38 (EET)
Ehdottomasti A. --MiPe (wikinät) 4. tammikuuta 2012 kello 21.45 (EET)
A. En oikein saanut selvää miten vaikuttaa Wikimedia Foundationiin ja sitä kautta suomenkieliseen Wikipediaan. B kohdan Wikimedia Foundation lisää tarvittaessa itse jos katsoo tarpeelliseksi, kuten se on lisännyt nuo mainoksetkin. –Makele-90 4. tammikuuta 2012 kello 21.46 (EET)
Yritin selventää sitä tuossa kommentissani Ollille, Yhdysvaltalainen oikeuslaitos voi siis määrätä esimerkiksi linkit tietyille sivuistoille poistettaviksi kaikista Wikipedian kieliversioista. Käsittääkseni Wikimedia Foundationin virallinen linja on tällä hetkellä se, että WF vastustaa lakiehdotusta, mutta antaa jokaiselle wikiyhteisölle itse oikeuden päättää toiminnastaan lakiehdotuksen suhteen. Täältä löytyy englanniksi tekstin "..in addition to the reasons listed above, it remains unacceptable:" alta muitakin pointteja, mutten jaksanut kaikkia lähteä kunnolla ajatuksella suomentamaan.-Henswick 4. tammikuuta 2012 kello 21.55 (EET)
Vaikuttaa siltä, että tässä ollaan tekemässä Wikipedian osalta kärpäsestä härkästä. Ulkoiset linkit eivät yleensäkään ole mitään WP:n ydinsisältöä, ja linkkejä tekijänoikeuksia rikkovaan sisältöön ei olla hyväksytty tähänkään asti. --ML 4. tammikuuta 2012 kello 23.01 (EET)
Paitsi että SOPAn nojalla kiellettäisiin ulkoisten linkkien lisäksi myös lähteenä viittaaminen, eikä itse viitatun sivun tarvitsisi olla tekijänoikeusrikkomus vaan riittää että koko sivustolla on yksi sivu jonka tekijänoikeuden haltija väittää rikkovan tekijänoikeutta. (Näin siis lukemieni kommenttien perusteella, itse en ole ehdotusta lukenut eikä ole oikeastaan aikomustakaan.) Jafeluv 4. tammikuuta 2012 kello 23.17 (EET)
Sivustot, joilla copyvio-materiaalia on, ovat yleensä sellaisia, ettei niitä hyväksytä lähteeksi muutenkaan. Joka tapauksessa suunnitelmat sulkea englanninkielinen WP jopa päiviksi tällaisen asian vuoksi ovat sulaa hulluutta. Ei kai noilla oikeasti ole valtaa tehdä sitä? --ML 4. tammikuuta 2012 kello 23.56 (EET)
On niillä, jos ehdotuksen takana on "konsensus". Ja kyllä tuolla ehdotuksella tuntuu kannatustakin olevan. Luotettavanakin lähteenä pidetty sivusto voi toki sisältää tekijänoikeusrikkomuksia (esimerkkisuoritus), puhumattakaan siitä että linkkien poiston vaatimiseen riittäisi ymmärtääkseni väite siitä että tekijänoikeutta on rikottu. Jafeluv 5. tammikuuta 2012 kello 00.45 (EET)
Tuo kuvastaa lähinnä sitä, että WP:ssä on vakava johtajuusongelma. Mitä järkeä oli säätiöltä luvata etukäteen, että yhteisön päätökseen sitoudutaan? Se tarkoittaa että yhteisön päätös pitää toteuttaa, oli se miten älytön tahansa. --ML 5. tammikuuta 2012 kello 00.50 (EET)
Eihän WF ole ennenkään pahemmin puuttunut yhteisöjen päätöksiin, jossain kieliversiossa yhteisö halusi poistaa Mohammedin kuvan ja WF lupasi tuolloinkin seisoa päätöksen takana. Muutenkin tämä lakiehdotus vaikuttaa niin merkittävästi Wikipediaan ja sananvapauteen, että tuskin sieltä voitaisiin kieltää yhteisön päätökset toimia jotenkin asian suhteen. Muutenkin olisi ihan mukava jos keskusteluun osallistuvat sanoisivat muutakin kuin A/B/C niin että saataisiin kunnon keskustelu, eikä pelkkä huutoäänestys, aikaiseksi.-Henswick 5. tammikuuta 2012 kello 09.54 (EET)
Poliitikot laativat lakeja, se on heidän työtään. Osa laista on hyviä, osa huonoja, mutta Wikipedian ei tule ottaa asiaan kantaa, vaikka laki pediaa sivuaisikin. Ja jos Wikipedia sulkemalla tai bannereita käyttämällä halutaan vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin, niin tämä lakiko on sitten maailman pahin epäkohta? Protestoidaan ennemmin vaikka Kiinan ihmisoikeustilannetta tai Suomen tupakkalakia vastaan. --Otrfan 5. tammikuuta 2012 kello 12.49 (EET)
Tässä on se ero, että SOPA vaikuttaa suoraan Wikipediaan ja Wikimedia säätiön toimintaan. Suomen tupakkalaki ei. Esim eff:llä on varsin hauskaa analyysiä: "Under Section 103 (cleverly entitled the “market based” approach), IP rightsholders can take action by themselves, by sending notices directly to payment processors—like Visa, Mastercard, and PayPal—demanding that they cut off all payments to the website. Once notice is delivered to the payment processor, that processor has only five days to act.1 The payment processor, and not the rightsholder, is then responsible for notifying the targeted website. So by the time Visa or Mastercard—who will no doubt be receiving many of these notices—processes the notice, informs the website, and the website decides whether to file a counter notice, the five days will almost certainly have elapsed. The website will then be left without a revenue source even if it did nothing wrong.", [2]. --Zache 5. tammikuuta 2012 kello 12.55 (EET)
 : Se, että laki antaa viranomaiselle mahdollisuuden toimia wikipediaa vastaan, ei tarkoita että mahdollisuutta käytetään. Olen Zachen kanssa samalla linjalla että nyt olisi syytä saada SOPA-artikkeli hyvään kuntoon ja neutraaliksi, silloin tieto leviää paremmin. Näyttävissä protesteissa on riski että meidät rinnastetaan ruotsalaiseen piratismi-seurakuntaan, yritetään mieluummin pysyä eBayn ja Twitterin rinnalla hyötypalveluna. --Tappinen 5. tammikuuta 2012 kello 13.14 (EET)
Niin no, noissa laeissa on vähän se ongelma, että koska niiden ainoa tarkoitus on saada mahdollisimman helposti sisältöjä pois internetistä niin sitten kuka tahansa käyttää niitä siihen. Esimerkkinä vaikka Scientologien DMCA-kampanja. Toinen on, että koska noita mustia listoja käytetään ristiin eri organisaatioiden välillä, niin seuraukset on aika odottamattomia. Kuka muistaa vielä sen kun brittien sensuurilistasta vastaava Internet Watch Foundation pisti lastensuojelun nimissä enkkuwikipedian Virgin killer -artikkelin sensuurilistalleen jonka seurauksena Sonera sensuroi sen myös Suomessa. --Zache 5. tammikuuta 2012 kello 14.03 (EET)
Niin. Näitä vastustetaan aina jollain ihmeellisillä kaltevan pinnan skenaarioilla, mitä muka voisi tapahtua, tyyliin "koko Wikipedia saatetaan sulkea jos jollain sivulla on linkki Googleen ja Googlella löytyy copyvio-materiaalia". Maalaisjärjellä pitäisi olla selvää, ettei tällaista käytännössä tule ikinä tapahtumaan. Varsin huvittava (ja amerikkakeskeinen) on myös tuolla ew:n puolella viljelty argumentti, että jos USA:n laki menee läpi, niin jotenkin maagisesti se leviää muihin maihin ja kaikki maat säätävät samanlaisen lain. Mutta se politiikasta. Meidän on aivan turha lähteä mukaan amerikkalaisten sananvapaushihhuleiden yliampuviin reaktioihin. --ML 5. tammikuuta 2012 kello 18.51 (EET)
Kun Yhdysvallat alkoi kiduttamaan epäiltyjä terroristeja syyskuun 11. jälkeen, alkoivat muut diktatuurimaat tekemään samoin vedoten siihen että USA:kin saa tehdä niin (per Amnesty Internationalin raportti). Ihmeesti vaan Yhdysvaltain oma perustuslaki (Perustuslain 8. lisäys) ja YK:n ihmisoikeusjulistus kieltävät kidutuksen, mutta silti kukaan ei uskalla sanoa ei Yhdysvalloille. SOPA rikkoo jo nyt sekä Yhdysvaltain perustuslakia (Perustuslain 1. lisäys, mielipidevapaus) sekä YK:n julkilausumaa (Vapaa pääsy internettiin on osa ihmisoikeuksia[3])-Henswick 5. tammikuuta 2012 kello 19.02 (EET)
Ei ne mitenkään maagisesti leviä muihin valtioihin vaan ihan järjestelmällisen lobbauksen tuloksena ja jos katsotaan hieman laajemmin kuin SOPA:aa, niin Yhdysvallat yrittää nyt määritellä globaalia lainsäädäntöä immateriaalioikeuksille esim ACTA-sopimuksen avulla joka sisältää saman tyyppisiä asioita kuin tuo SOPA:kin. Jos SOPA kaatuu jenkeissä niin se todennäköisesti aiheuttaa sen, että siellä joudutaan tekemään liberaalimpi laki joka edelleen vaikuttaa ACTA:n toteutukseen koska jenkit ovat se pääasiallinen taho joka ACTA:a ajaa. --Zache 6. tammikuuta 2012 kello 11.06 (EET)

