Riitta Väisänen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Riitta Väisänen ja suomenhevonen Vihreät Niityt -musiikkitapahtumassa 2007.

Riitta Inkeri Väisänen (s. 16. heinäkuuta 1954 Turku)[1] on suomalainen näyttelijä, televisiojuontaja ja entinen missi. Hänet tunnetaan etenkin MTV3-kanavan Kymppitonni-visailuohjelman juontajana. Väisänen valittiin Miss Suomi -kilpailun ensimmäiseksi perintöprinsessaksi vuonna 1976. Samana vuonna hänet kruunattiin myös Miss Euroopaksi.

Televisio ja elokuvaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1985 Väisänen ryhtyi juontamaan Spede Pasasen kehittämää Kymppitonni-visailuohjelmaa, josta tuli yksi Suomen pisimpään esitetyistä televisio-ohjelmista. Hänen suorapuheista juontamistyyliään pidetään nykyään uraauurtavana ja Väisänen palkittiin usealla Telvis-patsaalla. Kymppitonnia esitettiin yli kaksi vuosikymmentä, marraskuuhun 2005 saakka. Neljän vuoden tauon jälkeen ohjelmaa alettiin esittää jälleen vuonna 2009 uudella SuomiTV-kanavalla, jolloin Väisänen palasi sen juontajaksi.

Hän esiintyi pienissä rooleissa useissa Spede Pasasen ja Ere Kokkosen elokuvissa. Väisäsen persoonasta Pasanen sai aiheita Naisen logiikka -televisiosketseihin. [2]

Väisänen ideoi televisioon uuden Kaunis elämä -nimisen kahdeksanosaisen ohjelman ja on mukana siinä yhdessä muiden entisten missien kanssa. Ohjelma alkaa MTV3-kanavalla helmikuussa 2018.[3]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väisänen seurusteli useita vuosia Pertti Pasasen kanssa. Nykyisen kumppaninsa Erik Mäkkylän kanssa Väisäsellä on tytär Sofia Vilhelmiina Mäkkylä (s. 1994),[4] joka myös tekee mallintöitä ja sijoittui vuonna 2015 Miss Rock -kilpailussa ensimmäiseksi perintöprinsessaksi.[5] Missivuotenaan 1976 Väisänen oli kihloissa ravintoloitsija Nippe Valtarin kanssa.[6]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väisänen on kirjoittanut siskonsa Lea Gesellen kanssa omaelämäkerran Miss Euroopan reunalla (2005).[7] Vuonna 2007 ilmestyi laihduttamiseen keskittynyt teos Vyötärö takaisin, jonka Väisänen julkaisi yhdessä Kikka Isoviidan kanssa.[8] Hän kirjoittaa kolumneja Kummit-lehteen ja toimii aktiivisesti juontajana erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maan.

Vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa Väisänen oli Suomen Keskustan ehdokkaana ja sai puolueensa naiskandidaateista toiseksi eniten ääniä.[9] Hän oli myös ehdokkaana vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Suomen Keskustan Hämeen piirin vaalilistalla ja sai 2 659 ääntä.[10][11]

Hevosharrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väisänen tunnetaan myös hevosharrastajana. Hän on useiden vuosien ajan pitänyt omaa tallia Orimattilassa ja kasvattanut ravihevosia oman yhtiönsä Riitan Hevos-Shown nimissä 1980-luvulta lähtien. Tunnetuin Väisäsen kasvatti on muun muassa Kymenlaakso-ajon vuonna 1993 voittanut Never Ending.[12] Hän on myös toiminut raviohjastajana ja ajanut vuosina 1977–2003 yhteensä 309 ravilähtöä. Niistä Väisänen on voittanut 23.[13]

Televisio-ohjelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Sarja Rooli
1985 Kuvaristikko
1985–2005, 2009–2011 Kymppitonni juontaja
1991 Junnutonni juontaja
Jokamiehen Kymppitonni juontaja
2000-2001 Netti-Kymppitonni juontaja
2006 Tuomas & Juuso Experience

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Elokuva Rooli
1978 Päivä ennen
1984 Lentävät luupäät Kimmel Kinos
Uuno Turhapuro armeijan leivissä sotilaskodin tarjoilija
1985 Hei kliffaa hei kaunotar parvekkeella
Uuno Epsanjassa Sörsselssönin uusi vaimo
1986 Pikkupojat keksijä Yskäsen vaimo / keksijä Yskäsen tytä
1987 Uuno Turhapuro – kaksoisagentti kahvin tarjoilija pankissa
1988 Tupla-Uuno myyjä valokuvausliikkeessä
1990 Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla äitikanditaatti
1991 Uuno Turhapuro herra Helsingin herra Tömisevän kampanjapäällikkö
1992 Uuno Turhapuro – Suomen tasavallan herra presidentti kaksoisolento-kilpailun tuomari
1993 Uuno Turhapuron poika kahvilan myyjä
1994 Uuno Turhapuron veli Tarjoilijatar
1998 Johtaja Uuno Turhapuro – pisnismies
1999 Naisen logiikka Lea Pölkkynen
2017 Loikkarit

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Geselle, Lea ja Väisänen, Riitta: Miss Euroopan reunalla. Otava Kustannus 2005.
  • Väisänen, Riitta ja Isoviita, Kikka: Vyötärö takaisin. Otava Kustannus 2007.
  • Geselle, Lea, Järvi, Ulla ja Väisänen, Riitta: Hilmanpäivät – Vertaistukea vaihdevuosiin. Otava Kustannus 2009.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]