Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto18

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Replacement filing cabinet.svg Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Sisällysluettelo

Sisilialainen puolustus[muokkaa wikitekstiä]

Sisilialainen puolustus (tai Sisilialainen puolustus, anti-sisilialaiset muunnelmat), eikö näissä peli artikkeleiden laajuudessa pitäisi täällä Wikipedian puolella olla joku kohtuus? Wikikirjastoon luultavasti sopii vaikka 1000 sivuinen shakkiopas. --Wipu 22. lokakuuta 2007 kello 20.13 (UTC)

Noissa on hyvä mallinelinkitys toisiinsa. Shakkia ymmärtävät ymmärtävät mistä on kysymys. Tuo on siis tapa kiertää eräät ongelmat, joihin valkea voi joutua jo toisen siirtonsa jälkeen hyvin tunnetussa avauksessa ja yrittää muuttaa avaus muuksi esim. ns. siirtovaihdon kautta. Minusta puolustaa paikkaansa, vaikka nimi onkin koomillisen järkyttävä. --Höyhens 23. lokakuuta 2007 kello 21.25 (UTC)
Aiheesta mitään ymmärtämättömänä ainakin tuo ensimmäinen artikkeli vaikuttaa silti minusta enemmän Wikikirjastokamalta peliohjeineen kuin Wikipedia-artikkelilta... --albval 24. lokakuuta 2007 kello 18.28 (UTC)


Osaan itse shakkia vähän ja kitisin jo aikaisemmin artikkelin Sisilialainen puolustus keskustetlusivulla etten ymmärrä siltikään mitään. Siellä taas oltiin sitä mieltä että ei sitä saa yhtään selkeämmäksi jne. Mun mielestä noi kaikki muunnelmat voi kertoa pää-artikkelissa jos ne on pakko tänne jättää ja esittää koko hoidon tiivistetyn selkeästi. Wikikirjastossa on tilaa. --Velma 25. lokakuuta 2007 kello 05.09 (UTC)
Siis artikkeli Sisilialainen puolustus epäselvä? On se vaikeaselkoinen ja pitkä, mutta vielä järkympi siitä tulee jos kaikki pelit jotka alkaa 1. e4 c5 2.(Mikä tahansa muu siirto kuin Rf3) pitäisi vielä tunkea samaan artikkeliin. Ehkä selkeyttä edustaa pelaajista kertovat lyhyet maininnat. Minusta on hyvä näin, kunhan selkokieltä saadaan mukaan enemmän. Käyttäjä:Raimondo tekee wikikirjastoon jotain huomattavasti laajempaa opusta kuin itse wikipediassa on. --Höyhens 25. lokakuuta 2007 kello 15.01 (UTC)
Shakkiaiheisten artikkelien ja muun materiaalin koordinoiduksi kehittämiseksi Wikipediassa ja sen sisarhankkeissa on nyt pantu alulle shakkiprojekti. Kaikkia tähän teemaan liittyviä keskusteluja olisi siksi hyvä jatkaa keskitetysti ko. projektin keskustelusivulla. Samoin sielä on hyvä jatkossa myös aloittaa yksittäisiin artikkeleihin liittyvät keskustelut ja jatkaa niitä sitten ko. artikkelien omilla keskustelusivulla.--Raimondo 1. marraskuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Kulttuuri- ja Viihde-teemasivuille tekijöitä?[muokkaa wikitekstiä]

Tässä pieni mainos teemasivuista. Ne on tehty esittelemään eri Wikipedian aihealueita, jotta sisältöön voisi tutustua helpommin kuin usein niin sekavia luokkia selaamalla. Teemasivu:Etusivu listaa luodut sivut. Nykyisin sitä on vaikea löytää, mutta se voitaisiin linkittää useampaankin paikkaan, jos vain kaksi olennaista sivua saataisiin tehdyksi: Teemasivu:Kulttuuri ja Teemasivu:Viihde. Löytyisikö näille tekijöitä? Luominen onnistuu kohtuullisen helposti kopioimalla pohja jostain muusta sivusta, ja apua saa esim. Wikipedia:Wikiprojekti Teemasivut. --jkv 25. lokakuuta 2007 kello 18.52 (UTC)

Kyllä tuollainen kulttuurin teemasivu kiiostaisi, mutta jonkun muun se pitäisi panna pystyy, minä ei moiseen ole kykenevä. --Alexius Manfelt 25. lokakuuta 2007 kello 19.09 (UTC)
Nyt on kulttuurille teemasivun runko: Teemasivu:Kulttuuri. --jkv 3. marraskuuta 2007 kello 14.47 (UTC)

Taidemusiikin teoksia käsitteleville artikkeleille yhteinen nimeämiskäytäntö[muokkaa wikitekstiä]

Suomenkielisestä Wikipediasta puuttuu taidemusiikin teoksia käsittelevien artikkelien yleinen nimeämiskäytäntö. Esimerkiksi seuraavat artikkelit on nimetty toisistaan merkittävästi eroavalla tavalla:

Pastoraalisinfoniaa (Beethovenin kuudes) käsittelevä artikkeli on nimetty sinfonialle annetun lisänimen mukaan. Yhdeksättä sinfoniaa käsittelevän artikkelin nimessä järjestysluku on kirjoitettu auki kirjaimin, mutta Tšaikovskin Pianokonserton artikkelissa luku on numeroin, vaikka siinäkin luku on alle kymmenen (yleensähän on niin, että nollan ja kymmenen väliset luvut kirjoitetaan kirjaimin). Yhdeksännessä sinfoniassa ja Pianokonsertossa säveltäjän nimi on otsikossa, niin kuin teoksen nimi puhuttaessa lausuttaisiin, mutta Viulukonserton artikkelissa säveltäjän nimi on sulkeissa täsmentimenä. Artikkeli uuden maailman sinfoniasta taas on nimetty ihan cäva crefrggä. Mainittakoon vielä, että artikkelia nimeltä Beethovenin kuudes sinfonia ei löydy edes uudelleenohjaussivuna, mikä on aivan epäloogista. Vaikka Wikipediassa onkin hakuominaisuus, on tärkeää, että artikkelit nimettäisiin samanmuotoisiksi.

Ehdotan, että suomenkielisessä Wikipediassa käytettäisiin samaa nimeämismallia kuin englanninkielisessä. Jos teos on numeroitu, kuten useita sinfonioita tai konserttoja säveltäneillä säveltäjillä, artikkelin nimi olisi <yleisnimi> nro <numero numeroin> (<säveltäjä>), esimerkiksi Sinfonia nro 9 (Beethoven) ja Pianokonsertto nro 1 (Tšaikovski). Nimen kannattaa olla perusmuodossa, koska vierasperäisten nimien taivutuksesta voi tulla eripuraa, jolloin tällainen nimen asettelu otsikkoon on ainoa vaihtoehto. Numeron kannattaa olla aina numeroin; tässä tilanteessa numero on selkeämpi kuin kirjaimin kirjoitettu, joten se on hyväksyttävää. Numeroa käytettäessä ei tietoa hakevan myöskään tarvitsisi miettiä, pitäisikö kirjoittaa numeroilla vai kirjaimilla. "Nro" on hyvä lyhenne numero-sanalle. Pastoraalisinfonia-otsikko olisi ohjaus artikkeliin nimeltä Sinfonia nro 6 (Beethoven). Jos järjestysnumeroa ei teoksella ole eli jos teos on vaikkapa säveltäjän ainoa laatuaan, nro <numero> vain jätettäisiin pois, eli artikkelia Viulukonsertto (Tšaikovski) ei tarvitsisi nimetä uudelleen. --Gwaur (keskustelu) 29. lokakuuta 2007 kello 11.55 (UTC)

Wikipedian käytäntö koskien artikkelin nimeä ja siten käsitteitä todellakin vaatisi täsmennystä ja järkeistämistä. Wikipedian artikkelin nimen tulee olla sellainen, jolla aiheeseen viitataan yleiskielessä. Viljelemme siis armaassa tietosanakirjassamme arkikäsityksiä siitä, mitä käsite x tarkoittaa. Nykykäytäntöä noyudatettaessa Wikipediassa käsitteistön oikeellisuudella ei ole mitään merkitystä, kunhan virheellinen tieto on riittävän laajalle levinnyttä.
Wikipediassa on monia hyvin nimettyjä artikkeleita, kuten Rastafari. Se on kuitenkin Wikipedian käytäntöjen vastainen, koska rastafari on normaalille sukankuluttajalle sellainen rastapää hippi, joka kannattaa rastafarismia. Se, mikä on oikeasti rastafari, onkin sukankuluttajalle rastafarismi. Hakusanalla rastat, joka tarkoittaa sukankuluttajalle hiuslookkia, selain ohjautuu artikkeliin Rastafari. Erittäin sekavaa. Tätä sekoilua Wikipedia nyt sitten tulee aiheuttamaan nykyisellä käytännöllään. Kaikkein pahinta on, että sitä noudatetaan aina, paitsi silloin kun ei.
Lisää ongelmia aiheuttavia artikkeleita löytyy ihan vain surffailemalla Wikipediassa. Niitä on siis aivan älytön määrä. Yleiskielisyydestä tulee luopua Wikipediassa. Yleiskielistä, puhekielistä ja typotettua hakusanaa varten on olemassa sähköisen tietosanakirjan vahvuus, uudelleenohjaus. On ehkä yleiskielistä puhua Pastoraalisinfoniasta, mutta jokin järki ja logiikka näihin artikkelien nimiin tulee nyt saada; jos lukija ei jaksa kirjoittaa koko nimeä, hän voi kirjoittaa tuohon boksiin, että "pastoraalisinfonia" ja joutua haluamaansa artikkeliin. Pastoraalisinfonia voidaan ja tuleekin mainita artikkelissa ja pastoraalisinfoniasta on luonnollisesti tehtävä redari artikkeliin nimeltä Sinfonia nro 6 (Beethoven).
Artikkelin nimen ensisijainen vaatimus tulisi olla logiikka ja oikeellisuus, ei yleiskielisyys. Yleiskielisiä redareita ei kukaan kiellä tekemästä. --Erkkimon (Itkumuuri) 29. lokakuuta 2007 kello 12.19 (UTC)
No, siis miten se ohje menikään... Muokkaa rohkeasti. Eli ei minusta siinä ole mitään ongelmaa, että artikkelien nimiä vaihdetaan fiksummaksi, kunhan pidetään samalla huolta, että artikkeliin olevat wiki-linkit säilyy ehjinä ja yleiskielistä nimistä on redirectit. --Zache 29. lokakuuta 2007 kello 12.49 (UTC)
Rohkeasti muokkaaminen on ensiapua. Käytäntöihin voidaan vedota edelleen, jolloin mielivallalla on etulyöntiasema; käytäntöön vedotaan, kun se on omien tarkoitusperien mukaista. --Erkkimon (Itkumuuri) 29. lokakuuta 2007 kello 13.00 (UTC)
Äh, suurin osa jengistä on laiskoja ja katsoo miten aikaisemmin on tehty ja tekee mallin mukaan. Tästä syystä, jos suurin osa esim. sinfonioista on fiksusti nimetty ja luokiteltu, mallinnettu niin sitten on seuraavatkin, kun jututtujen tyyli kopsataan anyway niistä edellisistä --Zache 29. lokakuuta 2007 kello 13.11 (UTC)
Käytäntöihin vetoaminen on mielivaltaa? Öh? Kaiken kaikkiaan Wikipedia:Muokkaa sivuja rohkeasti ja jos jostain herää keskustelua, keskustellaan sitten. Etukäteen jaarittelu ei ole tarpeellista. --Joonasl (kerro) 29. lokakuuta 2007 kello 13.15 (UTC)
Käytäntö mahdollistaa hyvin liberaalit tulkinnat, joten sellaiseen käytöntöö vetoaminen johtaa todennäköisesti mielivaltaisuuteen (on johtanut). --Erkkimon (Itkumuuri) 29. lokakuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Yleiskielestä esitetään jatkuvasti vääriä käsityksiä. Yleiskieli ei ole yleisin käytettävä kieli vaan "yleiskieli: erikoiskielten sanastoa sisältämätön suositusten mukainen kirjoitettu ja puhuttu kieli; kirjakieli." (Lähde: Kielitoimiston sanakirja). --Ulrika 29. lokakuuta 2007 kello 15.48 (UTC)

Kyllä ainakin pastoraalisinfonia on täysin oikealla nimellä, itse ainakin tunnen sen paremmin nimellä pastoraalisinfonia kuin Beethovenin kuudes sinfonia tai sinfonia nro. 6 (Beethoven) --Johney 29. lokakuuta 2007 kello 15.52 (UTC)
...joten voimme ihan hyvin laittaa redarin pastoraalisinfoniasta sinfoniaan nro 6 (Beethoven). --Erkkimon (Itkumuuri) 29. lokakuuta 2007 kello 16.35 (UTC)
Löytyisikö näille nimille mitään yleispätevää nimistölähdettä? Esimerkiksi täällä käytetään nimityksiä Sinfonia I op. 39 ja Op. 39 Sinfonia nro 1 e-molli Sibeliuksen ensimmäisestä sinfoniasta. Selkeintä, mutta ei ehkä helpointa, olisi nimetä teokset niiden ilmestymisnimen (se mikä lukee partituurissa) mukaan ja sitten laittaa ohjaukset näistä lempinimistä? Jos ei niin kannatan muotoa Sinfonia nro 1 (Sibelius), koska siinä on vain sen verran tekstiä kuin tarvitaan yksilöimään teos (vai onko?). Opusnumeroita, jne. ei tarvinne nimissä olla. Wikipedia:Wikiprojekti Taidemusiikkiin osallistuvien kannattaisi kirjata nimeämistapa linjaukseksi, jos ei sitä haluta laittaa yleiseen ohjeeseen. --Usp 29. lokakuuta 2007 kello 16.59 (UTC)
Joo, en kannata opusnumeroiden ja sävellajien lisäämistä, koska joissakin tapauksissa samalla teoksella voi olla useita opusnumeroita ja esiintyjä voi halutessaan vaihtaa esitettävän teoksen sävellajia, eli sävellaji on häilyvä. Lisäksi sävellajitkin voi merkitä monella tavalla: esimerkiksi A ja A-duuri ymmärretään tavallisesti samaksi. Useita opusnumeroita teoksella voi olla esimerkiksi silloin, kun säveltäjä on tehnyt muutoksia aikaisemman julkaisun jälkeen. --Gwaur (keskustelu) 30. lokakuuta 2007 kello 13.08 (UTC)
Miksi sitten artikkeli Beethovenin viides sinfonia on nimetty noin eikä Kohtalonsinfoniaksi? Tarkastelkaamme myös antamistani esimerkeistä Uuden maailman sinfoniaa. Miksi sen artikkeli on nimetty muotoon Sinfonia ”Uudesta maailmasta” eikä Uudesta maailmasta, vaikka Uuudesta maailmasta on sen lisänimi eikä Sinfonia ”Uudesta maailmasta”? Järjestelmällinen, looginen nimeämistapa kaikille saman aihepiirin (tässä taidemusiikin teokset) on aina parempi kuin järjestelmätön "milloin mitäkin" -tapa. --Gwaur (keskustelu) 30. lokakuuta 2007 kello 13.08 (UTC)

Yleiskielessä ja yleisesti käytetään esim. muotoa Beethovenin ensimmäinen sinfonia (järjestysluku joko aukikirjoitettuna tai sitten ei), mutta ei suinkaan muotoa Sinfonia 1 (Beethoven). Nimeämiskäytännön mukaan artikkelin nimen on oltava sellainen, jolla siihen viitataan yleiskielessä. Sinfonia 1 ei ole yleiskieltä, ja yleisesti olen huomannut vakiintuneen esitysmuodon Säveltäjän järjestysnumero sinfonia. --82.128.245.134 29. lokakuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Sinfonia 1 olisikin ihan hassu. Siksi ehdotin muotoa – esimerkkiäsi mukaillen – Sinfonia nro 1. Onhan luonnollisempaa sanoa "sinfonia numero yksi" kuin "sinfonia yksi". --Gwaur (keskustelu) 30. lokakuuta 2007 kello 13.08 (UTC)

Muistakaa, että pääasiallinen viestini on se, että artikkelit pitäisi nimetä yhtenevän loogisesti ja järjestelmällisesti. Oma esitykseni artikkelien nimeämiselle on vain ehdotus; on ihan sama, millainen lopullisesta muodosta tulee, kunhan sellainen tulee. Lisänimien ottaminen käytännöksi on kuitenkin todellakin huono ajatus, koska lisänimet ovat kaikille teoksille erilaisia, jotkut eivät aina ole varmoja, onko teoksella lisänimeä tai mikä se on, ja kaikilla teoksilla ei ole lisänimeä, joten artikkeleille olisi kaksi nimeämiskäytäntöä. Yksi riittää. Lisäksi joidenkin teosten lisänimen käyttäminen jo sinänsä on kaksipiippuinen juttu: Gustav Mahlerin kahdeksas sinfonia sai toisilta ihmisiltä lisänimen Tuhannen sinfonia, josta säveltäjä itse ei pitänyt. Pitäisikö lisänimeä käyttää vai ei, koska lisänimi ei ole "virallinen" eli säveltäjän vahvistama? Vieläpä joidenkin lisänimet ovat aivan tavallisia yleis ja -erisnimiä vailla erikoissanoja, kuten "sinfoniaa" ja "konserttoa": Joseph Haydnin 101. sinfonia on Kello ja Mozartin 41. sinfonia on Jupiter. --Gwaur (keskustelu) 30. lokakuuta 2007 kello 13.10 (UTC)

Nimeämistä olisi ehdottomasti yhtenäistettävä. Entäpä näin: Säveltäjän järjestysnumero teostyyppi, jossa järjestysnumero kirjoitetaan auki luvuille 1–9 ja muuten numeroin? Siis Beethovenin kuudes sinfonia, Mozartin 40. sinfonia, Haydnin trumpettikonsertto, Brahmsin ensimmäinen pianokonsertto? Mielestäni tällaiset nimet olisivat huomattavasti selkeämmät kuin "Sinfonia nro 40 (Mozart)". Luonnollisesti tehtäisiin sitten kaikki mahdolliset uudelleenohjaukset. Lisänimien käyttö artikkeliniminä aiheuttaa vain epäselvyyksiä. –Aslak 31. lokakuuta 2007 kello 17.08 (UTC)

Pohdin tätä jossakin vaiheessa, mutta kun en varsinaisesti keksinyt mitään perusteltua kantaa, pohtiminen jäi. Silmää miellyttäisi ehkä eniten tyyppi Sinfonia nro 6 (Beethoven), jossa kaikki olisi paikallaan ja perusmuodossa, mutta tärkeintä on että systeemi saataisiin johdonmukaiseksi, kuten moni on jo todennut. Lisänimet todellakin vain uudelleenohjauksiksi. Ne on sellaisia lemppareita. --Ulrika 5. marraskuuta 2007 kello 19.27 (UTC)
Välimuoto näistä olisi tietysti "Kuudes sinfonia (Beethoven)" tai "6. sinfonia (Beethoven)". Eräs vaihtoehto sekin. –Aslak 5. marraskuuta 2007 kello 19.37 (UTC)