SOPA menee läpi niin pienellä viiveellä sen sisältämät asiat tulevat suomeen WIPO:n velvoittamina tai sitten ACTA:n tapaisissa sopimuksissa. --Zache 6. tammikuuta 2012 kello 11.06 (EET)

Koko enkkuwikin sulkeminen päiviksi on vähän hevimpää kamaa kuin Muhammad-pilakuvan poistaminen. Kannattaa käydä siellä vastustamassa vahvasti kannatettua ehdotusta 2, ehkä ehdimme vielä estää webiä uhkaavan katastrofin. Toisaalta äänestäjiä on niin vähän, että säätiölle voi jäädä porsaanreikä vedota siihen, ettei noin pieni joukko voi edustaa yhteisön konsensusta. Melko naurettavaa jos parikymmentä höyrypäätä pystyy sulkemaan erään webin käytetyimmän palvelun. --ML 5. tammikuuta 2012 kello 18.36 (EET)
Järjestö itse on ilmoittanut vastustavansa vahvasti lakiehdotusta ja antanut täyden tuen yhteisöille itse päättää toiminnastaan, joten tuskin se puuttuu "höytypäiden" päätökseen tehdä niin kuin he parhaaksi näkevät. Rapakon takana valtaosa kansasta on ihan oikeasti sen verran pihalla maansa politiikasta, kiitokset rikkaiden pussiin pelaavalle medialle ja hallitukselle, etteivät ihmiset tule edes huomaamaan koko lakiehdotusta ennen kuin se on mennyt läpi ja se on venytetty kieltämään kaikki, mikä ei sovi senaattoreiden vaalirahoittajille. Wikipedia tavoittaa niin paljon amerikkalaisia, että tuollainen lyhyt alasajo toisi varmasti tiedon lakiehdotuksesta myös niille jotka eivät osaa ajatella ilman television uutisankkurin ohjeita.-Henswick 5. tammikuuta 2012 kello 18.50 (EET)
B. Hyödyttää protestimielessä jonkin verran. Ei myöskään haittavaikutuksia, toisin kuin C:llä. --Katisk 4. tammikuuta 2012 kello 21.52 (EET)
A. C kohdistuu ihmisiin, joilla ei ole mitään vaikutusvaltaa USA:n kongressin päätöksiin. --ML 4. tammikuuta 2012 kello 21.54 (EET)
Voivathan kaikki allekirjoittaa adressin (kohta Not in the U.S.?) --Juusohe!? 5. tammikuuta 2012 kello 19.55 (EET)
B. --Tovk909 4. tammikuuta 2012 kello 22.44 (EET)
A. Mainoksen lisääminen sivulle ei luultavasti tuottaisi toivottua vaikutusta. Wiion lain mukaan viestintä yleensä epäonnistuu, bannerin lisääminen voitaisiin tulkita väärin eikä yleisö ymmärtäisi mistä on kyse. --Thi 4. tammikuuta 2012 kello 23.23 (EET)
Kannatan vaihtoehtoa C, vuorokauden sulku. --Cary 4. tammikuuta 2012 kello 23.43 (EET)
C. Wikipedia on parhaita esimerkkejä avoimen netinkäytön hyödyistä ja vaikka SOPA on kansallisen lainsäädäntöelimen päätös, sillä on globaaleja vaikutuksia ja globaalilla kansalaisyhteiskunnalla on mielestäni sekä oikeus että velvollisuus sanoa siitä sanansa. --Myrkky100 5. tammikuuta 2012 kello 00.49 (EET)
A. Ei sotkeuduta politiikkaan. --Otrfan 5. tammikuuta 2012 kello 02.48 (EET)
A, per Thi. kallerna 5. tammikuuta 2012 kello 12.14 (EET)
C. Lyhyt yhteislakko Wikipedialle voisi vaikuttaa. Olipa fiWikin päätös mikä tahansa, kannattaa meidän seurata mitä muut Wikit tekevät. Olisihan outoa jos muut Wikit päättäisivät C:n kaltaisen toimintavaihtoehdon ja fiWiki pysyisi passiivisena. --Kulttuurinavigaattori 5. tammikuuta 2012 kello 12.18 (EET)
Kiinni 24 tunniksi. Wikissä on 20 miljoonaa sivua. Ja yksi tekijänoikeusrikkomus yhdellä sivulla sulkisi koko sivuston... Niihin kuuluvat myös nämä: Luokka:Tekijänoikeusongelmat. Miksei niitä ole heti poistettu?--Nedergard 5. tammikuuta 2012 kello 13.50 (EET)
Kävinpä noita vaihteeksi läpi, ja siivosin artikkeleista ne, jotka vaikuttivat todennäköisesti tekijänoikeusongelmaisilta. Jäljelle jäi kaksi, jotka ovat ehkä OK, mutta mistäs näistä varmasti tietää. --Ryhanen 5. tammikuuta 2012 kello 20.48 (EET)
C. --–Phïï (KeskusteluMuokkaukset) 5. tammikuuta 2012 kello 18.48 (EET)
C, koska tämä on suomenkielinen Wikipedia, eikä suomalainen. Myös tätä kieliversiota ylläpitää Wikimedia Foundation, joka on amerikkalainen säätiö. Vaikka tämä saattaisi aiheuttaa häiriötä niille, jotka eivät ole Yhdysvaltain kongressiin edustajia äänestäneet, on välttämätötä saada mahdollisimman laaja kansainvälinen mediahuomio. Kaiken lisäksi jos lakia aiotaan ruveta soveltamaan Wikimedia Foundationia vastaan, niin suomenkielisen Wikipedian käyttäjille aiheutuva haitta on paljon pitkäaikaisempaa kuin yhden päivän katkos. --Juusohe!? 5. tammikuuta 2012 kello 19.55 (EET)
Jos tehdään sellainen ajatusleikki, että tuon myötä Wikipedia todella sulkeutuisi, niin ei ainakaan suomenkielinen, koska sen palvelimet sijaitsevat Alankomaissa ja toimintaa voi pyörittää joku muu kuin Yhdysvaltain Wikimedia Foundtation vaikka sitten paikallinen jaosto. –Makele-90 5. tammikuuta 2012 kello 20.13 (EET)
Alankomaissa? Ainakin tämän mukaan fi.wikipedia on s2-tietokannassa, joka pyörii Tampassa sijaitsevilla palvelimilla (ks. wikitech:Server roles). Siinä olet kyllä oikeassa että projektia voidaan ihan hyvin jatkaa ilman WMF:ääkin, koska vapaa lisenssi oikeuttaa kenet tahansa ottamaan sisällön ja vaikka forkkaamaan oman versionsa Wikipediasta. (Sivuston nimi pitäisi toki vaihtaa, koska Wikipedia on WMF:lle rekisteröity tavaramerkki.) Jafeluv 5. tammikuuta 2012 kello 21.26 (EET)
Sanoinkin että tuo on ajatusleikki. –Makele-90 5. tammikuuta 2012 kello 21.32 (EET)
Kansainvälistä mediahuomiota suomenkielisen Wikipedian sulkeminen tuskin saa, mutta täällä Suomessa voidaan päästä valtakunnalliseen mediaan - todennäköisesti Iltalehteen. –Makele-90 5. tammikuuta 2012 kello 20.16 (EET)
Jep. Tällä hetkellä suomalaisen lehdistön uutisointi aiheesta on tasoa nolla, joten lyhyt sulku nostaisi aiheen varmasti yleisempään tietoisuuteen täälläkin.-Henswick 5. tammikuuta 2012 kello 20.21 (EET)
Kannattaa lähettää juttuvinkkejä tuosta sopasta, kyllä niihin varmaan joku tarttuu. –Makele-90 5. tammikuuta 2012 kello 21.36 (EET)
Onhan noita jo ollut: Wikipedia saatetaan sulkea piraattilain takia Tekniikka ja talous, sama aihen myös talouselämä, tietoviikko ja MikroPC. Samoin microsoftin sopa-vastaisuus uutisoitu jokseenkin noissa kaikissa. --Tappinen 5. tammikuuta 2012 kello 21.42 (EET)
C. --Lenitha 5. tammikuuta 2012 kello 22.54 (EET)
Tarkoitin siis sillä kansainvälisellä mediahuomiolla, että se saadaan, kun mahdollisimman monet kieliversiot osallistuvat tähän, ja minusta myös fi-wikin pitää osallistua. --Juusohe!? 6. tammikuuta 2012 kello 09.25 (EET)
A (ja D). Pidetään Wikipedia neutraalina. --Harriv 6. tammikuuta 2012 kello 18.46 (EET)
A. –Ejs-80 7. tammikuuta 2012 kello 04.25 (EET) Nykyisessä muodossaan myös ehdotus D käy, –Ejs-80 8. tammikuuta 2012 kello 04.30 (EET)
D informatiivisesti. Kakkosvaihtoehtona A. Muuten rikotaan neutraaliusperiaatetta. Toisaalta jos koko projekti on uhattuna on kiinnostavaa olla reagoimatta. Yksittäisiä wikipedistejä ei voi tietenkään kieltää tekemästä asialla propagandaa muulla tavoin kuin Wikipedian avulla. -Höyhens 7. tammikuuta 2012 kello 18.59 (EET)
Kannatan kaikista vaihtoehdoista eniten vaihtoehtoa C (ks. edellinen kommenttini), mutta vaihtoehto D on parempi kuin B, koska uskon, että nuo bannerit ovat menettäneet tehoansa tuossa marras-joulukuun rahankeräyksessä, jossa ihmiset ovat tottuneet näkemään sivun ylälaidassa bannerin. Vaihtoehton D artikkeli tulee kuitenkin toteuttaa objektiivisesti, mutta niin, että mahdollisista SOPAn haittavaikutuksista kerrotaan jo artikkelin johdannossa, jotta se tulee näkyviin etusivulle. Suositeltu sivu -boksin väri pitäisi muuttaa harmaasta joksikin muuksi väriksi, jos kampanjalle haluttaisiin suuri huomio, mutta en ota itse sen suurenpaa kantaa tähän. Etusivun järjesteleminen lisäisi myös kiinnostusta sen elementteihin. Vaihtoehto A ei saa toteutua, jos näyttää siltä, että muutkin Wikipediat kuin englanninkielinen lähtevät tähän mukaan. Suomessa on nähty jo lainsäätäjien tekijänoikeuspelleilyt haittavaikutukset liiankin hyvin, kun DVD-levyjen toistaminen ei ole enää laillisesti mahdollista Linuxilla ja tyhjän CD-levyn hinnasta on kohta yli puolet hyvitysmaksua, eikä sen nostamista olla lopettamassa, vaikka Effi onnistui lobbaamaan tuon yhden ehdotuksen alas. Sitten vielä vähän noista vaihtoehdoista: miksi kukaan ei ole ehdottanut en-wikin kaltaisia "Concrete Proposaleja", joissa jokainen vaihtoehto toteutuu sen mukaan, kuinka pitkälle lainsäädäntöprosessi on mennyt? Esimerkiksi jos SOPAsta äänestetään kongressissa tapahtuu tuo, jos senaatissa, tapahtuu tämä, ja jos laki odottaa presidentin allekirjoitusta niin toimitaan näin. Ja sitten minulla on vielä eräs kysymys (ilmeisesti ylläpitäjät osaavat vastata tähän), eli kuinka aiomme viestiä Wikimedia Foundationille äänestyksen tulokesta? --Juusohe!? 8. tammikuuta 2012 kello 09.50 (EET)