Kannatan ilman muuta muotoa Sinfonia nro 6 (Beethoven) tai Pianokonsertto nro 1 (Tšaikovski). Sinfonia on aina ennen kaikkea sinfonia ja pianokonsertto on ennen kaikkea pianokonsertto, joten olkoon se ensimmäisenä sanana. Tällä tavoin kappaleet nimetään yleisesti konserttiohjelmissa (kts. esim täältä), vaikka puhutussa kielessä puhutaankin "Beethovenin kuudennesta" tai "Pastoraalisinfoniasta". Suurin piirtein tämänsuuntaista periaatetta käyttävät myös musiikkikirjastot. Teoksen varsinainen nimi on Sinfonia, ja muista sinfonioista sen erottavat perään lisättävät tekijän nimi sekä (tarvittaessa) järjestysnumero. Samalla logiikalla voidaan nimetä muutkin taidemusiikkiteokset. Lisänimet, jotka eivät kuulu säveltäjän antamaan päänimikkeeseen, on laitettava uudelleenohjauksiksi, koska ne ovat (useimmissa tapauksissa) sanalla sanoen vain lisänimiä eikä niiden yleisyyttä ole helppo määritellä. --Tero Vilkesalo 5. marraskuuta 2007 kello 20.35 (UTC)

Tämä lienee asiallisin tapa; varsinkin tuo logiikan yhdenmukaistaminen kaikkien taidemusiikkiteosten osalta olisi selkeä askel kohti helppokäyttöisyyttä. --Watsamies 7. marraskuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Määritelmä mukaan[muokkaa wikitekstiä]

Tässä varmaan kannattaa huomioida myös artikkeliin tulevaa määritelmää. Eli että artikkeli alkaa sivun otsikolla pois lukien mahdollinen sulkeissa oleva tarkennus (Esim. otsikolla "Sinfonia Nro 9 (Beethoven)" määritelmä olisi Sinfonia Nro 9 on Ludwig van Beethovenin 1820-luvulla valmistunut vuonna xxxx kantaesitetty taidemusiikkiteos. Se ...) tai muodossa Tekijän otsikko (Esim. otsikolla "Beethovenin yhdeksäs sinfonia" määritelmä olisi Ludwig van Beethovenin yhdeksäs sinfonia valmistui 1820-luvulla ja se kantaesitettiin vuonna xxxx. Sinfonia ...). Ja että kaikki näyttää järkevältä ilman tarpeetonta toistoa. Tämä vain idean esittelyksi. --Usp 1. marraskuuta 2007 kello 15.37 (UTC)

Luokka:Aku Ankan taskukirjat[muokkaa wikitekstiä]

Luokkanäkymässä ei edelleenkään (kuukausienkaan jälkeen) ole mitään logiikkaa. Muotoon Aku Ankan taskukirja nnn: Nimi nimetyt artikkelit aakkostuvat kaikki edelleen A:n alle. Kukaan ei ole tehnyt asian eteen mitään. Toivoisin, että koko nimeämissopan aloittanut käyttäjä(ryhmä) hoitaisi asian edes suuntaan tai toiseen, ja korjaisi kaikki nimet ja luokitukset. Sen jälkeen kun aiheesta keskusteltiin kahvihuoneessa, näytti siirtourakan aloittanut käyttäjä(porukka) pesseen kätensä koko hommasta. --Tve4 29. lokakuuta 2007 kello 16.13 (UTC)

Aiheeseen löyhästi liittyen: tein yhteen taskukirja-artikkeliin tällaisen fiksauksen. Mielestäni väliotsikot tarinoille selkiyttävät artikkelia ja helpottavat osioden muokkaamista. Mielipiteitä? -- Piisamson 29. lokakuuta 2007 kello 16.41 (UTC)
En ole aiheeseen aiemmin perehtynyt, mutta missä mahtaa olla entinen kahvihuonekeskustelu? En löytänyt äkkiseltään arkistosta. --Usp 29. lokakuuta 2007 kello 17.09 (UTC)
Kahvihuonekeskustelu. --Jukka Kolppanen 29. lokakuuta 2007 kello 17.25 (UTC)
Tähän soppaan kuuluu myös ainakin Ankalliskirjasto, jonka kirjat ovat nykyisin muotoa Ankalliskirjasto 1: Rötös ja rangaistus. Luettuani vanhat keskustelut päädyn seuraavaan: Taskarit voi nimetä ainakin neljällä eri tavalla ja kaikille niille on omat perustelunsa. Tämän suhteellisen triviaalin kysymyksen voinee ratkaista kuten muutkin vastaavat ongelmat eli mielipidetiedustelulla.
Itse olen nyt asiakseni ottanut aakkostuksen järjestämisen ja kun kotona on noita taskareita aika paljon, niin voisin niitä parannella. Likaista työtä, mutta jonkunhan sen on tehtävä. :)--Barosaurus Lentus 30. lokakuuta 2007 kello 07.59(UTC)
Aakkostettu. Toivottavasti en tehnyt turhaan, sillä oli todella tylsää koko homma.--Barosaurus Lentus 30. lokakuuta 2007 kello 10.01 (UTC)
Miksihän kukaan ei tehnyt asialle mitään? Koska keskustelu oli kesken ja minulta pyydettiin etten koskisi niihin ennen kuin päätös on tehty. En siis koskenut ja nyt syytetään siitä... No, näin se menee näköjään muuallakin. Lupaan edelleenkin korjata nimet ja luokitukset siihen muotoon, mihin olin niitä jo siirtämässä. Jos se päätös saadaan. -tKahkonen 30. lokakuuta 2007 kello 17.18 (UTC)
Menin jo siirtämään kaikki AA-taskukirjat jotka pystyin suosituimpaan eli lyhyeen muotoon. Muutamaan tarvitaan ylläpitäjää: Aku Ankan taskukirja 200: Näköispatsas, Aku Ankan taskukirja 302: Haamulinnan pamaus, Yövuoro (Aku Ankan taskukirja). Vielä olisi: 20 suosikkia, Ankalliskirjasto, Ankantekijät. --Usp 8. marraskuuta 2007 kello 20.59 (UTC)

Mielipidetiedustelu säännöllisesti julkaistavien kirjasarjojen yms. nimeämiseksi[muokkaa wikitekstiä]

Yllä olevien keskustelujen pohjalta tiedustellaan miten säännöllisesti julkaistavat kirjasarjat tulisi nimetä. Tarkemmin kyse on siitä, tuleeko nimessä olla yksittäisen julkaisun nimen lisäksi julkaisusarjan nimi. Ohjeet sivulla Wikipedia:Mielipidetiedustelu. Tiedustelun pohjalta nimetään artikkelit 1. marraskuuta 2007 6. marraskuuta 2007 alkaen. --Usp 29. lokakuuta 2007 kello 21.38 (UTC)

Keskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Tämä vaikuttaa kyllä kovasti äänestykseltä eikä mielipidetiedustelulta, kun tunnut pitävän tiedustelun tulosta sitovana. Minkä ihmeen takia äänestysaika on näin lyhyt? Äänestyksissä on tavanomaisesti kahden viikon äänestysaika ja mielipidetiedusteluissa ei yleensä ole aikaa lainkaan. -- Piisamson 29. lokakuuta 2007 kello 22.51 (UTC)
Aika on kyllä taas hemmetin lyhyt eikä näin lyhyt mielipidetiedustelu ehdi keräämään huomiota. Saisi olla ainakin viikon. --Tve4 30. lokakuuta 2007 kello 08.25 (UTC)
Viikko aikaa. Koskisikohan tämä sama myös Warnerin aikoinaan kokoon raapaisemaa levysarjaa 20 suosikkia? Itse siirsin sarjan otsikolle jonkun levyn, mutta muitakin mielipiteitä voi olla ja yleensä koko sarjan merkittävyydestä. Vai pitäisikö tämä käsitellä erikseen? --Ulrika 30. lokakuuta 2007 kello 08.36 (UTC)
Mielipidetiedustelun kesto on "muutamasta tunnista ylöspäin", ohjeen mukaan. Tässä aika on suhteellisen lyhyt tai ylipäätään on, jotta asia ei jäisi suotta roikkumaan. Minusta on reilua kertoa, jos aikoo toimia mielipiteiden pohjalta ja milloin. Tiedustelun tärkein tavoite on vain saada jokin vaihtoehto valituksi. Koko homma taisi lähteä liikkeelle täältä. --Usp 30. lokakuuta 2007 kello 11.35 (UTC)
Äänestysaikaa kannattaa kyllä pidentää vähintään viikkoon, jottei tarvitse heti kohta järjestää uusia ja mahdollisesti taas siirrellä n. 300 artikkelia edes takaisin. Ei kai pidemmästä äänestysajasta haittaa ole? -- Piisamson 30. lokakuuta 2007 kello 13.18 (UTC)
Lisää aikaa ja lisää päätettävää. Lisätkää vastaavia tapauksia Liittyvät artikkelit -kohtaa. --Usp 30. lokakuuta 2007 kello 17.09 (UTC)

Mitä kun erään taskukirjan nimi on "Hui hai" ja erään toisen "Luonnon helmassa" (146)? Mielestäni wikin otsikkona ne käyvät heikosti. Kannatan pitkää, loogista, erottavaa nimeä ja lyhennyksistä uudelleenohjaus. --Peltimikko 31. lokakuuta 2007 kello 10.42 (UTC)

Miksi ihmeessä "Hui hai" ei kävisi artikkelin nimeksi jos se on kirjan nimi? Ei Sebastian-artikkelikaan kerro kenenkään nimestä eikä Musta kobra mistään eläimestä, vaikka näin saattaisi kuvitella. —MikkoM () 31. lokakuuta 2007 kello 10.54 (UTC)
Miksi ihmeessä joillakin on perusteena, että ei kirjoja nimetä "Ilkka Remes: Musta kobra" tai "Beethoven: jotain" tai pahimmillaan "Proustin romaanisarja: asdffasd"? Jollakulla paha ymmärryshäiriö, tahallinen tai tahaton. Ei taskareitakaan kukaan ole nimeämässä "Walt Disney: Hui hai". Niin, nuo "20 suosikkia" ovat siis tuolla nimeketyylillä ilmeisesti pelkästään "1-2-3-4-5 Tulta!" ja "Autiotalo". -tKahkonen 31. lokakuuta 2007 kello 19.54 (UTC)
Kirjat nimetään Wikipediassa nimen mukaan. Wikipedia ei ole taskaritietokanta, jossa artikkelit pitäisi nimetä jotenkin helposti juoksevaksi. —MikkoM () 31. lokakuuta 2007 kello 20.23 (UTC)
No sitähän minäkin yritän sanoa. -tKahkonen 31. lokakuuta 2007 kello 21.05 (UTC)
Ymmärryshäiriö voi johtua siitä, että Liittyvät artikkelit -kohdassa on mainittu Kirjailija/Kirjasarja: Nimike. Kun/jos kerran kyse on vain tapauksista Kirjasarja: Nimike, eikö kirjailijan voi ottaa tuosta kohdasta pois?--Otso Huuska 31. lokakuuta 2007 kello 20.58 (UTC)
Poistin. -tKahkonen 31. lokakuuta 2007 kello 21.05 (UTC)
Sillä ei suoraan sanottuna ole mitään väliä, koska ainoa järkevä ratkaisu on poistaa nämä artikkelit. --Miihkali 1. marraskuuta 2007 kello 14.20 (UTC)
Olen samaa mieltä. --BrDead 9. marraskuuta 2007 kello 10.32 (UTC)
Mielipidetiedustelua ei tule käyttää äänestyksenä/Äänestystä ei pidä nimetä mielipidetiedusteluksi! --Watsamies 2. marraskuuta 2007 kello 15.31 (UTC)
Kyllä tämä on minusta mielipidetiedustelu, monissa kommenteissa vain puhutaan virheellisesti äänestyksestä. Tämän tulosta voi tulkita itse kukin haluamallaan tavalla, vaikkapa seuraavasti: "Useimpien asiaa kommentoiden mielestä muoto, jossa ei ole julkaisusarjan nimeä, on parempi. Käytänpä siis sitä." ei kuitenkaan näin: "Vaihtoehto, ilman julkaisusarjan nimeä voitti. Täytyy siis käyttää sitä." Käsittääkseni tässä on selvä ero. Käytännössä mielipidetiedustelun ja äänestyksen ainoa ero taitaa olla tuloksen sitovuudessa. Jos tästä aiheesta halutaan äänestys, se tulee tehdä sitten uudestaan ja alusta alkaen äänestyksenä. Tämä antaa vain selvyyden muiden mielipiteestä kyseessä olevasta asiasta.--Usp 2. marraskuuta 2007 kello 21.59 (UTC)

Artikkeleiden johtolausekin kannattaa varmaan vakioida johonkin muotoon. Käytössä on mm. "Mikki kiipelissä on ensimmäinen suomen kielellä julkaistu Aku Ankan taskukirja." ja "Roope-sedän rahanippu on järjestyksessään 329. Suomessa julkaistu Aku Ankan taskukirja."? Nämä muodot on nimen mukaisia. Olisiko "Roope-sedän rahanippu on 329. suomenkielinen Aku Ankan taskukirja." sopivin? --Usp 6. marraskuuta 2007 kello 13.47 (UTC)

Liittyvät artikkelit:

Sarja:Nimeke (esim. Aku Ankan taskukirja 1: Mikki kiipelissä)[muokkaa wikitekstiä]

  1. Nimeämisohjeen mukainen. -tKahkonen 30. lokakuuta 2007 kello 17.13 (UTC)
  2. Niin ja näin.. Menköön näin. --kallerna 30. lokakuuta 2007 kello 17.43 (UTC)
    1. Kovan miettimisen jälkeen näin. --JannE 30. lokakuuta 2007 kello 17.52 (UTC)
  3. --Eetvartti 30. lokakuuta 2007 kello 18.30 (UTC)
  4. Selkein --wm313 30. lokakuuta 2007 kello 19.56 (UTC)
  5. Selkeä, pelkällä osan nimellä tulee turhaan täsmennyssivuja, jos jossain muussa sarjassa on samanniminen osa tai on olemassa samanniminen filmi tms.--Otso Huuska 30. lokakuuta 2007 kello 20.21 (UTC)
  6. Selkeä ja looginen. "Mikki kiipelissä" ja "Aku Ankan taskukirja 1" sivuista voi tehdä uudelleenohjauksen. --Peltimikko 31. lokakuuta 2007 kello 10.37 (UTC)

Sarja (esim. Aku Ankan taskukirja 1)[muokkaa wikitekstiä]

Nimeke (esim. Mikki kiipelissä)[muokkaa wikitekstiä]

  1. Mä pidin tästä versiosta eniten, tosin joitakin artikkeleita olen siirrellyt sitten kun muutkin oli siirretty. --Velma 30. lokakuuta 2007 kello 06.19 (UTC)
  2. Nimeämisohjeen mukainen: yleisessä käytössä oleva muoto. --Tve4 30. lokakuuta 2007 kello 08.25 (UTC)
  3. Miten ihmeessä artikkelin nimi voisi olla jokin muu kuin tämä? Pitääkö taskareillekin saada joku ultravirallinen ja ultrapitkä Kielitoimiston hyväksymä nimi? —MikkoM () 30. lokakuuta 2007 kello 11.37 (UTC)
  4. Ei sinfonia-artikkeleissakaan ole "Beethovenin sinfonia 5: Kohtalonsinfonia". --Johney 30. lokakuuta 2007 kello 11.38 (UTC)
  5. Helpoin ja yksinkertaisin vaihtoehto. --Orri 30. lokakuuta 2007 kello 17.55 (UTC)
  6. Jotta saadaan mahdollisimman yleispätevä käytäntö. --Usp 30. lokakuuta 2007 kello 18.58 (UTC)
  7. --PeeKoo 30. lokakuuta 2007 kello 19.14 (UTC)
  8. mitä lyhempi sen parempi! --Alexius Manfelt 30. lokakuuta 2007 kello 19.40 (UTC)
  9. Näin paremmin. Alkaa mennä korvista ulos, jos jokaisen artikkelin alkuun pitäisi nimetä muoto: Aku Ankan taskukirja nro: Nimi --Siliamaav 30. lokakuuta 2007 kello 19.52 (UTC)
  10. Parempi näin. --Roquai 30. lokakuuta 2007 kello 21.30 (UTC)
  11. --Höyhens 30. lokakuuta 2007 kello 23.13 (UTC)
  12. Yksinkertaisuus on kaunista --albval 31. lokakuuta 2007 kello 07.52 (UTC)
  13. Eihän artikkeli Kadonnutta aikaa etsimässä ole Wikipediassa nimellä Proustin romaanisarja: Kadonnutta aikaa etsimässä...? --Jaakonam 31. lokakuuta 2007 kello 14.46 (UTC)
  14. -DragonMaster- 31. lokakuuta 2007 kello 15.51 (UTC)
  15. Ylläolevin perusteluin. --Nro92 31. lokakuuta 2007 kello 19.21 (UTC)
  16. Tämä nimeämistapa helpotta kirjan löytämistä muun muassa luokasta.--ELLusKa_86 31. lokakuuta 2007 kello 20.23 (UTC)
  17. Outo ja turha äänestys.--ukas 31. lokakuuta 2007 kello 21.15 (UTC)
  18. --IA 1. marraskuuta 2007 kello 15.43 (UTC)
  19. …joku tolkku sentään… --Watsamies 2. marraskuuta 2007 kello 15.31 (UTC)
  20. Eipäs nyt liioitella. Tarpeetonta ja nimeämiskäytännön vastaista. --Hapo 3. marraskuuta 2007 kello 15.44 (UTC)
  21. Ilmiselvää --Ras 5. marraskuuta 2007 kello 06.39 (UTC)
  22. Mielipiteeni muuttui. Yksinkertaisempi näin. --JannE 6. marraskuuta 2007 kello 16.06 (UTC)
  23. --PtG 7. marraskuuta 2007 kello 09.41 (UTC)
  24. --junafani (pistäydy kupposella) 12. marraskuuta 2007 kello 16.03 (UTC)

Varsinaiseen artikkeliin kuulumattomat osiot[muokkaa wikitekstiä]

Laajennetaan täältä, kun ei herättänyt kiinnostusta. Olisiko aihetta muotoilla käytäntö eli sitova ohje varsinaisen artikkelin jälkeen tulevista kohdista? Ei valtaisan vakava asia, mutta luokkaa hyvä saada selväksi. Nykyisin löytyy lähes kaikki mahdolliset variaatiot, myös suositelluista. Seuraava olisi minusta selkeä ja looginen tapa.