Äänestys[muokkaa wikitekstiä]

Koska meillä ei aikaa niin hirveästi ole, niin on varmaan hyvä aloittaa keskustelu siitä, miten yhteisö äänestää asiasta. Äänestystä ei kuitenkaan kannata vielä kiirehtiä aloittamaan, koska keskustelu aiheesta on vielä pahasti kesken. Itse ehdotan alustavasti seuraavanlaista valintamenetelmää:

  1. Äänestysvaihtoehtoja ovat yllämainitut kolme (ellei uusia, varteenotettavia vaihtoehtoja ilmesty). Tätä ennen jokaisesta vaihtoehdosta toteutetaan selvät "tältä se sitten käytännössä näyttää" -esimerkit.
  2. Äänestys toteutetaan Hyväksymisvaalitapamenetelmällä, eli jokainen käyttäjä saa äänestää niin montaa vaihtoehtoa kuin haluaa.
  3. Kahden suosituimman ehdotuksen välille järjestetään toinen kierros. Tämä sen takia, että muuten osa käyttäjistä voisi joutua taktikoimaan vaihtoehtojen välisellä taktikoinnilla (esimerkiksi: Käyttäjä kannattaa vaihtoehtoja A ja B, joista B:tä enemmän, mutta käyttäjä äänestää vain vaihtoehtoa B jottei vaihtoehto A voittaisi B:tä. Kun käyttäjä voi ensimmäisellä kierroksella huoletta äänestää kumpaakin vaihtoehtoa, tulee yhteisön mielipide mielestäni selvemmin esille).
  4. Koska kyseessä ei ole käytäntömuutos vaan puhtaasti yhteisön uusi valinta, niin äänestyksen voittaa se vaihtoehto, joka saa eniten ääniä (eli vaihtoehdot B ja C eivät tarvitse 70% kannatusta läpimenemiseen)

Äänestysaikana 5 vrk per kierros on mielestäni (tiukka aikataulu huomioiden) riittävä. Jos äänestys aloitetaan 12. tammikuuta (mahdollinen toinen kierros loppuisi 22. päivä), niin kaikkien mielipiteet ovat varmaankin tulleet keskustelussa hyvin esille ja tarvittaviin toimenpiteisiin jää tarpeeksi aikaa.-Henswick 5. tammikuuta 2012 kello 23.19 (EET)

Wikisäätiö sanoi kunnioittavansa yhteisöjen konsensusta. Enemmistö eli 51% ei tunnetusti ole konsensus. Yleensä konsensukseen on käytetty vähintään 80% kynnystä. EDIT ja ehdotetulla äänestystavalla sulkemiseen riittäisi teoriassa 34% kannatus. Mieluummin niin, että vaihtoehtoina ovat banneri ja sulkeminen, joita molempia voi vastustaa tai kannattaa (no action -vaihtoehdosta ei tarvitse äänestää). Jos toinen saa 80% kannatuksen, se toteutetaan, jos molemmat, niin äänestetään niiden välillä. --ML 6. tammikuuta 2012 kello 00.37 (EET)
Samaa mieltä muuten, mutta yleensä konsensukseen on kyllä riittänyt 70 %. -- Piisamson 6. tammikuuta 2012 kello 00.54 (EET)
Millä perusteella konsensukseen B:stä tai C:stä tarvitaan enemmän kannatusprosentteja kuin konsensukseen A:sta? --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 18.08 (EET)
Samaa vähän minäkin mietin. Koska tässä ei ole kyse uudesta käytännöstä, niin en näe mitään syytä pitää toisilla vaihtoehdoilla korkeampaa hyväksymisrajaa kuin toisilla. Tuon 70% rajanhan alkuperäinen idea oli estää jatkuvat uudelleenäänestämiset sellaisista aiheista, joiden kannatus on esimerkiksi luokkaa 60-40: tässä tapauksessa kyse on kuitenkin vain vuorokauden mittaisesta toiminnasta, jonka takia uudelleenäänestystä ei edes ehditä järjestämään ennen kuin koko tapaus on jo mennyt ohi.-Henswick 6. tammikuuta 2012 kello 18.35 (EET)
Kyllä fi-wikin sulkeminen on rinnastettavissa käytäntömuutokseen, sillä kyllä de facto -käytäntö on, että Wikipedia on auki. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 18.40 (EET)
Protesteja koskeva kappale Wikimedian blogista: "Members of our community are weighing whether a protest action is appropriate. I want to be very clear: the Wikimedia Foundation believes that the decision of whether to stage a protest on-wiki, such as shutting down the site or putting a banner at the top, is a community decision. The Wikimedia Foundation will support editors in whatever they decide to do. The purpose of this post is to provide information for editors that will aid them in their discussions."[4] WMF ei määrittele mitään "lähtötilannetta", josta tehtäisiin "muutos" vaan tukee kaikkia vaihtoehtoja: "ei tehdä mitään" on tasavertainen vaihtoehto "tehdään jotain" -vaihtoehtojen kanssa. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 19.21 (EET)
Mitään tekemättömyys ei edellytä mitään muutoksia, joten se ei vaadi konsensusta taakseen. Jos muiden vaihtoehtojen taakse ei löydy tarpeeksi kannatusta, niin sitten ollaan tekemättä mitään. Olisi aika paradoksaalista, jos mitään tekemättömyydelle vaadittaisiin konsensus. Jos sitä ei saavuteta, niin mitä sitten tehtäisiin, jos muutkaan vaihtoehdot eivät saisi kannatusta? Vastaus: ei mitään. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 19.29 (EET)
Jos konsensusedellytys muuttaa yhden vaihtoehdon epäyhdenvertaiseksi muihin nähden, täytyy vaihtaa menettelytapaa eikä tyytyä kelvottomaan lopputulokseen. WMF tukee kaikkia vaihtoehtoja tasavertaisina. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 21.52 (EET)

Mulla olisi D vaihtoehtoehdotus (variaatio B:stä). Muokataan SOPA artikkelista artikkelista mahdollisimman hyvä. Hyvä tarkoittaa tässä tapauksessa sellaista artikkelia joka kertoo asiallisesti ja neutraalisti mistä lakiehdotuksessa on kyse, miksi sitä kannatetaan, miksi sitä vastustetaan jne ja minkä takia suuret nettisivustot ovat kiinni jne. Mikäli artikkelista saadaan tehtyä riittävän hyvä, niin pistetään siitä tiivistelmä etusivulle suositeltu-artikkeli boksiin sen viikon suositellun artikkelin tilalle. Tämä olisi minusta paremmin linjassa sen kanssa, että Wikipedian ideologia on vapaa ja neutraali viestintä kuin se että pistetään mielenosoituksellisesti pulju kiinni. --Zache 6. tammikuuta 2012 kello 10.50 (EET)