==Katso myös==
Likkejä aiheeseen liittyviin fi-wikipedian sivuihin, voidaan(/tulee) korvata navigaatiomallineella, joka taas sijoitetaan sivun loppuun

==Lähteet==
Lähteet
===Viitteet===
Viittaukset lähteisiin

==Aiheesta muualla==
Muualla kuin fi-wikipediassa oleva sisältö pois lukien muut wikipediat, jotka tulevat kielilinkeillä
Alaotsikot Kirjallisuutta ja Verkkosivuja voisi jättää myös kokonaan pois, luulisi ilmiasusta selviävän mikä on kirja ja mikä on nettisivu
===Kirjallisuutta===
===Verkkosivuja===

Navigaatio, tynkä- yms. mallineet

Periaatteita: Artikkelin varsinainen tietosisältö ja lähteet muodostavat tiukasti toisiinsa liittyvän kokonaisuuden ja siksi ne ovat peräkkäin. Vähemmän tason 1 väliotsikoita (== Otsikko ==) eli vain Lähteet ja Aiheesta muualla nykyisten Lähteet, Kirjallisuutta, Aiheesta muualla, (Katso myös) sijaan. Tarvitaanko oikeasti Katso myös -osiota? Kommentteja? --Usp 29. lokakuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

Muutama kommentti:

  • esittämäsi rakenne on okei, selkeä jne
  • aiheesta muualla -osiossa alaotsikot slkeyttää jos siellä on molempiin ryhmiin kuuluvia
  • katso myös -osio on kätevä tapa linkittää aiheeseen liittyviä juttuja joista ei kuitenkaan kerrota tekstissä
  • kyllä lähde-otsikon alla vois olla sit kanssa se "yleiset lähteet" tjsp alaotsikko

--Velma 29. lokakuuta 2007 kello 18.13 (UTC)

Mitä "Yleiset lähteet" tarkoittaa? --Usp 29. lokakuuta 2007 kello 18.21 (UTC)
ITse olen pyrkinyt muutoin samanlaiseen rakenteeseen, mutta Katso myös -osio Lähteet-osion alapuolelle, koska linkeillä ei ole lähteiden kanssa välttämättä mitään tekemistä.--qWerk 29. lokakuuta 2007 kello 18.54 (UTC)
Haluammeko yleisiä lähteitä? Mielestäni ne ovat hyödyttömiä, sillä viitteitä pitäisi ihanteellisessa artikkelissa olla niin paljon, ettei moisille epäselvyyksille ole tilaa. Käytetään vain niitä viitteitä, niin ei jää epäselväksi, että onko jokin lause yleisestä lähteestä vai ei. --Erkkimon (Itkumuuri) 29. lokakuuta 2007 kello 18.57 (UTC)
Olen samaa mieltä "yleiset lähteet" otsikon tarpeettomuudesta, tuollainen ohje suorastaan houkuttelisi vähän oikaisemaan ja jättämään viitteistys pois.--Riisipuuro 29. lokakuuta 2007 kello 20.04 (UTC)--
Kyllä yleisiäkin lähteitä on pystyttävä merkitsemään. Joissain artikkeleissa joku yksittäinen lähde voi olla melkein koko artikkelin lähde, jolloin ei varmasti ole mitään järkeä merkitä sitä viitteeksi jokaiseen virkkeeseen. Jos joku yksittäinen virke vaikuttaa todella uskomattomalta, silloin jonkun yleisen lähteen voi lisäksi merkitä viitteenä – tai jos näin ei ole tehty, joku lukija voi kyseenalaistaa lähteen mallineella Lähde ja sivun kirjoittaja tai muu käyttäjä voi sitten lisätä viitteen. Kyllä muissakin tieteellisissä teksteissä, tiedotusvälineissä ym. saa käyttää yleisiä lähteitä, joten olisi hölmöä kieltää ne vain Wikipediasta. --PeeKoo 30. lokakuuta 2007 kello 06.46 (UTC)
Kyllä näin, mutta erillisen "Yleiset lähteet" -otsikon esittäminen ohjeistuksessa on turhaa. Esimerkiksi esittämässäsi yhden lähteen tapauksessa voidaan hyvin esittää tuo lähde normaalin "Lähde"-otsikon alla, kuten tähänkin asti on usein toimittu. Noin yleensä tilanne on muuten eri wikissä kuin tieteellisissä teksteissä yleensä: wiki elää jatkuvasti. Tämä hankaloittaa yleisten lähteitten käyttöä, sillä artikkelin laajentuessa uudet lähteet viitteistetään (tai sitten ei) ja lopputulos voi olla hyvin vaikeasti tarkistettava soppa. Normaalissa staattisessa tieteellisessä artikkelissa tai tiedoitusvälineessä asia on aivan toisin. Jokaiseen virkkeeseen on turha viitteitä merkitä, mutta esim. kappalekohtainen viitteistys on mielestäni usein syytä laittaa vaikka lähteitä olisikin vain yksi. Tällöin myös myöhemmät muokkaajat viitteistävät tekstinsä helpommin.--Riisipuuro 30. lokakuuta 2007 kello 07.35 (UTC)--
Ehkä tietty joustavuus on kuitenkin tarpeen. Esimerkkinä Matthias Akiander, jonka elämäkerralliset tiedot (= uran faktat) on tehty pääasiassa yhden pienoiselämäkerran mukaan, mutta tarkistettu uudemmasta, ja tästä jälkimmäisestä on sekaan laitettu jokunen yksityiskohta, esim. toinen termi tai lisätty virkkeeseen täydennys relatiivilauseena. Päädyin siihen, että näitä jaksoja en viitteistä, mutta niiden sisällä olevan muualta peräisin olevan lisätiedon viitteistän. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä kahdelle lähteelle yhteisviite ja lisätä se joka kappaleen loppuun. Kolmas tapa olisi lisätä näiden "yleisten lähteiden" viite niiden otsikoiden perään, joissa niitä on käytetty. Erikoisalojen lähteet on viitteistetty normaalisti. Jos tämän artikkelin suhteen syntyy konsensus, niin lupaan kammata ne kirotut tarinat läpi ja muuttaa viitteistyksen konsensuksen edellyttämällä tavalla.--Paappa 30. lokakuuta 2007 kello 19.11 (UTC)
Niin, ei yleisiä lähteitä missään nimessä kannata kategorisesti kieltää. Mutta tulee kyllä mieleen esimerkiksi kappaleen Elämänvaiheet tulevaisuus: lisää tekstiä luulisi tulevan ja kuinkahan tarkastettava lopputulos lienee? Myöhemmät muokkaajat eivät ainakaan Cederberg- ja Luther-viitteitä lisää, hyvä jos oman lisäyksensä viitteistävät, pahimmassa tapauksessa heittävät vain yleisen lähteen jonon jatkoksi. Mutta ehkä tuo on asia joka on vain jätettävä myöhempien muokkaajien vastuulle. Jos yleisiä lähteitä käytetään, niin tuo huomautus viitteettömyydestä on erinomainen (ensimmäinen artikkeli jossa tuollaisen näen). --Riisipuuro 30. lokakuuta 2007 kello 20.11 (UTC)--
Täytyy vielä lisätä, että kyllä tarkistettavuus voi myöhemmillä lisäyksillä kärsiä pahasti, vaikka olisi käytetty viitteitäkin, esim. kun tekstiä lisätään myöhemmin keskelle kappaletta ja viiite koskee koko kappaletta. Myöhemmän lisääjän kontolle tarkistettavuuden varmistaminen jää silloinkin.--Riisipuuro 30. lokakuuta 2007 kello 20.19 (UTC)--
Kirjallisuus voisi mielestäni olla edelleen erillisenä ykköstason otsikkona. Jonkinmoinen näppituntuma on, että kirjoja kohdellaan kuitenkin linkkejä luotettavampina lähteinä tai hakuteoksina, jolloin laajojen tietokirjojen ei tarvitsisi olla tässä näennäishierarkiassa alisteisia tai rinnasteisia yleensä yhteen asiaan viittaaville nettilinkeille. Tämä nyt on vain tällaista mutua...
Sen sijaan lähde- ja viiteluetteloiden tulisi olla heti leipätekstin lopussa, sitten vasta "Katso myös" ja lopuksi "Aiheesta muualla". --Jaakonam 29. lokakuuta 2007 kello 21.29 (UTC)
Olen samaa mieltä siitä, että kirjallisuusluettelo voi olla omana ==-otsikkonaan. Kyllä tuossa esittämässäsi järjestyksessäkin voi olla järkeä, koska yleensäkin julkaisuissa taitaa olla lopussa lähdeluettelo ja sen jälkeen vielä "kirjallisuutta" ja muut ("Katso myös" -jutut), ja Wikipedian sisäisetkin linkit voi kai rinnastaa tällaisiin "lisälukemisto-suosituksiin". --PeeKoo 30. lokakuuta 2007 kello 06.46 (UTC)
Aiheesta muualla -kokonaisuuden tulisi minusta sisältää nimenomaan linkkejä muualla verkossa olevaan materiaaliin ja aiheeseen liittyviin verkkosivuihin, siksi kirjallisuudella on hyvä olla oma pääotsikkonsa. Mielestäni hyvä järjestys artikkelin lopussa oleville luvuille on: Kirjallisuutta, Katso myös, Lähteet, Aiheesta muualla. Lähteet-otsikon alle voi tarvittaessa erotella viitteet oman alaotsikon alle, mutta siellä ei tulisi olla Yleisiä lähteitä -otsikkoa. //Ephief 29. lokakuuta 2007 kello 23.09 (UTC)

Miksi viitteet ovat lähteet-otsikon alaotsikkona? Eiväthän viitteet ole välttämättä viittauksia lähteisiin. –Ejs-80 29. lokakuuta 2007 kello 22.39 (UTC)

Viitteitä tulisi käyttää kuten vaikkapa tämän viikon suositellussa Paavi-artikkelissa, tosin mielestäni ilman tuota "Yleisiä lähteitä" -väliotsikkoa. Lähteet-otsikon alla siis mainitaan "täydelliset" tiedot lähteenä käytetystä julkaisusta, ja artikkelissa vain viitataan siihen lyhyemmin muodossa "Sukunimi vuosi, s. x". Tämä helpottaa artikkelin "lähdekoodin" lukemista ja muokkaamista, sekä lyhentää ja selkeyttää lähdeluetteloa, kun samaa pitkää kirjaviitettä ei toisteta kokonaisuudessaan montaa kertaa. //Ephief 29. lokakuuta 2007 kello 22.53 (UTC)
Juu, mutta et vastannut kysymykseeni. Mielestäni siis lähteiden ja viitteiden pitäisi olla samalla otsikkotasolla, sillä viitteet voivat olla jotain muutakin kuin viittauksia lähteisiin. Viite voidaan esimerkiksi kohdistaa sellaiseen teokseen/sivustoon, jota ei ole varsinaisesti käytetty lähteenä. –Ejs-80 29. lokakuuta 2007 kello 23.03 (UTC)
Kyllä niiden mielestäni tulisi olla nimenomaan lähteisiin liittyviä merkintöjä, vaikka ne sisältäisivätkin vielä selittävän lauseen tms. //Ephief 29. lokakuuta 2007 kello 23.03 (UTC)
Yleisesti on kyllä tapana, että viitteet voivat olla pelkkiä lisähuomautuksia. Mielestäni ei tosin silti haittaa, vaikka "Viitteet" olisi otsikkona "Lähteiden" alla. --PeeKoo 30. lokakuuta 2007 kello 06.46 (UTC)
Miten voi viitata teokseen ellei sitä käytä lähteenä? Viittaushan juuri tarkoittaa, että käyttää viittausta lähteenä. Silloin siis viitattu sivu tai teos lisätään lähteiden alle ja viittaus siihen viittausten alle. Viite voi toisaalta olla muukin kuin lähdeviite, ref-tagia on käytetty myös huomautuksiin: Syntyi 15.10.1805<ref>Juliaanisen kalenterin mukaan</ref> (nopeasti keksitty esimerkki). Ei tällaisistakaan viitteistä haittaa ole, vaikka olisivatkin lähteiden alla. -tKahkonen 30. lokakuuta 2007 kello 20.03 (UTC)
Esim. minä tein näin kerran (Ylioppilastutkinto): Keväästä [[2007]] lähtien otsikko- ja aineistoaineen kirjoittamisen sijaan äidinkielessä suoritetaan esseekoe ja tekstitaidon koe.<ref>Äidinkielen ylioppilaskokeen uudistusta valottaa kirja ''Ylioppilastekstejä 2006'' ([[Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|SKS]], ÄOL, ISBN 951-746-837-7)</ref> --PeeKoo 30. lokakuuta 2007 kello 20.19 (UTC)
Tätä hyödyllistä lisätietoja antavaa viitetyyppiä käytetään myös tutkimusteksteissä. Toinen mahdollisuus voisi olla lisätietolähteen lisääminen kirjaviitteenä Aiheesta muualla -osioon, tarvittaessa lyhyen sisältökuvauksen kera, mikäli artikkelin kannalta olennainen sisältö ei käy kirjan nimestä ilmi. Tällaisia kommentoivia kirjaluetteloita on joissakin yliopistojen kurssikirjoiksi tehdyissä perusesityksissä, ja olen havainnut ne hyödyllisiksi. --Paappa 31. lokakuuta 2007 kello 08.17 (UTC)

Ephiefin kommentti lähteiden ja viitteiden käytöstä oli hyvä, mutta mä olen edelleenkin vakuuttunut toisen väliotsikon selkeyttävyydestä. Kyllä lähteiden pitää olla ylempänä kuin kirjallisuutta ja aiheesta muualla ja jotka kaksi sopii peräkkäin. Silloin on selkeämpää, että mitä on käytetty lähteenä ja mitkä ovat jotain ekstratavaraa. Ne myös sopii viimeiseksi siksi kun lähteet on olennaisemmat ja viimeisenä niitä muita vasta aletaan hakemaankin. --Velma 30. lokakuuta 2007 kello 06.29 (UTC)

Komppaan tuota, että aiheesta muualla kohdan alaotsikot voisi jättää tarkentamatta. Nykyäänhän noita on ryhmitellään, jaotellaan ns. tarpeenmukaan ja minusta homma on toiminut sillä tavalla ihan hyvin. --Zache 30. lokakuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

Äänestyskelpoisuuden aika[muokkaa wikitekstiä]

Ulrika viljelee kuukauden käyttäjätunnusaikaa ja tällä perusteella hylkäilee muiden ääniä. Yritin etsiä tästä päätöstä tai kohtaa, mutta en löytänyt. Eräässä keskustelussa oli viitattu 2 viikkoon, mutta siitäkään ei ole päätöstä. Onko tämä päätetty juttu vai vain Ulrikan henkilökohtainen näkemys asiasta? 100 muokkausta on selvä, mutta minusta on yhden yksittäisen käyttäjän vandalismia poistaa ääniä, jos tuota kuukauden aikaa ei ole yhdessä hyväksytty.--Kimmet 29. lokakuuta 2007 kello 18.41 (UTC)

Piti vielä lisätä, että jos tämä on tosiaan päätetty juttu, niin silloin se tulisi lisätä äänestyksestä kertovaan artikkeliin. Viittaus päätökseen/äänestykseen luonnollisesti ohjeeseen.--Kimmet 29. lokakuuta 2007 kello 18.45 (UTC)

Tuo on kyllä ihmeellinen juttu että pitää muka olla kuukauden rekisteröityneenä. Itsekkin äänestin ensimmäisen kerran 21. elokuuta, jossa ääntäni ei hylätty. Mistäköhän lähtien tämmöinen käytäntö on ollut?. --Johney 29. lokakuuta 2007 kello 18.50 (UTC)
Minä olen kuullut, että a) tunnuksia, jotka on luotu äänestyksen alun jälkeen ei hyväksytä ko. äänestykseen ja b) että muokkausmäärän raja olisi noin 100 muokkausta. Ei hajuakaan mistään kuukauden "karanteenista".Tetopa 29. lokakuuta 2007 kello 18.56 (UTC)

Näin esim. viimeisessä [poistoäänestyksessä]. Samin tunnus on tehty ennen äänestystä, mutta perustelussaan Ulrika kirjoitaa alle kuukauden tunnus. Sama viesti on tullut esille muussakin yhteydessä.--Kimmet 29. lokakuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

Asia päätettiin samassa yhteydessä kuin sadan artikkelimuokkauksen raja. Aikaraja on sen vuoksi ettei muokkauksia ruvettaisi tehtailemaan jotta päästäisiin äänestämään. Ymmärrän kyllä että hinku äänestää on kova. --Ulrika 29. lokakuuta 2007 kello 19.13 (UTC)
Esittänet vielä viitteen tuohon ohjeeseen ja siihen, ketkä tuosta kuukaudesta päättivät...Tetopa 29. lokakuuta 2007 kello 19.14 (UTC)
Milloinkohan tällainen käytäntö on otettu, kun silloinhan Neuvostoliiton hyvä artikkeli-äänestyksessä ääneni olisi pitänyt hylätä --Johney 29. lokakuuta 2007 kello 19.18 (UTC)

Ohjeethan poistoäänestyksiin löytyvät täältä: ... ja lainaan vielä tekstin sanatarkasti:

"Kuka saa äänestää?[muokkaa wikitekstiä]

Pääsääntöisesti äänestyksissä voivat äänestää ja mielipidetiedusteluissa ilmaista kantansa kaikki Wikipedian rekisteröityneet käyttäjät. Tähän on kuitenkin eräitä yleisiä poikkeuksia: Jos äänestys koskee jotain tiettyä henkilöä, kyseinen henkilö itse ei voi äänestää äänestyksessä. Äänet, jotka eivät edusta todellisten Wikipedian käyttäjien mielipidettä, saatetaan hylätä äänenlaskussa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi:

  • Sellaisen henkilön äänet hylätään, joka luo uusia käyttäjätunnuksia manipuloidakseen äänestystä.
  • Käyttäjätunnuksien, jotka on ilmeisesti luotu äänestystä varten, äänet hylätään.
  • Käyttäjätunnuksien, joiden muokkaushistoria on miltei olematon, äänet hylätään. Siitä, mikä on "miltei olematon" muokkaushistoria, ei ole olemassa yksimielistä tulkintaa tai päätöstä. Yleensä alle sadan muokkauksen oleva muokkaushistoria on arvioitu liian vähäiseksi.
  • Käyttäjätunnuksien, joiden muokkaushistoria koostuu lähinnä äänestyksen kohteena olevaan henkilöön tai artikkeliin liittyvistä muokkauksista, äänet hylätään.

Äänestyksen aloittamisen jälkeen luotujen käyttäjätunnuksien äänet hylätään."Tetopa 29. lokakuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

Tähän liittyen: Keskustelu Wikipediasta:Äänestys#Äänestysoikeuden määrittäminen, yksi harvoista asioista jotka on sovittu Wikipediassa kuten kuuluukin: keskustelemalla. Ulrika on toiminut kuen pitääkin, ja Johney: olisiko lopputulos muuttunut vaikka äänesi olisi hylätty? Linjauksen tarkoituksena ei ole vahtia käyttäjiä kuin "haa, vain 99 muokkausta ja vielä 13 minuuttia 30 päivän täyttymiseen, hylkään siis äänen", vaan tarkoitus on antaa yleinen suuntaviiva johon soveltaa maalaisjärkeä. --Agony (403) 29. lokakuuta 2007 kello 19.35 (UTC)
Tuota ei ilmeisesti ole sitten tuotu ohjeistukseen asti... Jolloin lienee aika turhaa olettaa, että viikon vanha käyttäjä olisi käynyt tuon keskustelusivun lukemassa. Maalaisjärjen mukaista ei toisaalta ole rajoittaa asiallisesti muutoin toimineita käyttäjiä... tämä yhteisö tarvitsee uusia aktiiveja mukaan avoimuudella, ei heidän karkottamistaan byrokraattisuudella.Tetopa 29. lokakuuta 2007 kello 19.39 (UTC)
LISÄYS: tuo keskustelu ja äänestys ei päättynyt mihinkään yksimieliseen tulokseen, vaan oli sekä kannatus- että ei-kannatusääniä... eikä sitä koskaan ole summattu mihinkään... Ehkäpä sitä ei ole siksi tuotu ohjeeksi asti?Tetopa 29. lokakuuta 2007 kello 19.42 (UTC)
Aivan, konsensusta aikarajasta ei ole syntynyt, joten sitä ei ole tuotu ohjeistuksen puolelle. --Ekeb 29. lokakuuta 2007 kello 19.43 (UTC)
Tuo on kyllä aika outo näkemys. Tuossa keskustelussa lähes kaikki näyttivät kannattavan jonkinlaista aikarajaa, eikä kukaan vastustanut. "Konsensukseksi" muodostui sitten, että ei ole minkäänlaista aikarajaa? Eihän tarkasta rajasta muokkausmäärienkään suhteen päästy konsensukseen (tai oikeammin, tarkkaa rajaa ei haluttu määrittää, vaan haluttiin antaa harkinnalle liikkumavapautta), mutta silti sen kohdalla on onneksi pidetty rajaa. Jos ohje pohjautuu tuohon keskusteluun, niin sitä pitää kyllä muuttaa. --ML 30. lokakuuta 2007 kello 04.26 (UTC)
Keskustelusta löytyy kyllä kommentteja, joissa selkeästi vastustetaan aikarajan asettamista. --Ekeb 30. lokakuuta 2007 kello 07.01 (UTC)
Jos se raja on yli viikon tai kaks, niin meitsi vastustaa. Joku kuukaus on ihan hullun pitkä. --Zache 30. lokakuuta 2007 kello 07.05 (UTC)
Minusta de facto käytäntö on ollut, että tunnuksilla, jotka on luotu äänestyksen alkamisen jälkeen ei saa äänestää. Tällä estetään se, ettei tunnuksia voi luoda vain vaikuttaakseen johonkin äänestykseen.--Joonasl (kerro) 30. lokakuuta 2007 kello 07.30 (UTC)
tämä on ihan järkevä sääntö. Tosin Samin tunnus oli luotu äänestyksen alkamisen jälkeen.--Kimmet 30. lokakuuta 2007 kello 09.34 (UTC)
Äänioikeuskeskustelussa sai selvästi kannatusta yhden kuukauden raja. Oikeastaan vain Kompak vastusti sitä. Kohta poistamiseen päätyvän artikkelin kirjoittaja SamiHurme on selvästi tehtaillut keskustelumuokkauksia saadakseen sata muokkausta täyteen, mutta näyttää siltä että on jäänyt kuitenkin vaille. --Ulrika 30. lokakuuta 2007 kello 07.47 (UTC)
Hops hoijaa kun näyttää kahvipannu keittävän kahvit kannen ylitse hellalle. Sami toimii omalla nimellään ja perustelee kantansa suoraselkäisesti joka kohdassa. Hieman sensuurintuoksua ilmassa jos oman neutraalin näkökantansa perusteleminen on keskustelumuokkausten tehtailua ja aikaraja vedetään sen mukaan miten paljon henkilön näkemykset eroavat nykyisen wikin sanoisinko hieman "paikalleen luutuneista" rajauksista.--Kimmet 30. lokakuuta 2007 kello 08.33 (UTC)
Viidessä päivässä lähes sata lähinnä keskustelumuokkausta (ja saman artikkelin piiristä) ei kerro vielä kovin vakiintuneesta Wikipedian käyttäjästä, joka olisi ehtinyt tutustua käytäntöihin ja ideaan. Jostakin se kyllä kertoo. --Ulrika 30. lokakuuta 2007 kello 08.48 (UTC)
Sääntö ei sano, etteivätkö muokkaukset saa olla keskustelumuokkauksia. Nyttemminhän SamiHurmeella on myös yli sata muokkausta ja äänestys on vauhdissa - ainut selkeä raja on se, ettei tunnusta saa luoda äänestyksen jälkeen. Ohjeista on pidettävä kiinni silloinkin, kun uuden käyttäjän filosofia ei "etabloitunutta" miellytä, eikä sovellella ohjeita ihan mielensä mukaan.Tetopa 30. lokakuuta 2007 kello 10.29 (UTC)
En jaksa juuri nyt perehtyä kirjoitettuihin sääntöihin, mutta havaitsemani käytäntö on poistoäänestyksissä pitkään ollut, että artikkelimuokkauksia pitää olla vähintään se sata. Niihinkään ei lasketa esimerkiksi turhanpäiväisiä muokkauksia, kuten yhden lauseen kirjoittamista monena eri muokkauksena sana kerrallaan tai välilyöntien ja kappalevaihtojen lisäämistä ja poistelua. Tietysti myös hyödyllinen metatason muokkailukin voi olla syytä laskea kokonaisuuteen mukaan. —B. Nuhanen 5. marraskuuta 2007 kello 19.39 (UTC)
Käsittääkseni nyt ollaankin menossa linjaamaan tuo sinne sääntöihin ihan eksplisiittisestikin ja hyvä niin. Myös tuosta aikarajasta oli montaa tulkintaa - esim. joissakin hylkäyksissä oli väitetty "yhteisön käytäntönä" olleen kuukauden (artikkelimuokkauksien lisäksi), joka ei sitten osoittautunutkaan "yhteisön käytännöksi" ja viikko näyttää saavan kannatusta. Pointsi oli se, että jos uusi käyttäjä lukee säännöt, täyttää ne löysemmän "tulkinnan" mukaan ja toimii ja tulee deletoiduksi, niin se ei ole omiaan ikään kuin kannustamaan asiallistakaan käyttäjää edelleen... vaan hän voi kokea (ihan aiheellisestikin) tulleensa kohdelluksi mielivaltaisesti. Siksi nämä on syytä ihan kirjata.Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 19.46 (UTC)
Vastustavia kommentteja löytyy kyllä enemmän kuin yksi, ainakin kolmestä neljään selkeää vastustavaa on tuolla. Koska keskustelijoiden määrä ei ole ollut kovin suuri, niin katson kyllä ettei tuossa voida puhua saavutetun konsensusta. --Ekeb 30. lokakuuta 2007 kello 08.51 (UTC)
Voisitte kyllä pistää jonkun mediaanityyppisen äänestyksen kehiin siitä, mikä on sopiva muokkausmäärä ja aikaraja. --Zache 30. lokakuuta 2007 kello 09.16 (UTC)
Mediaaniäänestys on vähän hätiköityä, koska se olettaa, että yhteisö haluaa tarkan' rajan, jota sockpupettaajat voivat käyttää hyödyksi väittäessään olevansa äänioikeutettuja. Niin, ja jos täällä ollaan keräämässä jotain vastustusääniä tällaiselle typeryydelle, niin minä ainakin vastustan. —MikkoM () 30. lokakuuta 2007 kello 10.30 (UTC)
Samalla voisi (tai itseasiassa ennen) vielä kerran mitä halutaan ja millä keinoin. Käsittääkseni ajatuksen pitäisi olla että kokemattomat ja Wikipediaa tuntemattomat käyttäjät eivät ole äänioikeutettuja. Onko kiinteät rajat oikea tapa rajata äänestäjiä? Pitääkö äänestäjiä rajata? Entä jos ei ole muokannut artikkeleita vaan keskustelu- ja äänestyssivuja? --Harriv 30. lokakuuta 2007 kello 09.32 (UTC)
Olen samaa mieltä kuin Ekeb. Konkreettista vastustusta 30 päivän rajalle oli huomattavasti ja mitään konsensusta ei muodostunut. --Joonasl (kerro) 30. lokakuuta 2007 kello 09.29 (UTC)
Sitä luetaan nyt kuin piru raamattua. Kyllä siellä selvä vastustaja oli vain yksi. --Ulrika 30. lokakuuta 2007 kello 09.38 (UTC)
Niinkö? "Vastustan kiveen hakattuja rajoja..--Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2006 kello 08.03 (UTC)", "Vastustan kaikkia keinotekoisia rajoja —MikkoM (♫) 13. lokakuuta 2006 kello 09.56 (UTC)", "MikkoM puhuu ehdottoman asiaa. --kompak 16. lokakuuta 2006 kello 14.28 (UTC)", "Ja Kompak puhuu jälleen kerran asiaa. Brrr. Terve järki minusta riittää. En tiedä riittäkö sitä. Brrrr. --Höyhens 5. lokakuuta 2006 kello 22.46". Kyllä noita vastustavia näkemyksiä minusta on selvästi enemmän kuin yksi. --Joonasl (kerro) 30. lokakuuta 2007 kello 10.19 (UTC)
Laitatko vielä minunkin kommentini listaan, sillä kyllä minäkin vastustan kiveen hakattuja rajoja. Silti ei vastustettu sitä tulkintaa että muokkauksia pitäisi yleensä olla noin kuukauden ajalta. Tämän perusteella voi aivan hyvin sanoa, että muotoilulla "Yleensä alle sata muokkausta sisältävä tai alle kuukauden kestänyt muokkaushistoria on arvioitu liian vähäiseksi" on keskustelijoiden tuki, ja lisäksi voidaan todeta näin toimitun. Samulili 30. lokakuuta 2007 kello 12.09 (UTC)
Näin minäkin tulkitsin, kun tulin ko. keskustelun lukeneeksi. Etenkään minkään kuukauden aikarajan suhteen (joka on minunkin mielestäni täysin turhan pitkä asiallisesti toimineelle ja aktivoituneelle käyttäjälle) ei todellakaan ollut erityistä konsensusta.Tetopa 30. lokakuuta 2007 kello 10.44 (UTC)
Samoin minut voi lisätä vastustajien listaan. En ole tuollaista keskustelua ikinä edes huomannut ja kummasti törmään siihen rajaan vasta nyt. Kuukauden raja on minusta aivan liian pitkä. Joonasl:n mainitsema de facto -käytäntö, että äänestyksen jälkeen luodut tunnukset eivät saa osallistua, taas on järkevä. Siihen vielä lisäksi sellainen itsestäänselvyys, että myös tuo "yleensä alle sata muokkausta" pitää ylittää ennen äänestyksen alkua. -tKahkonen 30. lokakuuta 2007 kello 16.59 (UTC)
Minäkin vastustan aikarajaa. (Jollei ole mitään yksilöllistä syytä epäillä käyttäjää sukkanukkeilusta tms., ei ole mitään järkeä olettaa, että rekisteröityneenä olemisen aika kertoisi siitä jotain.) Mutta onko tuo "äänestyksen jälkeen luodut tunnukset eivät saa osallistua" oikeasti vain de facto -sääntö, muistaakseni se on usein esitetty aivan kuin se olisi de jure. Jollei se ole de jure, sen kyllä pitäisi olla! --PeeKoo 30. lokakuuta 2007 kello 18.39 (UTC)
Joo se lukee käytännön sivulla, että "Äänestyksen aloittamisen jälkeen luotujen käyttäjätunnuksien äänet hylätään" mutta tuota "raja saavutettava äänestystä ennen" ei ole. -tKahkonen 30. lokakuuta 2007 kello 18.47 (UTC)

Kommenttina, että ohjetaulun säännöt näyttävän yllättäen tämän keskustelun aikana muuttuneen. Uuteen muutettuun sääntöön vedoten myös Samin äänestykset on hylätty. Ei vaikuta kovin johdonmukaiselta wiki toiminnalta. Enemmänkin Samin ajojahdilta.--Kimmet 30. lokakuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Ihan johdonmukaisesti täydennetty tuota ohjetta imho. --Zache 30. lokakuuta 2007 kello 09.16 (UTC)
Kyllä. Pitää erottaa tosiasiat siitä, miten haluaisi asian olevan. Yleensä alle sata muokkausta sisältävä tai alle kuukauden kestänyt muokkaushistoria on arvioitu liian vähäiseksi (fakta), vaikka siitä joku tai jotkut olisivat eri mieltä (tulisi arvioida, se miten haluaisi asian olevan). Samulili 30. lokakuuta 2007 kello 10.07 (UTC)
On ilman muuta selvää, ettei muutettua ohjetta aleta soveltaa taannehtivasti, mikäli joku on toiminut ohjeen mukaan asiallisesti ja oikein. Passiivimuoto on arvioitu on puolestaan tapa piilottaa oma näkemyksensä oletetun yleisen näkemyksen taakse, joka ei pidä paikkaansa (ks. lainaukset ko. keskustelusta äänestykseen osallistumisten aikarajoista yllä)Tetopa 30. lokakuuta 2007 kello 10.26 (UTC)

Noin yleisesti. Sitä tässä vanha paappa ihmettelee, mikä into tässäkin keskustelussa etabloituneillakin käyttäjillä on yrittää toimia siten, että asiallisesti kirjoittaneet (jopa omalla nimellään esiintyneet) uudet käyttäjät eivät saisi osallistua yhteisön perustoimintoihin? Tämmöisellä meiningillä mielestäni homma alkaa ennen pitkää niin sanotusti "ummehtua". Se olisi eri juttu, jos jollakin olisi vaikka sata vandalisointimuokkausta - mutta inklusiivisemman linjan puolesta filosofointi ei sinänsä ole rikos. (Vaikka itse olenkin eri mieltä noista pienyrityksistä - joita on eri aloista riippuen kuitenkin muidenkin toimesta lisäilty, tosin).Tetopa 30. lokakuuta 2007 kello 10.40 (UTC)