Kannatan. -- Piisamson 6. tammikuuta 2012 kello 11.08 (EET)
Kannatan. Zachen viimeinen lause hyvä perustelu. Myös viereen Uutisissa-boxiin maininta suurten sivustojen mielenosoituksesta. Terv. --Riisipuuro 6. tammikuuta 2012 kello 11.30 (EET)--
Kannatan minäkin, lisäsin vaihtoehdon samalla tuohon listaan. Tämä vaihtoehto toimii mielestäni paremmin kuin tuo hieman tönkönoloinen banneri etusivulla, joskin kannatan silti yhä myös ehdotusta C.-Henswick 6. tammikuuta 2012 kello 14.42 (EET)
Artikkelin houkuttelevuutta lisäisi kuva. Onko täällä näkyvän bannerin käyttö copyvio, jos on niin voisko joku askarrella pelkän tuon mustan palkin ? Olen viritellyt artikkelin keskustelusivulla keskustelua sen kehittämisestä; yksinpuhelua toistaiseksi. --Tappinen 6. tammikuuta 2012 kello 15.45 (EET)
Ainakin etusivulle laitettavan kuvan olisi syytä olla jotakin muuta kuin lakiehdotuksen vastustajien propagandaa. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 17.47 (EET)
Kyseessä on kuitenkin Wikimedia Foundationin virallinen kanta, joten en näe siinä tässä yhteydessä ongelmaa.-Henswick 6. tammikuuta 2012 kello 17.50 (EET)
Artikkelit pitää tehdä neutraalista eikä WMF:n näkökulmasta. Etusivun ei sinänsä tarvitse olla neutraali, koska se ei ole artikkeli vaan WMF-organisaation ja Wikipedia-infrastruktuurin tekninen osa. Etusivulla oleva artikkelitiivistelmä sen sijaan edustaa artikkelia SOPA. --Katisk 6. tammikuuta 2012 kello 18.02 (EET)
Siis totta kai kirjoitetaan neutraalisti. --Zache 6. tammikuuta 2012 kello 22.24 (EET)
Kannatan Zachen ehdotusta. Tosin sekä B:n että D:n voisi toteuttaa niin joku huomaisi (kunhan bannerista ei tee liian tönkköä). Ja C:n, jos näyttää ettei kukaan huomaa. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 6. tammikuuta 2012 kello 17.41 (EET)
Artikkelin voi laittaa suositeltu artikkeli -laatikkoon, kunhan artikkelista tulee ensin suositeltu. --Otrfan 6. tammikuuta 2012 kello 17.57 (EET)
Kuten Otrfan. Uutiset ja tiedotteet kuuluvat Wikiuutisiin. --Thi 6. tammikuuta 2012 kello 18.48 (EET)
Samaa mieltä kuin Otrfan sen suhteen, että en voi kannattaa (ts. vastustan) sellaista vaihtoehtoa, jossa ei-suositeltua sivua sellaista artikkelia, jota ei ole valittu suositelluksi, mainostetaan suositeltuna. Harhaanjohtavaa. Eri asia sitten, jos artikkeliin linkitetään etusivulta jollain muulla tavalla. –Ejs-80 7. tammikuuta 2012 kello 04.14 (EET)
Sitä kai tässä haettiinkin, että suositeltu-laatikon tilalle laitetaan tämä; edellytyksenä, että artikkeli on edes jossain määrin kunnossa (minä laittaisin tavoitteeksi LA:n). --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 04.14 (EET)
Niin varmaankin, mutta vaikea ehdotuksen nykyistä sanamuotoa on kannattaa, jos haluaa varmuudella välttää yllä mainitun tulevaisuudennäkymän. –Ejs-80 7. tammikuuta 2012 kello 04.20 (EET)
Äänestystä ei ole vielä aloitettu, ja uudelleenmuotoilua kerkeää ehdottaa. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 04.32 (EET)
Muutin sanamuotoa. Sinänsä ajankohtaisuuden kannalta olisi hyvä, ettei artikkeli olisi viikkoa 4 etusivulla vaan edellisen viikonlopun ja sitten muutaman päivän viikolla 4, esim torstaihin saakka --Zache 7. tammikuuta 2012 kello 09.49 (EET)
Kiitos. --Katisk 7. tammikuuta 2012 kello 19.03 (EET)

Mainitaan vielä, että Jimbo vastustaa täyttä tietokannan lukitusta ja kannattaa enkkuwikin toimien kohdistamista vain USA:han. [5], [6] --ML 8. tammikuuta 2012 kello 09.38 (EET)

USA:ssa sijaitsevaa fi-wikin serveriähän laki siis koskisi, mikäli ymmärrän. --Höyhens 8. tammikuuta 2012 kello 13.15 (EET)
Ei vaan kyse on siitä, että toimet näkyisivät ainoastaan USA:sta käsin Wikipediaa käyttäville. --ML 8. tammikuuta 2012 kello 20.24 (EET)

Kannatan Zachen ehdotusta D, ei suositeltuna sivuna vaan sen tilalla. --Höyhens 8. tammikuuta 2012 kello 13.15 (EET)

Voisikohan tuon äänestyksen aloittaa jo? –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 11. tammikuuta 2012 kello 15.27 (EET)

Aloitin. Älkää kumotko, jos meni vikaan, vaan peittäkää (<!-- ja --> tageilla). –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 11. tammikuuta 2012 kello 15.40 (EET)

Millä prosenteilla ehdotukset hyväksytään? A = 70%, B = 50%, C = 70%, D = 50% ? Vai? –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 11. tammikuuta 2012 kello 15.47 (EET)

Keskeytin nyt äänestyksen ainakin hetkeksi, meillä on vielä koko äänestyskäytäntö ym. hommat vielä sopimatta. Tein samalla luonnoksen paremmalla pohjalla, kts. alle.-Henswick 11. tammikuuta 2012 kello 15.53 (EET)

Luonnos[muokkaa wikitekstiä]

Tein nyt luonnoksen äänestyksestä. Lyhyesti:

  1. Äänestys koostuu ehdotuksista, joita voi joko kannattaa tai vastustaa
  2. Ehdotuksen läpimeneminen vaatii 70% kannatuksen
  3. Jos useampi kuin yksi ehdotus saa yli 70% kannatuksen, järjestetään niiden välillä toinen kierros
  4. Tiukan aikataulun takia äänestysaika on 5 vrk

Jos valitettavaa löytyy niin suu auki ja nopeasti, jotta mahdollinen toinen kierros voidaan käydä niin äänestys pitää aloittaa puoliltaöin.-Henswick 11. tammikuuta 2012 kello 15.52 (EET)

Hieno luonnos, Henswick. Mitä jos haluaisi vaikkapa sekä bannerin että artikkelin etusivulle? –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 11. tammikuuta 2012 kello 15.57 (EET)
Silloin voi kannattaa kumpaakin ehdotusta.-Henswick 11. tammikuuta 2012 kello 16.01 (EET)
Niin. Huomasin vasta nyt, mutta jätin tuon sinun luonnoksesi lyhyen esittelyn kohdan kolme (Jos useampi kuin yksi ehdotus saa yli 70% kannatuksen, järjestetään niiden välillä toinen kierros) kohdan 70% lukematta ja siitä tuo kysymys. Eipä muuta. –ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 11. tammikuuta 2012 kello 16.04 (EET)

Äänestys on nyt aloitettu.-Henswick 11. tammikuuta 2012 kello 22.11 (EET)

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Keskeytetään väliaikaisesti, äänestystapa ym. keskustelut vielä kesken

Oikea äänestys

Käyttäen hyväksymisvaalitapaa.
  • A = Ei osallistuta laisinkaan.
  • B = Lisätään etusivulle jokin banneri.
  • C = Jos muut suuret sivustot ilmoittavat virallisesti sulkevansa itsensä 23. tammikuuta, suljetaan suomenkielinen Wikipedia.
  • D = Kirjoitetaan SOPA-artikkeli mahdollisimman hyvään kuntoon ja laitetaan se ainakin viikon ajaksi suositelluille sivuille tarkoitettuun laatikkoon etusivulle, siten ettei esitetä artikkelin olevan suositeltu artikkeli.
  • E = Lisätään tieto SOPA:sta Uutisissa- mallineeseen.