Vähän eri mieltä kaksikon asiallisuudesta, mutta eiköhän tämä ole siirtynyt jo yleisemmälle tasolle. Tuossa keskustelussa vastustettiin siis täsmällisiä numeraalisia rajoja (syystä että ne saattavat olla liian helposti kierrettävissä). Siellä kyllä kannatettiin täysin konsensusmaisesti (ei oikeastaan yhtään vastakommenttia) äänioikeuden rajoittamista sinänsä sekä muokkausmäärän että aikarajan perusteella. Kun kerran muokkausmääränyrkkisääntö on aivan oikein pidetty käytössä (joskin sitäkin on tulkittu kirjaimellisest em. keskustelun vastaisesti), on perusteetonta sivuuttaa ihan yhtä paljon kannatusta saanut aikaraja. Kuukausi puolestaan oli esitetyistä aikarajoista matalin, joten tulkinta ei edes erityisesti suosi äänioikeuden tiukimpia rajoittajia. --ML 30. lokakuuta 2007 kello 13.25 (UTC)
Kerrotko, mikä mielestäsi on ollut heidän käytöksessään epäasiallista? Minäkin voisin oppia jotain... Minä en ole nähnyt esim. vandalismia heidän toimissaan ja eri mieltä oleminen mainstreamin kanssa on vain piristävää silloin, kun se ei yhdisty vandalismiin. Aikarajoista tuolla yllä onkin jo tullunna kommenttia, että monikaan pitempiaikaisempikin käyttäjä ei ole tuon kuukauden takana suoraan ollut. Esim. Joonasl on todennut ymmärtäneensä de facto -käytäntönä olleen tuon muokkausrajan (kuten minäkin säännöistä luin).. Ellei sitten "de facto"jakin ole monenlaisia. Ehkäpä tuosta kannattaisi kuitenkin ihan virallisemmin kysyä koko tämänhetkisen yhteisön kantaa, jotta päästäisiin eteenpäin. Käsittääkseni NPOV noin yleensä on ennemminkin aloittelevienkin, mutta asiallisten käyttäjien puolella, kuin heitä vastaan - jotta tosiaan saadaan uutta ja aktiivista porukkaa mukaan.Tetopa 30. lokakuuta 2007 kello 15.12 (UTC)
Käyttäjistä useimmat kannattivat keskustelussa kuukauden karanteenia. Suosittelen että luet sen alkuperäisen keskustelun. Ja noista kahdesta kaveruksesta... sanoisin, että olet kyllä sinisilmäinen tai sitten olet lukenut vain osan teksteistä jota tänne on syötetty. --Ulrika 30. lokakuuta 2007 kello 15.35 (UTC)
Vielä hetki sitten sanoit, että asiasta vallitsi "konsensus", joka nyt on sitten muuttunut ilmeisesti "enemmistöksi". Nyt kuitenkin on niin, ettei Wikipedian päätöksenteko perustu enemmistöpäätöksiin. Lisäksi tässä keskustelussa vielä lisää ihmisiä on ilmoittautunut vastaustamaan mitään tiettyä aikarajaa (lukuunottamatta luonnollisesti se, että tunnus on pitänyt luoda ennen äänestyksen alkamista). --Joonasl (kerro) 31. lokakuuta 2007 kello 06.10 (UTC)
Mikäli tuota keskustelua ei voi lasketa konsensukseksi aikarajan puolesta, konsensusta ei voi ollakaan. Kuten todettu, kannatus aikarajalle oli tuolloin aivan yhtä vahva kuin muokkausmäärärajalle. Vastustajia ei sanalle sanoen ole ainuttakaan. Yhtä hyvin voisi luopua muokkausmäärärajastakin. Tässä keskustelussa on tosiaan ollut pari aikarajaa vastustanutta, mutta eipä moni muu ole keskusteluun osallistunutkaan. Asian voi toki avata uuteen keskusteluun ja ilmeisesti tarvitaan äänestys, koska ajatus "konsensuksesta" ei täällä yksinkertaisesti näytä toimivan. Suomen kieli on kai jotenkin niin heikko ja epätäsmällinen, että ihmiset puhuvat vain toistensa ohi, ja tarvitaan kovia numeroita. --ML 31. lokakuuta 2007 kello 06.16 (UTC)
Tässä on kaksi erillistä kysymystä: 1) tulisiko olla jonkinlainen aikaraja per se 2) Tuleeko (mahdollisen) aikarajan olla juuri kuukausi (ja vallitseeko tästä käydyn keskustelun perusteella konsensus). Ilmeisesti kohdasta 1. vallitsee ainakin sen kaltainen konsensus, että tunnus on pitänyt olla luotuna ennen äänestyksen alkamista. Kohdasta 2 taas vallitsee selviä erimielisyyksiä ja siksi sen kirjaaminen käytäntöön ainakaan vielä tässä vaiheessa ei liene perusteltua. Konsensusta jonka kaikki voisivat hyväksyä kannattanee siis hakea näiden vaihtoehtojen välistä. Minusta hyvä malli voisi olla vaikka sellainen, jossa todetaan että käyttäjällä pitäisi olla em. 100 muokkausta ennen äänestyksen alkua. Tämä vaikeuttaisi mahdollisia äänestyssukkanukkien tehtailua ja voisi olla jonkinlainen kompromissi. --Joonasl (kerro) 31. lokakuuta 2007 kello 07.16 (UTC)
Keskustelu jatkuu täällä
Jos yksi henkilö on sitä mieltä, että aikarajasta on haittaa (en nyt muista sanamuotoa), tulos on kyllä konsensus. En ymmärrä mitä haittaa siitä on, että estetään äänestäminen päivän parin ikäisellä tunnuksella. Jos äänestäjien on osoitettava olevansa vakiintuneita Wikipedian käyttäjiä, siihen tarvitaan tietysti riittävä aika, ja kuukaudessa näkee ihminen itsekin, onko hänestä Wikipedian käyttäjäksi. Kerro mitä haittaa aikarajasta on? Siis todellista haittaa. --Ulrika 31. lokakuuta 2007 kello 06.29 (UTC)
Nyt ei keskustella siitä, onko aikarajasta haittaa vai ei vaan siitä onko kuukauden aikarajan takana väitetty konsensus vai ei. Tällaisen konsensuksen puuttuminen lienee varsin yksiselitteisesti osoitettu ylempänä. Omasta mielestäni kuukauden aikaraja on aivan liian pitkä ja äänestyskäytännön tarkoitus on viimekädessä estää äänestysten manipulointi, ei arvottaa ja luokitella käyttäjiä muokkaushistorian pituuden perusteella. Jotkut voivat tehdä kolmessa päivässä ennemmän Wikipedian hyväksi kuin toiset kolmessa vuodessa ja keinotekoisten aikarajojen asettamisesta ei ole mitään hyötyä. --Joonasl (kerro) 31. lokakuuta 2007 kello 06.39 (UTC)
Toisaalta kyllä on niin että käyttäjä Joonasl ei määrää mistä keskustellaan. Konsensuksen puuttumistakaan ei ole mitenkään yksiselitteisesti osoitettu. Sinulla on oma tulkintasi asiasta, mutta sitä on paha sanoa yksimieliseksi osoitukseksi. Kolmen päivän aktiivisuus ei tee käyttäjästä vakiintunutta Wikipedian käyttäjää. --Ulrika 31. lokakuuta 2007 kello 07.01 (UTC)
En tiedä miten konsensuksen määrittelet, mutta jos ainakin seitsemän ihmistä (kts. yllä) vastustaa kuukauden aikarajaa, niin ei siitä silloin konsensusta missään perinteisessä merkityksessä vallitse. Koko keskustelu siitä mikä aikarajan tulisi olla on aivan oma keskustelunsa ja se tuleekin tässä yhteydessä käydä. --Joonasl (kerro) 31. lokakuuta 2007 kello 07.10 (UTC)
Jotta nyt saataisiin vähemmän konsensusta aikaan: Vastustan kiinteää kuukauden aikarajaa, jota ennen luodut tunnukset olisivat ainoastaan äänestyskelpoisia. Aiheesta tulisi järjestää kunnollinen, kaksivaiheinen äänestys. Ensimmäisessä äänestyksessä selvitetään, tahtovatko käyttäjät kiinteän aikarajan, ja mahdollisessa toisessa äänestyksessä päätettäisiin se aikaraja. Täällä Wikipediassa sovelletaan liikaa kaikenmaailman tulkinnanvaraisia keskusteluja ja jostain arkistojen kätköistä löytyviä mielipidetiedusteluja. Kaikki syntyneet päätökset tulee aina kirjata käytäntöihin, ennen kuin niitä voidaan soveltaa käytäntöinä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa enemmistö kyllä kannatti (kuukauden) aikarajaa, mutta siitä ei silti tullut soveltamiskelpoista käytäntöä, sillä sitä ei ole kirjattu käytäntöihin. //Ephief 1. marraskuuta 2007 kello 10.50 (UTC)
Tähän viimeiseen ajatukseen toteaisin, että WP:EI ole byrokratia. En-wikistä tarkempaa selitystä: "A perceived procedural error made in posting anything, such as an idea or nomination, is not grounds for invalidating that post", mikä varmaan pätee myös muokkaamattajättämiseen. Sanovat myös: "Disagreements should be resolved through consensus-based discussion, rather than through tightly sticking to rules and procedures." Ja keskusteluahan aiheesta, luoja paratkoon, on ollut. Samulili 1. marraskuuta 2007 kello 11.24 (UTC)
Toistan itseäni hieman selkeämmin: Kaikki käytäntöinä sovellettavat säännöt ja tavat toimia tulisi olla kirjattuna käytäntöihin. Se, miten käytännöt muodostuvat ja miten niistä päätetään on sinällään toissijaista. Voisin myös vetää tässä sen paljon käytetyn "suomenkielinen Wikipedia != englanninkielinen Wikipedia" -kortin esiin :) //Ephief 1. marraskuuta 2007 kello 11.38 (UTC)
Tulisi, toki. Mutta kirjaamattomuuden ei pidä tarkoittaa keskustellen saavutetun konsensusnäkemyksen mitätöitymistä. Huomaa myös, että suomenkielisessäkin wikipediassa on tuo "Wikipedia ei ole byrokratia"-sääntö. Samulili 1. marraskuuta 2007 kello 20.16 (UTC)
Mielestäni wikipedia saisi olla "positiivinen byrokratia", jota toisaalta esim. "oleta käyttäjältä hyvää tahtoa" - tms. tyyppiset suositukset myös kannustavat. Siksi ei saisi esim. deletoida ja mitätöidä semmoisia asiallisten käyttäjien kontribuutioita jotka ovat sääntöjen tulkinnanvaraisuuden sisällä, vaikka ne voisivat olla tulkinnanvaraisesti myös ulkopuolella. Esim. "noin sata" -tapauksessa mieluummin säilytetään kuin hylätään 99 asiallisen muokkauksen tehnyt ääni, koska voimme tulkita sen kontribuution kannalta positiivisesti. Eli siis käsittääkseni "wikipedia ei ole byrokratia" olisi voimassa silloin, jos byrokratiaa käytetään jotakin muutoin asiallista käyttäjää vastaan. Se on luullakseni tuon lausahduksen "henki".Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 11.43 (UTC)
Juuri tämän takia kaikki fiksut (vaikka itse sanonkin) ovat vastustaneet kiveen hakattuja, joustamattomia rajoja. Joustavuus tarkoittaa toisaalta myös sitä, että 101 muokkausta omaavan käyttäjän ääni voidaan hylätä, jos muokkaukset ovat "sellaisia". Samulili 1. marraskuuta 2007 kello 20.16 (UTC)

Ehdotus äänestyskelpoisuuden selkiyttämiseksi[muokkaa wikitekstiä]

Koska yllä olevassa keskustelussa äänestyskelpoisuudesta on selkeästi kahta eri näkökantaa, joilla mielestäni molemmilla on oikeutusta (on ikävä deletoida tai ehkäistä asiallisesti toimineiden aktiivisten käyttäjien toimintaa - se voi karkottaa arvokkaita käyttäjiä, toisaalta kannattanee olla jotain aikaa sen suhteen, että yhteisö näkee uuden käyttäjän toimivan asiallisesti ja aktiivisesti, joka on äänikelpoisuuden tulos), ehdotan seuraavaa toimintatapaa mennä vastakkainasettelusta eteenpäin. a) sääntöjä sovelletaan, kuten ne olivat, ennen kuin niitä muutetaan (tämä on kaiken "säädöstelun" perusperiaate, paitsi sotarikosten, joista nyt ei ole kyse) b) järjestetään yhteisöä sitova äänestys sääntöjen selkiyttämiseksi

Ehdotus,äänestys kattaa erikseen kolme asiaa: muokkausten määrä, luonne ja aikaraja. Tullakseen sitovaksi, pitää olla 70% kannatus (vrt. palautettava artikkeli). Yleisesti ehdotan seuraavaa lisättäväksi: Muokkausten pitää olla asiallisia, ei esim. vandalisoituja. Ehdotan äänestettäväksi seuraavaa (ja mikäli joku vastustaa tätä, niin sitten ehdotan, että sovittelukomitea ottaa äänestyksen muokattavakseen): i) ehdotan, että sanamuoto muokkausten määrä pidetään edelleen "noin" satana (ts. jos jollain on asiallista muokkaushistoriaa, niin ei anneta 95 muokkauksen rajoittaa) (vaihtoehdoksi voinee ottaa ehdottomasti sata) ii) ehdotan, että muokkausten tulee koskea artikkeliavaruutta (vaihtoehdoksi voinee ottaa äänestykseen kaikki muokkaukset)

iii) ehdotan, että erityistä aikarajaa ei tarvita, vaan asialliset muokkaukset tuossa määrin riittävät.(vaihtoehdoksi voinee ottaa sen viikon, tai sitten kuukauden).Tetopa 30. lokakuuta 2007 kello 11.04 (UTC)

Kahvihuoneen tekniikka[muokkaa wikitekstiä]

Onko mahdollista kehittää kahvihuoneen käytäntö "kabinetin" tekniikka siten, että saisi kätevästi aihe kohtaisesti tarkkailuun eikä koko kahvihuoneen käytäntöä sivua? Helpottaisi asioiden seurantaa vähemmän aktiivihenkilöiden osalta.--Kimmet 30. lokakuuta 2007 kello 13.59 (UTC)

On toki mahdollista, mutta jossain keskustelussa tätä mietittiin (~vuosi sitten) ja tuumattiin että muutos olisi liian radikaali & hankala & vaikeuttaisi arkistointia & asioiden listausta ja ehdotus haudattiin. Tuolloin ehdotus oli, että jokainen aihe tehtäisiin omalle alasivulle (kuten poistoäänestyksissä). Ehdottaa saa, ja voisi olla käteväkin muutos. --Agony (403) 30. lokakuuta 2007 kello 14.12 (UTC)
ok. Kiitoksia infosta.--Kimmet 30. lokakuuta 2007 kello 14.23 (UTC)
Voisiko asian toteuttaa esimerkiksi niin, että itse Kahvihuone-sivut olisivat rakenteeltaan samanlaisia kuin Poistoäänestys-sivu. Keskustelut olisivat omia alisivujaan, ja kun yksittäiseen keskusteluun ei olisi tullut kahteen viikkoon uutta kommentia, keskustelu arkistoitaisi samalla tavalla kuin poistoäänestys, mutta lisäksi luotaisiin "luetteoita" esimerkiksi tyyliin "Syksyn 2007 keskustelut", jolloin keskustelut lajiteltaisiin keskustelun aloittamisajankohdan mukaan. Jokin tämäntapainen uudistus voisi oikeasti helpottaa kahvihuone-sivuilla käytävien keskusteluiden seuraamista, sillä harva kai seuraa kaikkia sivuilla käytäviä keskusteluita. -- Piisamson 30. lokakuuta 2007 kello 14.30 (UTC)
Juuri tämä oli mielessäni. Kaikkea ei ehdi seuraamaan, enkä halua työntää lusikkaani kaikkeen soppaan kun en kaikesta kaikkea tiedä. Ancora Imparo. Tuo ehdotuksesi on kannatettava ajatus. Äänestys sivu toimii tältä osin paremmin kuin kahvihuoneet.--Kimmet 31. lokakuuta 2007 kello 07.29 (UTC)
Aiempi keskustelu siis täällä: Keskustelu_Wikipediasta:Kahvihuone#Ketjut omille alasivuilleen. Samaa ehdotettiin silloinkin. -tKahkonen 7. marraskuuta 2007 kello 08.57 (UTC)

Isot ja pienet kirjaimet artikkelien nimissä[muokkaa wikitekstiä]

eXistenZ artikkelin nimestä heränneen keskustelun (eXistenZ vai Existenz) pohjalta, eikö myös nämä tulisi siirtää oikeinkirjoitusta vastaavalle nimelle eli pääsääntöisesti muotoon iso alkukirjain ja loput pienellä. --Usp 30. lokakuuta 2007 kello 14.59 (UTC)

Osa siellä on sellaisia, jotka pitää muuttaa. B6-vitamiini pitäisi kai oikeasti olla B6-vitamiini. --Ulrika 30. lokakuuta 2007 kello 15.31 (UTC)

Kuntatynkä-luokista[muokkaa wikitekstiä]

Mitenkähän jatkossa aiotaan toimia kuntatynkä-luokkien kanssa?

Vasta päättyneessä äänestyksessä säilytettiin Malline:Tynkä/Heinola. Aiemmin äänestyksessä poistettiin Lohjan vastaava malline. Lohjan, ja sitäkin aiemman Heinävesi-äänestyksen yhteydessä keskusteltiin muun muassa kuntatynkien rajoittamisesta kymmeneen suurimpaan kaupunkiin tai yli 50 000 asukkaan kaupunkeihin. Käydyn Heinola-äänestyksen perusteella kumpikaan raja ei näytä tulevan kyseeseen.

Siispä, oliko uusia ajatuksia rajoiksi, vai äänestetäänkö jatkossa jokaisesta luodusta kuntatynkä-mallineesta "pärstäkertoimen" mukaan? -- Piisamson 31. lokakuuta 2007 kello 19.10 (UTC)

2-1 tilanteesta ei mitään sääntöjä voi vetää, eli on joko äänestettävä kunnes linja löytyy tai koitettava keskustella sopiva linja. --Harriv 31. lokakuuta 2007 kello 20.39 (UTC)
Ei voikaan, siksi yritän herättää keskustelua aiheesta, sillä jokin yleinen linjaus on paljon parempi kuin se että satunnaiset paikallaolijat äänestävät mielikuvansa perusteella. -- Piisamson 1. marraskuuta 2007 kello 05.39 (UTC)
Maakunta tyngät riittävät ja siinä rinnalla yli 100 000 asukkaan kaupungeille omat. Tällainen olisi minun ehdotukseni. --Kyzyl 1. marraskuuta 2007 kello 07.31 (UTC)
Komppaan Kyzylia Siliamaav 1. marraskuuta 2007 kello 07.32 (UTC)
Itse kannattaisin matalampaa rajaa. Olisiko mahdollinen kompromissi tynkien luokittelu seutukunnittain? Näin raja ei ainakaan olisi mielivaltainen, eikä tynkäluokista tulisi turhan pieniä. -- Piisamson 1. marraskuuta 2007 kello 14.16 (UTC)

Koska asiasta ei ole uutta keskustelua virinnyt, ja kukaan ei ole esittänyt rajaksi muuta kuin kunnan kokoa asukasluvulla mitattuna, voiko asiasta järjestää mediaaniäänestyksen? -- Piisamson 13. marraskuuta 2007 kello 16.45 (UTC)

Muistakaa myös, että esim. Helsingin kaupunginosista on suurin piirtein kaikista omat artikkelinsa. Jos ne ovat oikeutettuja, miksei Lohjan jne.? --81.17.199.160 19. marraskuuta 2007 kello 17.56 (UTC)

Kukaan ei kai ole kyseenalaistanut minkään kaupungin kaupunginosien merkittävyyttä, onhan lukuisia artikkeleita pienistä kylistäkin. Tässä on nyt keskusteltu siitä, kuinka tarkkoja tynkämallineita Wikipediaan on perusteltua tehdä. -- Piisamson 21. marraskuuta 2007 kello 22.54 (UTC)

Myöhästyneistä äänistä[muokkaa wikitekstiä]

Nyt kun äänestyskelpoisuudesta ollaan keskustelun pohjalta sopimassa tarkempia linjoja, ehdottaisin pientä, mutta periaatteellista muutosta siihen, ettei äänikelpoisten käyttäjien ääniä hylättäisi "myöhästyneinä", mikäli ylläpidolta olisikin viipynyt artikkelin poisottaminen äänestyksessä. Esim. Raappana-palautusäänestyksessä oli Hehkuviinin ääni hylätty myöhästyneenä. Perusteluni ovat seuraavat: a) äänestyksen tavoite on saada mahdollisimman kattava kuva yhteisön aktiivikäyttäjien kollektiivisesta mielipiteestä, ei se, tuleeko ääni annettua sekunnilleen oikein. b) mielestäni tuo äänestyksen päättymisen aikaraja on siis sen vuoksi, että kukin ylläpitäjä ikään kuin saa yhteisöltä luvan päättää äänestyksen - mikäli äänestys on avoinna tunnin tai päivänkin yli äänestyssivuna, siitä ei ole haittaa äänestyksen varsinaisen tarkoituksen kannalta, pikemminkin päin vastoin (ks. kohta a). c) siksi mielestäni äänikelpoisten äänestäjien (etenkin kun äänikelpoisuus katsotaan siitä, että sen on pitänyt olla voimassa ENNEN äänestyksen alkua) hylkääminen ei olisi sikäli, mikäli tuo "ennen äänestyksen alkua otetaan ohjeeksi", enää perusteltua. Toki tälle on edellytyksenä tuo äänikelpoisuuden määritteleminen "ennen äänestyksen alkua" siinä tapauksessa, jolloin äänestysajan venyminen ei sinänsä tekisi ihan uusia käyttäjiä äänestyskelpoisiksi noin teoriassa äänestyksen aikana. d) äänikelpoisten käyttäjien äänien hylkäily on vain ylimääräistä työtä... eikä tässä tapauksessa palvele sitä kattavan mielipiteen muodostamistarkoitusta.

Se on sitten selvä, että kun äänestys on päättymisajankohdan jälkeen poistettu, niin sitten on turha rutista, jos ei ole ollut sinä aikana paikalla äänestämässä. Ja että tuo aikaraja tarvitaan siksi, että saadaan noita äänestyssivuja siivottua. Sehän on kaikille selvää.

En keksi mitään syytä hylätä äänikelpoisen käyttäjän ääntä poisto- tai palautusäänestyksen "hengen" kannalta, mikäli ylläpitäjien toimesta äänestyssivu on ollut vähän pidempään esillä. Jos joku muu keksii, niin otan mielenkiinnolla avartavan mielipiteen vastaan, tietenkin. Mutta summaroituna ehdotukseni on jotain seuraavaa: "Äänestyksen päättymisraja on aikaisin ajankohta, jona ylläpitäjä voi päättää äänestyksen, ja jolloin se tyypillisesti tehdään. Äänikelpoisten käyttäjien ääniä, jotka ovat tulleet äänestyssivun ollessa esillä, ei kuitenkaan hylätä, vaikka ne olisi jätetty takarajan jälkeenkin.". Ja edellytyksenä tälle siis, että äänikelpoisuus on muodostunut ENNEN äänestyksen alkuhetkeä.Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 10.23 (UTC)

Hienoa. -tKahkonen 1. marraskuuta 2007 kello 10.32 (UTC)
Vastustan. Joku selkeä aikaraja on oltava, jo ihan tasapuolisuuden vuoksi. Yksittäisten äänestysten päättäminen ja niiden poistaminen äänestyssivulta on ihan ylläpitäjien ehtimisestä ja jaksamisesta kiinni, ja muistelisin, että satunnaisissa tapauksissa äänestys on voinut olla äänestyssivulla jopa pari päivää sen päättymisen jälkeen. Ylläpitäjiä ei minusta ole syytä velvoittaa tarkkailemaan sivua ja äänestyksiä minuuttien tarkkuudella, joten ainoa järkevä tapa tasapuolistaa äänestykset keskenään on määritellä niille selkeä (äänestyksen aloitusajankohdasta riippuva) päättymishetki, jolloin ne kaikki kestävät yhtä kauan. //Ephief 1. marraskuuta 2007 kello 10.37 (UTC)
Kerrotko, miten a) ylläpitäjät tuosta "velvoittuvat" ja b) ehdotukseni olisi "epätasapuolinen" jollekin? Kiinnostaisi. Pari päivää ekstraa, sikäli kun se tuo lisää aktiivikäyttäjien näkemystä, tuskin haittaa sinänsä ketään? Aikarajahan on selkeä, sen jälkeen äänestys voidaan katsoa päättyneeksi, josta merkkinä on sen poistaminen aktiivisten äänestyssivujen joukossa. (Et mielestäni perustellut, miksi ehdotukseni olisi jotenkin haitallinen).Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 10.40 (UTC)
a) Sivulta Wikipedia:Poistettavat sivut: "Kun viikko on kulunut, ylläpitäjät huolehtivat äänestyksen lopettamistoimenpiteistä." Äänestysten lopettaminen on siis ylläpitäjien hommaa. b) Ehdotuksesi "epätasapuolisuus" ei koske henkilöitä, vaan äänestyksiä. Äänestykset joutuvat keskenään epätasapuoliseen asemaan, kun toinen on voimassa pidempään kuin toinen. Jos todellinen äänestysaika päättyy vasta, kun äänestys arkistoidaan, riippuu kunkin äänestyksen kesto – ja siten mahdollisesti myös lopputulos – ylläpitäjistä, ja heidän kiireistä, viitseliäisyydestä ja jopa mielivallasta. //Ephief 1. marraskuuta 2007 kello 11.30 (UTC)
Ei tuo (a) tarkoita mitään velvoitetta minuuttiaikataulusta. Ei tässä uudessa olisi mitään pakkoa päättää minuutilleen vaan päin vastoin se, että päättyy kun päätetään. Tässähän on yhtenä tarkoituksena vähentää äänestyksen päättäjän hommia. (Muuten, tuo ylläpitäjyysvaatimus johtuu siitä, että vain ylläpitäjä voi poistaa artikkelin, niin ylläpitäjän on järkevä hoitaa homma alusta asti. Ei minusta kuitenkaan ole käytännön hengen vastaista, että poisto-oikeudeton käyttäjä arkistoi äänestyksen, poistaa sen poistetuista sivuista ja lisää artikkeliin roskamerkinnän) Vasta jos tulkitaan (b) että muutaman tunnin heitto asettaisi äänestykset epätasapuolisiksi, niin jokin velvoite voisi syntyä. -tKahkonen 1. marraskuuta 2007 kello 12.20 (UTC)
TARKENNAN vielä, että tavoitteeni ei ole todellakaan venyttää äänestyksiä, vaan vähentää esim. ylläpitäjien työtä äänien hylkäämiseksi äänestystä lopetettaessa, kun heidän tarvitsee vain katsoa, onko käyttäjä ns. aktiivikäyttäjä - ja jos on, niin ei tarvitse erikseen hylkäillä. Äänestyksien keskinäiseen suhteeseen tällä tuskin lienee mitään merkitystä - elleivät sitten ylläpitäjät keskimäärin suosi jompaa kumpaa linjaa deletionismin/inklusionismin suhteen.Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 10.44 (UTC)
Vaikka tarkoituksesi olisikin hyvä, aiheutuisi tästä käytännöstä "lisää paineita" ylläpitäjille, sillä heidän tulisi seurata äänestyssivuja ja äänestysten päättymisiä nykyistä tarkemmin, jotta äänestykset saisivat mahdollisimman tasapuolisen kohtelun (eli että jokainen äänestys päättyisi mahdollisimman lähellä sitä viikkoa). Lisäksi tämä käytäntö aiheuttaisi lisää ongelmia ja tyytymättömyyttä, kun "Toi toinen äänestys oli voimassa tunnin pidempään kuin tää miun aloittama äänestys, epistä!" //Ephief 1. marraskuuta 2007 kello 11.30 (UTC)
OK - ymmärrän mielipiteesi, vaikka en pidäkään Wikipedian aktiivikäyttäjiä tähän tapaan argumentoivina, ainakaan pääosin, enkä itse näe asiassa ongelmaa. Ajatukseni oli todella mielestäni turhan byrokratian vähentäminen tässä pienessä suhteessa, mutta ei homma puoleen eikä toiseen maailmaa kaada.Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 11.33 (UTC)
Ei äänestysten lopettamiseen tarvita ylläpitäjiä. Poistoäänestyksenkin voi lopettaa kuka vain. Artikkeli pitää vain merkitä poistettavaksi (malline {{roskaa}}, perusteluksi poistoäänestys). -tKahkonen 1. marraskuuta 2007 kello 10.46 (UTC)
Ylläpitäjä, joka tuosta vain poistaa roskaksi merkityn "äänestyksen hävinneen" artikkelin suorittamatta laskentaa itse uudelleen laiminlyö velvollisuuksiaan. Eli jotta vältyttäisiin turhalta työltä, on helpointa antaa ylläpitäjien hoitaa koko prosessi kerralla loppuun. —MikkoM () 1. marraskuuta 2007 kello 12.15 (UTC)
Voisihan noita äänestyksiä teoriassa pitää auki niin kauan kunnes niihin ei enää tule tiettyyn aikaan muutoksia.. --Harriv 1. marraskuuta 2007 kello 11.32 (UTC)
Mielestäni teoriassa kyllä - käytännössä on hyvä saada ne loppumaankin, joten ei nyt ehkäpä siitä aikarajasta kannata luopua kuitenkaan, mielestäni. Vaarana on se, että esim. poistoäänestyssivu alkaisi paisua, ellei sieltä striktisti vanhemmasta päästä poisteta.Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 11.35 (UTC)
Sehän olisi varsinainen inklusionismin riemuvoitto: ei tarvittaisi kuin se, että joku kävisi heittämässä poistoäänestyssivulle kommentin muutaman päivän välein, ja säilytys olisi taattu, sillä äänestystä ei päästäisi ikinä lopettamaan. :-) –Ejs-80 1. marraskuuta 2007 kello 11.41 (UTC)
Vaikka pidänkin itseäni jonkinasteisena inkluna, niin olen tässä kanssasi samaa mieltä ja kannatan aikarajaa, jolloin joka tapauksessa äänestys voidaan sitten ilman turhia pulinoita lopettaa - eli noita nykyisiä. Niitä ei ole tarvista muuttaa.Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 11.46 (UTC)
Ejs-80 voisi käyttää ensi kerralla tervettä järkeä noiden hylkäyksien suhteen. Wikipedia ei ole byrokraattinen, muutama tunti sinne tai tänne. Ei kuitenkaan monia päiviä. Wikipedia:Mitä_Wikipedia_ei_ole --Zxc 1. marraskuuta 2007 kello 12.27 (UTC)
Koska äänestysten päättymishetki on määrätty tarkasti ja selvästi, tulee sitä noudattaa. Kun ääni on myöhästynyt, ei enää ole väliä onko se myöhästynyt 5 minuuttia, 5 tuntia tai 5 kuukautta. //Ephief 1. marraskuuta 2007 kello 12.41 (UTC)
Eivät tietenkään kaikki voi tietää, mitä aikaisempia keskusteluja on käyty ja mitä käytäntöjä niissä on sovittu. Tämä johtuu siitä, että yhteisö on ennen ollut nuorempi ja kaikkea ei ole tarvinnut kirjoittaa ylös, koska kaikki ovat muistaneet alkuaikojen keskustelut. Nestorina kerron kuitenkin, että aikaisemmin on sovittu keskusteluissa, että pienistä myöhästymisistä ei sakoteta. Tätä on perusteltu sillä, että jos henkilö tulee äänestyssivulle juuri hieman ennen äänestyksen päättymistä, on parempi että hänen annetaan hetken aikaa tutustua päätettävään asiaan silläkin uhalle, että äänen antaminen tapahtuu pari hetkeä äänestysajan päätyttyä. Tilanne on analoginen oikeiden äänestysten kanssa, jossa ennen äänestysajan umpeutumista vaalipaikan jonoon ehtinyt henkilö saa äänestää vaikka ääni putoaisi uurnaan vasta kello 20 jälkeen. Samulili 1. marraskuuta 2007 kello 16.18 (UTC)
Minusta Ejs-80 on käyttänyt omaa tervettä järkeään tähänkin asti, noudattamalla nykyohjetta käsittääkseni kirjaimellisesti, eikä siinä mitään. Ehdottamani muutos poistaisi ohjeisiin kirjoitettuna myös pulinat siitä, että ääniä on byrokraattisesti hylätty jne. - jota muistaakseni oli taannoin käyty ainakin jonkun palautusäänestyksen osalta... ja olisi vähemmän byrokraattinen. Toisaalta tuo viikon tms. aikarajan pitäminen (eri äänestyksissähän on eri mittaisia) miniminä juuri takaa sen "oikeusturvan" - ellet ole viikkoon aktiivinen, sen viikon osalta sitten se aktiivinen yhteisö päättää asiat. Ylläpitäjissä on käsittääkseni sekä deletionistisia että vähemmän sellaisia, joten en näe ephiefin näkemää ongelmaa. Mutta siis Ejs-80:n järjessä en näe mitään epätervettä omalta osaltani :-).Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 12.43 (UTC)

Mielipidetiedustelu äänestysaikarajan jälkeen annetuista äänistä[muokkaa wikitekstiä]

Ehdotan sääntöihin kirjattavaksi seuraavaa muutosta, jonka suhteen tässä kartoitan tässä mielipiteitä ihan epävirallisesti, perustelut ja vasta-argumentteja yllä olevassa keskusteluavauksessa ja -keskustelussa."Äänestyksen päättymisraja on aikaisin ajankohta, jona ylläpitäjä voi päättää äänestyksen, ja jolloin se tyypillisesti tehdään. Äänikelpoisten käyttäjien ääniä, jotka ovat tulleet äänestyssivun ollessa esillä, ei kuitenkaan hylätä, vaikka ne olisi jätetty takarajan jälkeenkin, ellei äänestyssivua ole vielä poistettu.".Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 12.50 (UTC)

Kannatan asiaa, mutta olisiko sanamuoto "Äänestyksen päättymisraja on aikaisin ajankohta, jona ylläpitäjä voi päättää äänestyksen, ja jolloin se tyypillisesti tehdään. Äänestys tulee kuitenkin päättää viimeistään 24 (tai muu aika) tuntia päättymisrajan jälkeen. Uusia ääniä voi kuitenkin antaa aina siihen asti, kun ylläpitäjä sulkee ja arkistoi äänestyksen." -- Piisamson 1. marraskuuta 2007 kello 13.47 (UTC)

Tämä näyttää olevan selkeästi herättämässä sen verran vanhan käytännön takana pysyä haluavia, ettei sitä kannattane sen enempiä. Ja mikäs siinä - etenkin kun useat ylläpitäjätkään eivät koe vanhaa ongelmallisena. Joten "why fix if it ain't broken".Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 15.12 (UTC)

Mitä v--gua? Varmaan hyvä kysymys mutta miksi asetettu? --Höyhens 1. marraskuuta 2007 kello 22.08 (UTC)
Niin, ajatuksenihan oli, että ylläpitäjälle on ikävää hylkäillä ääniä lopettaessaan äänestystä -> jonka vuoksi ehdotin tuota aloitetta. Mutta koska ylläpitäjät tykkäävät enempi nykymeiningistä, niin se on selkeästi parempi, eikä tarvitse muutosta, mikä selkeästi kertoo allekirjoittaneelle, ettei tässä ollut sitten mitään onkelmaa.Tetopa 2. marraskuuta 2007 kello 00.07 (UTC)

B. Nuhaselle heitän tässä, että ilmeisesti ainakin jossakin Madeleine McCannin katoamistapaus -artikkelin aikaisemmassa palautusäänestyksessä oli ilmennyt katkeruutta, että ihan asiallisten ja pitkäänkin vaikuttaneiden käyttäjien äänet oli hylätty, kun ne oli annettu aikarajan jälkeen, vaikka sivu oli ollut ylhäällä... jolloin äänen hyljänneitä syytettiin byrokraattisuudesta (vaikka he siis olivat toimineet juuri nyt kannatusta saavan ehdottoman aikarajan mukaan). Eli siinä mielessä katson tämän keskustelun arvokkaaksi, että tuo ehdoton aikaraja näyttää saavan aika lailla konsensusta lähentelevän enemmistön. Minusta on hyvä, että se on sitten niin ja pulinat pois. Pahinta on se, että on semmoinen harmaa vyöhyke ja sitten käyttäjät alkavat syytellä toisiaan, vaikka kumpikin osapuoli olisi toimninut mielestään oikein. siksi kannatan selkeitä käytäntömääritteitä, kun ei ole erikseen syytä pitää niitä "hämärinä". Tässä se toinen vaihtoehto selkeydelle on se, että aikaraja minuutilleen ja sillä hyvä - miten tämän tulkitsen. Eikä se välttämättä sen huonompi ole kuin ehdottamani - paitsi että ehkä pari hylkäysliikettä ylläpitäjälle se voi aika ajoin aiheuttaa, mikä olisi ehdottamallani tyylillä sitten nuo toimet säästänyt.Tetopa 2. marraskuuta 2007 kello 00.17 (UTC)

Kimmet: Tavanomainen poistoäänestys kestää viikon, viitannet tässä tilanteeseen kun merkittävyys on kyseenalaistettu? --Agony (403) 2. marraskuuta 2007 kello 07.59 (UTC)

Totta, minulta meni kaksi asiaa sekaisin. Viikko on ok aika poistoäänestyksiin. Merkittävyys kyseenalaistettu 30 h. ajalla tulee turhan hoppu.--Kimmet 2. marraskuuta 2007 kello 08.21 (UTC)

Kannatan[muokkaa wikitekstiä]

  1. -- Piisamson 1. marraskuuta 2007 kello 13.47 (UTC)
  2. Äänestykset eivät jäisi tässä roikkumaan vaan ne voi päättää rajan jälkeen. Lisä-äänet eli tarkempi tieto äänestäjien kannasta ei ole huono asia. -tKahkonen 1. marraskuuta 2007 kello 15.20 (UTC)
  3. Vastustan ylenmääräistä äänestämistä. Äänestyksen tarkoituksena on määrittää Wikipedian käyttäjäyhteisön mielipide. Kahkosen linjoilla. --Lendu 9. marraskuuta 2007 kello 12.51 (UTC)

Vastustan[muokkaa wikitekstiä]

  1. Ephiefin perusteluin. Äänestys päättyy, kun se on merkitty päättyväksi. Ei ole ollut harvinaista, että esim. jotkut palautusäänestykset jäävät roikkumaan --albval 1. marraskuuta 2007 kello 13.05 (UTC)
  2. Samoin. Äänestäjillä on oikeus tietää äänestäessään koska äänestys loppuu. Äänestyksen päättyminen ei saa olla ylläpitäjien ehtimisestä tai viitseliäisyydestä kiinni.--Riisipuuro1. marraskuuta 2007 kello 13.39 (UTC)--
  3. Äänestys päättyy silloin kun se on ilmoitettu päättyväksi --Joonasl (kerro) 1. marraskuuta 2007 kello 13.59 (UTC)
  4. -DragonMaster- 1. marraskuuta 2007 kello 14.19 (UTC)
  5. Perusteluja yllä. //Ephief 1. marraskuuta 2007 kello 14.54 (UTC)
  6. järki käteen. --Kyzyl 1. marraskuuta 2007 kello 15.10 (UTC)
  7. Kuten Joonasl. --JannE 1. marraskuuta 2007 kello 15.11 (UTC)
  8. Muuten olen sitä mieltä, että miksi heti täytyy olla järjestämässä jotain samperin äänestyksiä ja "mielipidetiedusteluja". Eikö voisi useammin olla malttia keskustella hetken aikaa. Samulili 1. marraskuuta 2007 kello 16.18 (UTC)
  9. Lisäisi vain epämääräisyyttä ja sitä kautta erimielisyyksiä. --Ulrika 1. marraskuuta 2007 kello 17.22 (UTC)
  10. Joonasl sanoi jo perusteluni. --Johney 1. marraskuuta 2007 kello 17.29 (UTC)
  11. Kun vaalit pidetään niin ne loppuu just eikä huomenna. Seuraavana päivänä on turha tulla rutisemaan kun ei ehtinyt. --qWerk 1. marraskuuta 2007 kello 17.31 (UTC)
  12. Samulili puhuu järkeviä! Äänestysten, siis mahdllisimman vähäisten, tulee päättyä täsmällisesti, eikä silloin kun se sattuu jotain miellyttämään. --Alexius Manfelt 1. marraskuuta 2007 kello 17.37 (UTC)
  13. komppaan edellisiä. --Zache 1. marraskuuta 2007 kello 20.20 (UTC)
  14. Juu ei. --Erkkimon (Itkumuuri) 1. marraskuuta 2007 kello 20.24 (UTC)
  15. pro Alexius. Vanhat ukot yhteisrintamaan. --Höyhens 1. marraskuuta 2007 kello 22.27 (UTC)
  16. Ehdotetulla menetelmällä viimeisen äänen antaminen muuttuisi epämääräiseksi arpapeliksi. Jos viimeiseksi mukaan päässyt tai ensimmäisenä pois leikattu olisi vieläpä vaa'ankielenä, aiheutuisi siitä ylimääräistä katkeruutta. —B. Nuhanen 2. marraskuuta 2007 kello 00.00 (UTC)
  17. Äänestyksillä pitää olla etukäteen määritelty ja äänestyssivulla mainittu alkamis- ja loppumisajankohta, joiden välissä äänet on annettava. Selkeät pelisäännöt ovat aina parhaita, jotta vältetään spekulaatio ja arpapeli tai tietoinen vehkeily äänten antamisessa. Jokainen wikipedisti on velvoitettu lukemaan äänestyssivun ohjeet ja kommentit ja perehtymään äänestystekniikkaan ja -ehtoihin. Jos ei viitsi perehtyä, ei pidä äänestääkään. --Khaosaming 2. marraskuuta 2007 kello 02.17 (UTC)
  18. Samaa mieltä Khaosaming kanssa. Selkeät pelisäännöt on parempia kuin epämääräiset käytännöt. Äänestysajat voisi olla pitempiä. 30 tuntia on ainakin minulle liian lyhyt aika osallistua äänestyksiin, kun joutuu matkustelemaan pari päivän reissuja.--Kimmet 2. marraskuuta 2007 kello 07.36 (UTC)
  19. Äänestykseen ei voi osallistua ennen alkua, äänestykseen ei voi osallistua sen päätyttyä. Muutoin samoilla linjoilla Samulilin kanssa (iskee äänestysähky kohta). --Agony (403) 2. marraskuuta 2007 kello 07.59 (UTC)
  20. Per kaikki edelliset. --Jaakonam 2. marraskuuta 2007 kello 08.22 (UTC)
  21. Ehdotus on periaatteessa ihan järkevä – miksi hylätä asiallisia ääniä pelkän virkaintoisuuden vuoksi –, mutta antaisi ylläpitäjille mahdollisuuden taktikointiin äänestyksen päättämisajankohdassa. –Aslak 2. marraskuuta 2007 kello 21.45 (UTC)
  22. Pakkohan nyt joitakin rajoja on olla. --Ras 5. marraskuuta 2007 kello 06.44 (UTC)
  23. Tsek. --Stonda 6. marraskuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