A

B

  1. --Katisk 11. tammikuuta 2012 kello 15.40 (EET)
  2. ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 11. tammikuuta 2012 kello 15.44 (EET)

C

D

  1. --Katisk 11. tammikuuta 2012 kello 15.40 (EET)
  2. ElmA (KeskusteluMuokkaukset) 11. tammikuuta 2012 kello 15.44 (EET)

E

Luokka:Hauki on kala[muokkaa wikitekstiä]

En löytänyt mistään "nopeaa tietä" piilotettuun luokkaan Luokka:Hauki on kala, Tuoreet muutokset -sivulla. Voisiko sen lisätä sinne, 2. ylimmälle riville? −Anonymous87 6. tammikuuta 2012 kello 03.25 (EET)

Minä menen tuon roskat-linkin kautta, mutta kaipa sen voisi lisätä kun tilaakin on. –Makele-90 6. tammikuuta 2012 kello 04.06 (EET)

Liberalismiwikistä suora tai lähes suora kopiointi[muokkaa wikitekstiä]

Voinko palauttaa koska eivät todellakaan ole mitään neutraalia? Ainakin käyttäjä Arrala (muokkaukset) kirjoittaa samaan aikaan Liberalismiwikiä ja tätä wikiä. Ja Arralan pitäisi mainita lähteenä Liberalismiwiki kun kopioi tekstiä sieltä -- koska hän kopioi sieltä tekstiä ja mukana tulee viitteet, niin näitähän ei oikein voisi suoraan palauttaa??

Wikipedia:Tarkistettavuus: "Poliittisten, aatteellisten tai uskonnollisten liikkeiden julkaisuja tulee hyväksyä vain varoen luotettavaksi lähteeksi. Ääriliikkeiden materiaalia tulee käyttää vain ensisijaisena lähteenä kirjoitettaessa liikkeistä itsestään."

Wikipedia:Tarkistettavuus "Brittiläisen iltapäivälehti The Sunin mukaan yhdysvaltalaisella on keskimäärin 3,8 serkkua ja 7,4 veljenpoikaa tai -tytärtä." Liberalismiwiki-artikkelit pitäisi lähteistää kuten on tuossa esimerkissä lähteistetty.

--Pasixxxx 6. tammikuuta 2012 kello 16.19 (EET)

Poispois vaan kaikki copyviot ja tietyn aatesuunnan propaganda, itse kumosinkin jo muutaman ilmiselvän.-Henswick 7. tammikuuta 2012 kello 19.10 (EET)
Liberalismiwikin artikkelit ovat public domainia. Linkittämistä lähdemateriaaliin toivotaan.[7]. --Thi 7. tammikuuta 2012 kello 19.23 (EET)
No hyvä, ei tarvitse siitä sitten kantaa huolta. Sellaista aatepropagandaa kyllä valtaosa noista muokkauksista, varsinkin ne jotka on kopioitu juuri tuolta liberalismiwikistä, että kannattaa pitää silmällä.-Henswick 7. tammikuuta 2012 kello 19.52 (EET)
Liberalismiwiki ei täytä Wikipedian tarkistettavuuskäytäntöä. Liberalismiwikiä voi muokata kuka tahansa ja täten sen sisältö voi olla mitä tahansa, eikä sen julkaisija ota vastuuta tietojen oikeellisuudesta tai siitä että väärät tiedot korjattaisiin. –Makele-90 8. tammikuuta 2012 kello 00.33 (EET)

Google Street View lähteenä?[muokkaa wikitekstiä]

Jos tähän on jo vastaus jossakin, niin ohjannette minut sinne.

Huomasin Vuoreija-artikkelissa virheen saarikaupunkiin johtavan tunnelin pituustiedossa. Olin hetkeä aiemmin katsellut tunneliin johtavaa tietä Google Street View:llä, ja kuvassa näkyy ennen tunnelin suuta kyltti, jossa kerrotaan tunnelin pituus ja syvyys merenpinnasta. Virheellinen tieto oli lähteetön, ja halusin korjattuun tietoon lähteen. Mutta Googlen katunäkymiin ei ole url-osoitetta. Onneksi löytyi kuitenkin erillinen valokuva kyseisestä kyltistä ympäristöineen ja kuvalle oli oma url, joten sain siitä tehtyä lähdeviitteen.

Mutta jos erilliskuvaa ei olisi löytynyt, niin olisiko katunäkymään voinut tehdä sanallisen viittauksen ja liittää vaikkapa Googlen karttalinkin niillä koordinaateilla, joista tunnelin kyltti löytyy? Tällöin lukija voisi avata linkistä kartan, ja vaihtaa sitten katunäkymänäyttöön ja löytää siinä näkyvän kyltinkin.