Ari Heikkinen[muokkaa wikitekstiä]

Meillä on Ari Heikkinen (poliitikko) ja kaksi Ari Heikkinen -nimistä jalkapalloilijaa, joista toinen on syntynyt vuonna 1957 ja toinen 1964. Onko ehdotuksia, miten nimetään nuo jalkapalloilija-Heikkisten artikkelit? Työniminä minulla on Ari Heikkinen (jalkapalloilija, 1957) ja Ari Heikkinen (jalkapalloilija, 1964), mutta ennen kuin ryhdyn kyhäämään niistä artikkeleita, odottelen mahdollisia parempia ehdotuksia sivujen nimiksi. --Lax 1. marraskuuta 2007 kello 12.59 (UTC)

Onko hepuilla toista nimeä? Täsmennyssivulla voi sitten antaa myös vaikkapa syntymäajan lisätiedoksi? Mutta jos toinen nimi poikkeaa, niin mielestäni se olisi luonnollisin valinta. Ellei, niin ehkäpäs sitten syntymäaika, kun tuo "ammatti"kin on sama.Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 13.13 (UTC)
En-wikissä on samannimisten tapauksessa käytetty syntymäaikaa ainakin artikkeleissa Michael Johnson (footballer born 1973) ja Michael Johnson (footballer born 1988). Se olisi mielestäni selvin tapa erotella, koska varsinkin jos syntymäajoissa on suuri ero, siitä tietää heti kummasta on kysymys, kun taas toista nimeä ei kovin moni tunne... --Quinn 1. marraskuuta 2007 kello 13.19 (UTC)
Jos tuo tapa on jo systemaattisesti siellä käytössä, niin sitten pyörrän omankin mielipiteeni seuraamaan "isoveljeä".Tetopa 1. marraskuuta 2007 kello 13.21 (UTC)
Ajattelin jo aiemmin toisen nimen käyttöä ja hylkäsin sen mielessäni, kun varsinkin nuoremman futaajan toisen etunimen kaivaminen vaatii työtä, mutta kun nyt vilkaisin olympiaedustajien matrikkelia, niin huomasin vanhemman futaajan viralliseksi etunimeksi Ari-Pekka (vaikka kutsumanimi onkin aina ollut Ari). Ehkä siinä olisi sittenkin ratkaisu? Syntymävuosista vielä mainittakoon, että sekä poliitikko-Heikkinen että nuorempi futaaja ovat syntyneet vuonna 1964, joten yksinään, ilman ammattimainintaa, syntymävuosikaan ei toimi. Yleisemmän linjan kannalta vielä: Jos vaihtoehto ammatti+syntymävuosi saa kannatusta, niin olisiko se tuossa aluksi esittämässäni muodossa eli ammatti ja syntymävuosi pilkulla erotettuna vai vaatiiko se ehdottomasti täsmennyksen, että vuosi tarkoittaa syntymävuotta (kuten en-wikissä) vai jollain muulla tavalla...? --Lax 1. marraskuuta 2007 kello 13.26 (UTC)
Michael Johnson on jo niin tavallinen nimi, että varmaan on täsmennyssivu piakkoin tarpeen. Ari Heikkisiäkin alkaa jo olla. --Höyhens 1. marraskuuta 2007 kello 22.04 (UTC)

Onko mahdollista?[muokkaa wikitekstiä]

Olisiko mahdollista, että Wikipedian artikkeleita voisi muokata vain sisäänkirjautuneet käyttäjät? Jos ihan oikein muistan, joissakin Wikipedioissa on tälläinen käytäntö, muistaakseni puolan ja hollannin. Piccadilly Circus – ピカデリーサーカス 3. marraskuuta 2007 kello 16.06 (UTC)
Ei ainakaan puolassa ja hollannissa tuollaista ole (olen muokannut, en kirjautunut). Kommentti- ja esikatselupakkoihin olen kyllä joillain kielillä törmännyt. --Lax 3. marraskuuta 2007 kello 16.18 (UTC)
En-wikissä IP nyt ei ainakaan voi luotta uutta artikkelia, mutta muokkaamaan pystyy. Hyvät ja huonot puolet tuossakin on. --qWerk 3. marraskuuta 2007 kello 16.28 (UTC)
Oho, sori. My mistake sekoilin. Piccadilly Circus – ピカデリーサーカス 3. marraskuuta 2007 kello 16.30 (UTC)

Elokuva vai elokuvataide[muokkaa wikitekstiä]

Jotkut kuten elokuvan pääluokka on aikoinaan nimetty elokuvataiteeksi. Onko tälle mitään perusteita? Onko kellään mitään vastaan, jos muutan lähes kaikki nykyiset elokuvataide-kohdat muotoon elokuva? Joissain harvoissa kohdissa elokuvataide on paikallaan, esim. Taik. Pääluokka on ollut Korjattava/nimi-merkitty 14. elokuuta lähtien, eikä kommettejä ole tullut. --Usp 3. marraskuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

Suurin osa elokuva-nimikkeen alla kulkevista tuotteista on hyvin kaukana taiteesta, että sikäli muutos on paikallaan.--Ulrika 3. marraskuuta 2007 kello 20.46 (UTC)z
Taide on katsojan näkemys asiasta. Toiselle Turhapurot on taidetta, toiselle viihdettä. Elokuva on luokalle yksiselitteisempi käsite ja parantaa wikin käytettävyyttä satunnaiskäyttäjille. Tuskin kukaan täällä pystyy määrittelemään yksiselitteisesti mikä on elokuvien kohdalla on taidetta ja mikä ei. Kärjistettynä sanoisin että Andaluusialainen koira voisi olla luokassa taide, koska sen on tehnyt kuvataiteilija tai sitten kaikki elokuvat on taidetta=:-) Parempi siis käyttää yleiskieltä pääluokittelussa ja kirjata ne pääluokkaan nimikkeelle elokuva.--Kimmet 11. marraskuuta 2007 kello 13.11 (UTC)
ELokuvataide -> Elokuva muutos tehty. --Usp 11. marraskuuta 2007 kello 17.57 (UTC)

Nimen linkitys artikkeliin[muokkaa wikitekstiä]

Ennen kuin ryhdyn omavaltaisiin toimiin, joita sitten saan katkerasti katua, haluaisin näkemyksiä tai ehkä jopa kirjatun käytännön siitä, voiko artikkelin alussa olevan nimen linkittää muualle, kuten esimerkiksi Ossian Wuorenheimossa on tehty. Minusta linkitys tekee aloituksen sekavaksi, epäsiistiksi. Muistan että asiasta olisi joskus jopa keskusteltu ja todettu, ettei se käy, mutta en löydä kyseistä keskustelua. --Ulrika 4. marraskuuta 2007 kello 05.52 (UTC)

Poistin linkin, koska se johti uudelleenohjaukseen, joka johti takaisin takaisin tuohon samaan artikkeliin. Mitä tulee onko tuo sallittua (tai pitäisikö sen olla kiellettyä), niin ne ovat rumia about noista syistä kuin mitä sanoit. En lähtisi sitä kuitenkaan millään ohjeistuksella kieltämään, koska asian saa yleensä korjattua helposti pistämällä sen linkin jonnekkin muualle. Olen siirrellyt tuollaisia linkkejä aina välillä jos ne ovat liian häiritsevän näköisiä olleet. --Zache 4. marraskuuta 2007 kello 06.07 (UTC)
Otin tuon esimerkiksi, mutta niitä löytyy tämän käyttäjän jäljiltä vähintään kymmenittäin, ja hän tekee niitä koko ajan lisää. --Ulrika 4. marraskuuta 2007 kello 06.17 (UTC)
Ok, muuten mikäli tuo käyttäjä on se kenenksi häntä nimen perusteella kuvittelen, niin hän lienee ihan täyspäinen ja ystävällisellä neuvomisella opastettavissa. :) --Zache 4. marraskuuta 2007 kello 07.22 (UTC)
Huomautinkin hänelle jo siitä, mutta sitten tuli kokemuksesta viisastuneeseen mieleen, että on hyvä kysyä muidenkin mielipidettä. Onkohan hän sama kuin en.wikissä oleva sama käyttäjätunnus? Estetty siellä vuodeksi. --Ulrika 4. marraskuuta 2007 kello 07.56 (UTC)
Tiedän tyypin nimen OpenHelsingistä ja muista tms... 1990/2000 tienoilla olleista nettijutuista joita on tullut vastaan. En tiedä tyypin poliittisista mielipiteistä, mutten näe myöskään mitään syytä olettaa etteikö bannatyn tunnuksen kohdalla olisi kyse samasta tyypistä. Näemmä muuten sille kenen kanssa se tappeli tuli kanssa vuoden banni. (ja lopuille varoitukset) --Zache 4. marraskuuta 2007 kello 10.22 (UTC)
Minustakin on parempi olla laittamatta moisia linkkejä. Ainakin nuo Franck-linkit tulisi laittaa muualle artikkeliin. Katso myös -otsikko on juuri sopiva paikka näitä tapauksia varten. //Ephief 4. marraskuuta 2007 kello 06.23 (UTC)
pois tuollaiset linkit, ennen vaikka osasto katso myös alle linkki--Musamies 4. marraskuuta 2007 kello 08.57 (UTC)

Tein ehdotuksen, johon voisi kasata yleisesti artikkelin määritelmään liittyvät asiat. Myös luetteloiden määritelmän muoto olisi hyvä selvittää tässä samalla. Minusta määritelmä on hyvin oleellinen ja siitä tulisi selvitä heti mistä artikkelissa on kyse. Se olisi sisällöltään ikään kuin sanakirjan artikkeli. --Usp 4. marraskuuta 2007 kello 20.55 (UTC)

Voiko ylläpitäjäksi?[muokkaa wikitekstiä]

Voiko ylläpitäjäksi pyrkiä enemmän kuin kaksi kertaa? ESIM... Kallernan tulos oli:--Kummi kaapo 4. marraskuuta 2007 kello 17.43 (UTC) ei hyväksytty, saisiko kallerna esimerkiksi pyrkiä uudelleen ylläpitäjäksi?

Ylläpitäjäksi voi pyrkiä vaikka sata kertaa. --Johney (keskustelu) 4. marraskuuta 2007 kello 17.45 (UTC)
Voi, esim Anchjo hyväksyttiin vasta toisella kerralla (kuten Jetmankin). --kallerna 4. marraskuuta 2007 kello 17.46 (UTC)
Tosin äänestyksen jälkeen täytyy odottaa kolme kuukautta, ennen kuin voi yrittää uudelleen. –Ejs-80 4. marraskuuta 2007 kello 17.47 (UTC)
Ilaiho on ollut ehdolla ylläpitäjäksi kolme kertaa eikä missään niistä ole tullut hyväksytyksi. --Johney (keskustelu) 4. marraskuuta 2007 kello 17.48 (UTC)
Niin. Mutta ei ole varmaankaan kovinkaan montaa, joka jaksaisi todella yrittää sitä sataa kertaa; siitä tulisi 300 kuukautta eli... huhhuh. --Eetvartti (Kerro) 4. marraskuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Yhdistäminen, kun luokka "menetetään"?[muokkaa wikitekstiä]

Haluaisin viritellä periaatteellista keskustelua, miten tehdään yhdistämisen suhteen silloin, kun yhdistettävä artikkeli on jo luokiteltu sinällään, mutta sitten yhdistämisen yhteydessä homma ei enää toimi. Esimerkkinä Hojo hojo oli luokiteltu huudahdus-luokkaan, mutta luokka oli sitten jätetty "perimättä" Heikki Turunen -artikkeliin, johon yhdistys oli tehty. Asialla on sikäli periaatteellista merkitystä, että ultradeletionistinen henkilö pystyy tällä "strategialla" poistelemaan epämieleisiään luokkia varsin kätevästi. Itse tein taannoin käänteisenä prosessin, jossa erkaannutin (jopa enkkuwikiä vastoin) artikkelin juutalaisesta filosofista Jeesus Siirakin poika hänen kirjastaan Sirakin kirja kertovasta artikkelista, jolloin tuo itse filosofista kertova juttu pystyttiin merkitsemään luokkaan juutalaiset filosofit, joka on sinänsä mielenkiintoinen. Myös henkilöstä oli tekstin verran asiaa. Mutta onko tästä käytäntöä? Omasta mielestäni, jos järkevä (tai edes jonkun mielestä järkevä) luokka menetetään artikkelia yhdistettäessä, ei ehkäpä kannattaisi sitten yhdistää?Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

LISÄYS: nyt hoisimme homman niin, että uudelleenohjaussivu luokiteltiin luokkaan "huudahdukset" - sillä laillahan homma toimisi (ellei se ole jotain ohjetta vastoin?)Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Mielestäni luokittelun ei pidä olla itsetarkoitus. Jos joku asia poistuu jostain luokasta yhdistämisen myötä, niin sitten se poistuu ja eikä siitä sen enempää. Luokat on on kuitenkin artikkelien luokittelua varten, ei artikkelien osien tai muiden tiedon palasten. --Harriv 5. marraskuuta 2007 kello 15.21 (UTC)
Minä taas olen aina käsittänyt, että luokittelun avulla saadaan jostain luokasta "kokonaiskuva" sen suhteen, mitä tietoa Wikipediassa aiheesta on... Muutoin en keksi, mikä sen luokittelun tarkoitus noin erityisesti olisi? Mutta ehkäpä valaiset asiaa edelleen.Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 15.31 (UTC)
Luokista saa kokonaiskuvan tietystä aiheeta kertovista artikkeleista. --Harriv 5. marraskuuta 2007 kello 15.57 (UTC)
Silloin tämä periaate tukee sitä, että mieluummin artikkeleja pienemmistä kokonaisuuksista kuin lukuisia yhdistelyjä.Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 16.07 (UTC)
Artikkeleita aiheista joista on järkeä kirjoittaa oma artikkeli. Jokaisesta kuriositeetista ei ole tarvetta, vaikka kyseinen yksityiskohta sopisikin johonkin luokkaan. --Harriv 5. marraskuuta 2007 kello 16.11 (UTC)
Ei toki jokaisesta kuriositeetista, mutta hojo hojo on sentään eri juttu minun ikäluokkani ihmiselle :-)Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 16.14 (UTC)
Uudelleenohjauksia ei ole ollut tapana luokitella lainkaan. Ainakin tähän mennessä luokat on poistettu uudelleenohjauksista. --Tve4 5. marraskuuta 2007 kello 15.24 (UTC)
Näin minäkin muistan lukeneeni. Onkohan tähän joku käytännön syy... esim. yllä kuvaamassani tapauksessa Hojo hojo-uudelleenohjaussivun luokittelu huudahdukset -luokkaan toimii ihan hyvin: huudahdus näkyy alkuperäisellä nimellään ko. luokassa, kun taas sitten huudahduksen alkuperä on kerrottu lyhyesti kirjailijan kotisivulla (joskaan tuossa tapauksessa se etymologia ei ole kirjailijan oma idea... vaan kirjailija on tehnyt sen vain tunnetuksi)Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 15.31 (UTC)
Yleisesti pätevänä ohjeena tähänkin voi antaa sen, että jos artikkeli on tarpeeksi merkittävä saadakseen oman artikkelin, se voidaan luokitella artikkeliluokkaan. Uudelleenohjauksien luokittelu ei taas palvele ketään. Luettelo huudahduksista kenties? Sinne voisi koota huudahduksia etymologioineen, eikä syntyisi tilannetta joka vallitsee nyt: huudahdus johtaa henkilöartikkeliin, josta huudahdusta saa sitten etsiä ikään kuin "kissain ja koirain kanssa". --Tve4 5. marraskuuta 2007 kello 16.06 (UTC)
Kyllähän uudelleenohjauksenkin voi tehdä ankkurilinkin kanssa, jolloin käyttäjä ohjautuu automaagisesti oikeaan osaan artikkelia. Tosin nämä huudahdukset tuntuisivat tosiaan sopivan johonkin yhdistelmäartikkeliin tai luetteloon paremmin kuin henkilöartikkeliin. En ehkä siltikään ymmärrä, miksi uudelleenohjausten luokittelulle pitäisi olla täyskielto. -- Piisamson 5. marraskuuta 2007 kello 22.09 (UTC)
Voipa olla noinkin... tosin alaotsikon kanssa olevaa artikkelin osaa ei nyt tarvitse niin "etsiä", jos asia kiinnostaa. Luokittelu on muutoinkin hankala juttu - esim. itselleni on joskus hankala luokitella pari kappaletta tehnyt henkilö "säveltäjäksi", kun taas joillekin se ei näytä tuottavan ongelmia. Jotenkin myös luokkien kanssa päällekkäiset luettelot tuntuvat turhalta tiedon tuplaamiselta. Tuo "ei palvele ketään" -kommenttisi ei vielä perustellut asiaa, etenkin kun esitin tapauksen, jossa tuo uud. ohjaussivun luokittelu itse asiassa palvelisi, ainakin minua. Siinä mielessä tuo yleisluonteinen perustelusi osoittautui siis paikkansapitämättömäksi m.o.t. :-)Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 16.11 (UTC)
Jos "Hojo hojo" uudelleenohjataan luetteloon huudahduksista, joka on luokiteltu luokkaan huudahdukset, on uudelleenohjauksen luokittelu tarpeetonta m.o.t. --Tve4 5. marraskuuta 2007 kello 16.14 (UTC)
Tuossa olet täysin oikeassa. Jään odottamaan luettelon syntyä.Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 16.15 (UTC)
Ensin tosin olisi määriteltävä, mikä on huudahdus ja määritellä se siten, ettei se jää sanakirja-asteelle... sinänsä tuo luokka huudahdukset on minusta turha, merkittäviä huudahduksia kun on todella vähän (ne merkittävät kun tuppaavat olemaan lentäviä lauseita). --Tve4 5. marraskuuta 2007 kello 16.17 (UTC)
Tuossakin puhut ihan järkeä. Huudahdus tosin intuitiivisesti on lyhyempi kuin lause... Tosin tämä keskustelu vie sikäli sivuraiteelle, että mielestäni merkittävämpiäkin esimerkkejä on itse avaamastani asiasta yleisellä tasolla, kuin nämä huudahdukset (Esim. tuo toinen yllä viittaamani). Eli pointti koskee sitä, että alammeko hävittää tuota luokkainformaatiota yhdistämisen yhteydessä - tästä näyttää nyt olevan kahta mieltä, eli se, että se on ihan ok, ja se, että se ei ole ok suoralta kädeltä.Käsittääkseni sinä ehdotat tapaa, jossa luokkainformaatio säilytetään listaamalla sitten yhdistettät lyhyet pätkät ko. luokan osalta luetteloksi, joka sitten liitetään ao. luokkaan. Minusta se on työteliäämpi, kuin uud. ohj. sivujen luokitus, mutta mikäli yhteisö on semmoisen ohjeen takana laajemmin, niin mikäs siinä. Pointsini on myös se, että joku voi haluta tehdä projektin, jossa saa kaikki johonkin luokkaan liittyvät asiat kattavasti esiin... ja sitten jos joku alkaakin hävittää yhdistelemällä noita luokkia, se voi kirpaista kovastikin (itse en tosin toimi luokkien kautta, mutta se voi olla hyvinkin mahdollista). Siksi nostin aihetta esiin.Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 16.23 (UTC)