Tästä johtuu sitten mieleen sekin kysymys, missä määrin Googlen katunäkymiä ylipäänsä voi käyttää lähteinä (en nyt tarkoita tuota viittaamisen vaikeutta, vaan kuvissa näkyvää sisältöä). Varmaankin em. tapauksen virallinen tiekyltti eli liikennemerkki on sinälläänkin käypä lähde, johon voisi viitata esim. nähtyään itse ja merkittyään muistiin sen tiedot, vaikkei netistä löytyisi valokuvaakaan (vastaa mielestäni suunnilleen kirjaviitettä, olkoonkin "vain" kirjoitettu tiekyltti). Vastaavana toisena esimerkkinä voisi olla vaikkapa rakennuksen seinässä oleva kyltti, jossa kerrotaan jotakin merkittävää tapahtuneen rakennuksessa tai jonkun merkkihenkilön asuneen siinä. Mutta esim. jotkin mainoskyltit tms. epäviralliset kuvissa näkyvät tekstit eivät välttämättä ole kelvollisia lähteiksi. Entä sitten kuvissa näkyvät selvästi havaittavat asiat, esim. jonkin rakennuksen ominaisuudet? Onko kuvasta kiistatta näkyvän asian kirjaaminen Wikiin kiellettyä uutta tutkimusta, jollei tiedolle löydy parempaa eli sanallista lähdettä (olettaen tietysti, että kuvasta tehty havainto ei ole luonteeltaan helposti muuttuva, joka ei välttämättä enää pitäisi paikkaansa)?

Muitakin kysymyksiä tuli mieleen, mutta tässä päällimmäiset. --WikiCraft 6. tammikuuta 2012 kello 22.16 (EET)

En-wikissä vastaava liikennemerkkiin viittaava tapaus oli ok. Numerotieto on selvä asia, muu havainto voidaan kuvata viitteessä sanallisesti. Monimutkaisille luonnehdinnoille kannattaa olla sanallinen lähde. --Thi 6. tammikuuta 2012 kello 22.59 (EET)
Ilmeisesti näin on ja olisiko raja suunnilleen seuraava. Kuvassa olevia numeroita ja sanoja, jos niitä sinänsä voidaan pitää luotettavina, voitanee käyttää tietolähteenä, jolloin viitataan itse kuvaan. Kuvan tulkinnalle ja selitykselle taas pitäisi löytyä lähde, josta selviää, kuka tulkitsee, jos kyse on jostain eritysestä asiasta. Jos tieto on kuvassa olevaa, itsestäänselvästi havaittavissa olevaa tietoa, jonka jokainen lukija voi tarkistaa itse kuvasta (esimerkiksi "maalaus on mustavalkoinen maisemakuva"), kyse ei ole tulkinnasta, vaan sellaisen tiedon kirjoittaja voi käsittääkseni lisätä itse. Vai?--Kulttuurinavigaattori 7. tammikuuta 2012 kello 11.52 (EET)
Tälle löytyy kyllä "virallinenkin" lähde (hakusanaksi "Vardø").--Nedergard 7. tammikuuta 2012 kello 12.12 (EET)
Linkki Google Mapsiin kyllä onnistuu, tässä vaikka Helsingin rautatieasema: [8]. Tuon saa ketjun näköisestä napista vasemman puoleisesta paneelista, printterisymbolin vieressä.
Lähteenä kuitenkin on mielestäni parempi käyttää jotain muuta. --Harriv 7. tammikuuta 2012 kello 12.16 (EET)

Karttojen ja myös Google Street Viewin käytöstä lähteenä on käyty pitkä keskustelu viime elokuussa. –Makele-90 8. tammikuuta 2012 kello 00.40 (EET)

Silloin google mapsia ja google street view'ta käytti lähteenä Suomen tieartikkeleihin peruskouluikäinen käyttäjä, jonka tuotoksissa iän vaikutus näkyi muutenkin viimeistelemättömyytenä ja siinä, että lähde- ym. käytännöt eivät tuntuneet vielä olevan olevan oikein kokemus- ja ymmärryshorisontissa, jolloin oikeastaan pitkää periaatteellista keskustelua ei olisi moisen perusteella kannattanut aloittaa ollenkaan, koska suureen osaan tiedoista oli olemassa parempiakin karttalähteitä, niin että googlen systeemien käyttöön ei tuossa aihepiirissä tosiasiassa ollut juurikaan mitään todellista tarvetta. Ja samoin vaikka kunnollisten karttalähteitten olemassaolo ja suositeltavuus todettiin, niin tällä ei ollut käyttäjään juurikaan vaikutusta. Nyt kun samaa kysyy (luultavammin?) aikuinen käyttäjä, joka jo valmiiksi ymmärtää, että google street view tullee kysymykseen lähteenä bvain rajoitetusti erikoistapauksissa, ja vielä senkin miksi näin luonnollisesti on, niin keskusteluun lienevät paremmat edellytykset.--Urjanhai 8. tammikuuta 2012 kello 01.10 (EET)

Kiitokset hyvistä näkökannoista. Enkä ole tullut huomanneeksi tuota ketjukuvaketta ja siitä saatavaa näkymälinkkiä, vaikka monesta muusta yhteydestä (kuten tämä wikin muokkausnäkymä) tuo ketjukuva on tuttu. --WikiCraft 10. tammikuuta 2012 kello 21.37 (EET)

Seminaari lähteenä[muokkaa wikitekstiä]

Onko tällainen seminaariksi kuvattu lähde sopiva tietosanakirjaan? Nimisivulla lukee: Lambdakalkyylin perusteita, Marja Huovinen, Helsinki 30.1.2003, Tyyppiteoria ja ohjelmointikielet -seminaari. Ks. http://www.cs.helsinki.fi/matti.nykanen/ttjok/I.ps tai googlen html muotoinen: http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:gUEdAhpsb1cJ:www.cs.helsinki.fi/matti.nykanen/ttjok/I.ps+lambdakalkyyli&cd=29&hl=en&ct=clnk&client=ubuntu --(λ (?) (!)) 10. tammikuuta 2012 kello 15.50 (EET)

Mahdollisesti. Parempi toki olisi varmaan viitata suoraan Huovisen lähteenä käyttämään kirjaan (Benjamin C. Pierce: Types and Programming Languages), jos sama tieto löytyy myös siitä. Jafeluv 10. tammikuuta 2012 kello 15.55 (EET)
Harmi kyllä tällä hetkellä Pierce:n teosta ei ole käsillä. --(λ (?) (!)) 10. tammikuuta 2012 kello 16.26 (EET)