Uutena esimerkkinä, kun tuo Hojo hojo on edelleen yhdistettynä ja Huudahdukset-luokka, Tve4:n asiallisen ja tarkkanäköisen kommentin jälkeen todettiin päällekkäiseksi Lentävät lauseet -luokan kanssa noin yleensä, on tuo Päivä on pulkassa -lause, joka löytyy nyt artikkelin Pulkka (kapula) alta. Ainakin minusta oli mielenkiintoista nähdä tuo etymologia kansanperinnesanalle, joka on jopa lentävä lause... ja vieläpä todella semmoinen, ettei useimmille suomalaisille sen alkuperä ole varmaankaan selvä (jonka vuoksi olisi ihan jees nähdä se lentävien lauseiden luokassa, vaikkapa tuon uud. ohj. sivunsa myötä). Tässä tapauksessa tuo uud ohj -sivun luokittaminen olisi järkevämpi, kuin pitkä lista kansanperinnelausahduksia, mielestäni... Mutta osaako kukaan sanoa, mitä esim. kuvaamanlaiseni uud. ohj. sivujen luokittelu ihan "aikuisten oikeasti" haittaisi? (jos se haittaa sivuston ja tiedon käytännön ylläpitoa, niin jees, mutta kun siihen ei ole vielä tullut sen kummempaa kommenttia fraasien toisteluja lukuunottamatta).Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 16.51 (UTC)

Kunta-artikkeleissa "havaintopäiväkirja hatikka"-linkit?[muokkaa wikitekstiä]

Tulipa mieleeni, kun jokaisessa kunta-artikkelissa on "aiheesta muualla" -linkkinä tämmöisiä "Havaintopäiväkirja hatikka"-linkkejä... Minulle ne eivät juuri anna mitään, koska ne havainnot ovat aika satunnaisia eri kunnista. Mitähän mieltä muut ovat näitten mielekkyydestä?Tetopa 5. marraskuuta 2007 kello 21.51 (UTC)

Olen katsonut noita kanssa jo vähän aikaa melko kriittisesti, mielestäni ihan täysin random-tavaraa. Pois vaan spämminä, johonkin luontohavainto-tyyliseen artikkeliin voisi sopiakin. --albval 6. marraskuuta 2007 kello 19.17 (UTC)
Näyttää tosiaan olevan kaikissa kunta-artikkeleissa: [1]. Kannatan myös poistoa. --Harriv 6. marraskuuta 2007 kello 21.45 (UTC)
Samaa jo pitkään ihmetellyt. Minusta voisi triviana poistaa, kun eivät tuo kuntatasolle oikeastaan mitään lisäinformaatiota. --Care 7. marraskuuta 2007 kello 06.01 (UTC)
Eri artikkelien muutoshistorian pikaselailu viittaa siihen, että ne on käyttäjä Birit järjestelmällisesti lisännyt kunta-artikkeleihin viime huhtikuussa. KLS 7. marraskuuta 2007 kello 10.11 (UTC)
Hyvä huomio, mutta kannattaneeko hänen mielipidettään kysyä kun on muokannut viimeksi huhtikuussa eli vaikuttaa inaktiiviselta. --Höyhens 7. marraskuuta 2007 kello 10.16 (UTC)
Saisko tuohon jonkun botin tekemään tuon homman? Lisäishän se omaakin editcounttia jos nuo poistaisi käsin, mutta kun ei jaksais enää näillä aamuilla... --albval 7. marraskuuta 2007 kello 07.31 (UTC)
Tuota olen samaa mieltä että satunnaishavainnot on vähän niin ja näin tosiaan. Alueiden biologiasta saisi sinänsä olla juttua kunta-artikkeleissakin. Mutta siihenkin tarvittaisiin joku tekemään. Ehkä projekti kehittyy. --Höyhens 7. marraskuuta 2007 kello 09.49 (UTC)
Juu, kyllä tuo lähteeksi kävisi, muttei ulkoiseksi linkiksi. Tylsyyttäni poistin nyt nuo linkit S:llä ja T:llä alkavien kuntien artikkeleista... --albval 7. marraskuuta 2007 kello 09.58 (UTC)
Ei haittaa, kyllä ne löytyy jos joku tarvitsee. Jatka vaan siivoamista :) --Höyhens 7. marraskuuta 2007 kello 10.00 (UTC)
Kyllähän nuo botilla lähtee. Katson illemmalla jos ehdin/muistan/on vielä ajankohtaista. --Harriv 7. marraskuuta 2007 kello 11.40 (UTC)
Olen poistanut noista ison osan nyt jo käsin, kun useimmissa artikkeleissa on Aiheesta muualla -kohdassa fiksattavaa muutenkin (Commons-linkki väärässä kohdassa, mainoslinkkejä, kirjoitusvirheitä...). Eipä tuo tosin kovin kiinnostavaa ole, joten jätän mielelläni nuo loput 300+ artikkelia botille. --albval 7. marraskuuta 2007 kello 11.46 (UTC)
Nyt ne on poistettu. --Harriv 7. marraskuuta 2007 kello 22.10 (UTC)

Linkittäminen Wikiin, esimerkkinä ISO 10303[muokkaa wikitekstiä]

Keskustelu siirretty Ulrikan keskustelusivulta tänne muidenkin kommentoitavaksi:--Kimmet 6. marraskuuta 2007 kello 15.56 (UTC)

Poistit ISO 10303 sivuilta linkin wikiin kommentilla että wikiä ei ole tapana linkittää wikiin. Jäin pohtimaan, että miten käyttäjä löytää tämän pelkästään STEP formaattia varten tehdyn wikin, jos siitä ei ole tietoa sivulla ja jos siitä on tietoa, niin eikö olisi luonnollista linkittää sivu käytön helpottamiseksi? Sehän ei palaudu Suomen wikin haulla. Vastaava linkki on uskoakseni vastaavilla perusteilla säilytetty myös en-wikissä. External linkkien puolella otsikolla WikiSTEP - tutorial and overview information about STEP and recommended practices--Kimmet 2. marraskuuta 2007 kello 09.20 (UTC)

Voit ottaa ongelman esille Kahvihuoneessa (Käytännöt). --Ulrika 2. marraskuuta 2007 kello 09.32 (UTC)
Sehän ei tietysti ole Wikipedian ongelma, jos tätä kautta ei pääse jollekin ulkopuoliselle sivustolle (Google on keksitty), mutta ei kai sellaista sääntöä ole olemassa, että toiseen wikiin ei saisi linkittää? Kyllä mielestäni aiheesta muualla -osioon voi lisätä linkin wikiin siinä missä mihin tahansa muuhunkin sivustoon, kunhan se täyttää sivulla Wikipedia:Ulkoiset linkit määritellyt kriteerit. En nyt osaa äkkiseltään sanoa miten tämän WikiStepin kanssa on, mutta ei aiheeseen keskittynyt erikoiswiki huonolta kuulosta. –Kooma (di algo) 2. marraskuuta 2007 kello 09.54 (UTC)
Jos nyt kuitenkin ottaisit asian esille kahvihuoneessa, niin saat jonkun muunkin näkemyksen asiaan. --Ulrika 2. marraskuuta 2007 kello 10.13 (UTC)
Nyt huomasin, että se olikin Kooma, tässä viime kommentissa. Sori. Joo siis Wikilinkkejä on minun täälläoloaikanani pidetty epäluotettavina, koska kirjoittajat ovat nimettömiä, eli teksti voi olla samalla tavalal mitä tahansa kuin keskustelufoorumeillakin. --Ulrika 2. marraskuuta 2007 kello 15.19 (UTC)
"Aiheesta muualla" osion linkeillä on erilaiset vaatimukset kuin lähteillä, näin ainakin itse olen asiaa ajatellut. --Harriv 2. marraskuuta 2007 kello 15.42 (UTC)
Siinä tapauksessa että muut wikit hyväksyttäisiin aiheesta muualla -osaan, sinne rupeaisi ilmestymään muunkielisiä Wikipedioita, eikä niitä varmaankaan ole hyväksytty tähänkään asti. Kyllä minusta Aiheesta muuallakin -linkkien takana on oltava luotettavia sivustoja. --Ulrika 2. marraskuuta 2007 kello 15.59 (UTC)
Muun kielisille Wikipedioille on jo selkeä paikka, kielilinkit. Aiheesta muualla -linkin takana pitää mielestäni olla aiheeseen oleellisesti liittyviä sivuja. Jos se on wiki, niin mielestäni se ei ole ongelma. Joku epämääräinen wiki ei ole kovin oleellinen, mutta hyvin ylläpidetty ja paljon sisältöä sisältävä wiki kertoo aiheesta siinä kuin staattisempikin sivu. --Harriv 2. marraskuuta 2007 kello 17.40 (UTC)

Mieluummin kannatan sitä, että on linkki esim. StrategyWikiin kuin että Wikipediassa aletaan yksityiskohtaisesti käsittelemään jonkin pelin neljännen kentän kolmannen hirvion aseistusta. Samulili 7. marraskuuta 2007 kello 08.41 (UTC)

Edellinen keskustelu aiheesta ja omasta mielestäni muihin wikeihin linkittäminen on ok, jos ne liittyvät aiheeseen. -- Zache, 78.27.92.39 7. marraskuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

Suomen kuntien kartat[muokkaa wikitekstiä]

Nykyään kaikissa (suomalaisten) kuntien artikkeleissa käytetään Jniemenmaan tekemiä karttoja. Kartat ovat kyllä hyviä, mutta mielestäni voisimme/minä voin tehdä Ningyoun suurempi resoluutioisen kartan pohjalta karttoja kuntien sijainnista. Hyötyinä olisi kartan suurempi resoluutio sekä kartasta näkisi tarkemmin kunnan pinta-alallisen koon sekä muodon. Esimerkkinä Kuva:Alajarvi in Finland.png. Miinuksena on ehkä se, ettei pienimpiä kuntia välttämättä nää kartasta kunnolla. Alajärven kokoisen kunnan ainakin erottaa varsin selvästi, kun testasin. Mitä mieltä? – En viitsisi turhan takia alkaa tekemään. --qWerk 6. marraskuuta 2007 kello 18.40 (UTC)

Minä ainakin kannatan. Kunnan oikealle muodolle olisi tosiaan ollut jonkin kerran käyttöä. Siihen jos saisi varsinaisen keskuksen vielä jotenkin merkittyä - tällä on merkitystä varsinkin Lapissa. Kainona toiveena tosin esittäisin, että tuosta Ningyoun kartasta hävitettäisiin sen merkinnän jälkeen ne mustat kuntarajat pois. Ne tekevät kuvasta hieman sekavan ja levottoman. --Care 6. marraskuuta 2007 kello 21.51 (UTC)
Tarkempi kartta aina parempi. Jos mielenkiintoa löytyy, niin siitä vaan väsäämään. Pienempien kuntien osalta (esim. Varsinais-Suomessa), voisi kuvaan laittaa koko Suomen kartan lisäksi karttasuurennoksen halutusta alueesta. --Kyzyl 7. marraskuuta 2007 kello 00.38 (UTC)
Mjuu, Varsinais-Suomen pikkukunnat eivät tuolla kartalla kyllä näy. Ja tosiaan nuo kuntarajat tekevät pohjakartasta sekavan. Niiden poistamisella olisi sekin etu, ettei kaikkien kuntien karttoja tarvitse muuttaa jos tulee isompia kuntaliitoksia lähitulevaisuudessa. --albval 7. marraskuuta 2007 kello 07.29 (UTC)
Kuntarajat ovat toisaalta sellaisia, että niiden avulla pystyy paremmin paikallistamaan suhteellisia sijainteja, esim. jonkin Ylöjärven sijainnin ymmärtää paremmin, kun näkee vieressä Tampereen kunnan rajat. Että jos jaksamista riittää, niin molemmat versiot ois kiva :) Samulili 7. marraskuuta 2007 kello 08.40 (UTC)
Entä jos nuo rajat laittaisi vaikka vähän vaaleammalla värillä, olisikohan se hyvä kompromissi? Silti siinä on IMHO hitonmoinen työ, jos kaikkien Suomen kuntien kartat pitää muuttaa (kun esimerkiksi vaikka Enontekiö, Inari ja Kittilä päättävät yhdistyä). --albval 7. marraskuuta 2007 kello 09.02 (UTC)
Tuota en tullut ajatelleeksi. Ei ehkä kannata sittenkään tehdä rajallisia karttoja. Samulili 7. marraskuuta 2007 kello 09.10 (UTC)
Kun vain saisi tekniikan, jossa olisi yksi rajakartta, johon päälle automaattisesti tulisi toinen kuva (erilliset kuntakartat), jossa on väritetty alue, niin ei olisi ongelmia. Ei taida vielä onnistua. -tKahkonen 7. marraskuuta 2007 kello 09.14 (UTC)
Köh, Ihan sama mitä viivakarttaa käytetään kunhan se on VEKTORImuodossa eikä bittikarttana. --Zache julkiselta koneelta, 78.27.92.39 7. marraskuuta 2007 kello 12.29 (UTC)
Voin yrittää svg-karttaa, vaikken vektorigrafiikasta paljoakaan ymmärrä. Kuntaliitosten tapauksissa ongelma karttojen kanssa ei varmankaan ole aivan ylivoimainen, sillä se tarkoittaa noin 400 kartasta yhden viivan poistoa. Ei mielestäni loppujen lopuksi aivan ylivoimainen urakka? --qWerk 7. marraskuuta 2007 kello 14.01 (UTC)
Tein nyt Suomen ääriviivat svg-formaatissa kommentoitavaksi Kuva:Suomi.karttapohja.svg - tosin viivan leveys on niin ohut, ettei se oikein näy. Seuraavaksi pitäisi lisätä läänien ja kuntien rajat. --Care 8. marraskuuta 2007 kello 06.32 (UTC)
Kartta näyttää hyvältä! --qWerk 9. marraskuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

Kun pohja alkaa olemaan piakkoin kasassa svg:nä, niin olisiko toivomuksia väreistä? Kuvassa on nyt neljä eri karttaa päällekkän: Suomi (musta), läänit (punaisella), maakunnat (sinisellä) ja kunnat (harmaalla). Pohjasta pitäisi olla kohtuullisen helppo luoda kuntakartat, koska jokainen kunta on piirretty erikseen. Toiveena olisi vielä jatkaa tuosta kunta-mallineeseen, joka annettujen koordinaattien perusteella sijoittaisi karttaan pisteen (kuntakeskus). --Care 12. marraskuuta 2007 kello 06.34 (UTC)

Alan nyt puurtamaan tuon Caren tekemän svg-kartan parissa niitä karttoja kunta-artikkeleja varten. Käytän värinä #FF0000:sta, joka on jonkinlaisena suosituksena Commonsissa neljännen (negatiivista aihetta kuvaava) alueen väri. Punainen erottuu nähdäkseni kaikista parhaiten, joten käytän sitä ellei soraääniä ala nopeasti kuulumaan.--qWerk 13. marraskuuta 2007 kello 13.31 (UTC)

Lapin kunnat on nyt päivitetty uuteen.--qWerk 13. marraskuuta 2007 kello 14.21 (UTC)
Hyvältä näyttää, mutta punainen rajaa tietenkin Malline:Location mapin niin ikään punaisen oletustäplän pois laskuista, jos sillä halutaan osoittaa koordinaatteja tuolle karttapohjalle. --Care 13. marraskuuta 2007 kello 23.23 (UTC)
Äh, nyt vasta tajusin Albvalin pointin. Näillä yksittäisillä kuntakartoilla meillä on tosiaan edessä n. 300+ kuvan uusiminen vuosittain, kun tapahtuu kuntaliitoksia, tai sitten kuntarajat jäävät koko Suomen tasolla virheelliseksi niihin kuntiin, joita muutokset eivät koske. Pitäisikö kuitenkin tyytyä pelkästään tuohon location map -mallineeseen tuolla peruspohjalla, niin ei tarvitsisi korjata kuin yksi ainoa kuva kun kuntarajat muuttuvat? Rajathan ovat kuitenkin tässäkin kuvassa näkyvissä, joskaan aluetta ei erityisesti ole värjätty. --Care 13. marraskuuta 2007 kello 23.49 (UTC)
Jatkanko karttojen tekemistä vai onko korjaaminen liian suuri urakka? --qWerk 15. marraskuuta 2007 kello 14.34 (UTC)
Jatka vain minun puolestani, mutta urakka voi tosiaan jäädä näppeihisi. Kuntaliitosasia ei ole vielä loppuun käsitelty. Jokaisella vanhalla versiolla on silti oikeutuksensa, koska meillä on ja pysyy myös artikkelit entisistä kunnista. t. --Höyhens 15. marraskuuta 2007 kello 14.39 (UTC)
Anna mennä. Muutaman kokeilun jälkeen alan olla vakuuttunut, ettei tuota Location Mappiä saa toimivaksi parinkin eri syyn takia. --Care 15. marraskuuta 2007 kello 23.59 (UTC)

Tietokone- ja videopelit - >Tietokonepelit[muokkaa wikitekstiä]

Täältä laajemmalle huomiolle. Onko kellään mitään sitä vastaan, jos "Tietokone- ja videopeli" -termi korvattaisiin "Tietokonepeli"-termillä? Syitä puolesta olisi

  • videopelit ja konsolipelit ovat oikeastaan tietokonepelien alaluokkia, kuten tietokonepeli-artikkelista selviää,
  • näpyttelyä kymmenen näpytystä vähemmän joka kerralla,
  • ei mitään merkittävää haittaa, koskettaisi siis lähinnä vain joidenkin yläluokkien, mallineiden sekä projektin ja teemasivun nimiä
  • käytössä oleuvana esimerkkinä en-wikissäkin vaikuttaa hyvältä ratkaisulta, tosin nimellä videogame.

Kommentteja? --Usp 6. marraskuuta 2007 kello 18.41 (UTC)

Itse kyllä tulkitsen asian niin että videopeli on yläkäsite joka myös sisältää tietokonepelit. Eli kaikki tietokonepelit ovat videopelejä, mutta kaikki videopelit eivät ole tietokonepelejä. Ainakin omasta mielestäni tuntuisi hölmöltä kutsua pelikonsoleiden (etenkin varhaisten konsoleiden) pelejä tietokonepeleiksi. Loogisempaa olisikin korvata "Tietokone- ja videopeli"-termi pelkällä "Videopeli"-termillä (kuten en-wikissä on tehty). Pafcu 7. marraskuuta 2007 kello 08.33 (UTC)
Samaa mieltä Pafcun ja en-wikin kanssa. Vaikka pelikonsoli pitääkin sisällään tietokoneen, ei ole tapana sanoa sillä pelattavan tietokonepelejä. —B. Nuhanen 7. marraskuuta 2007 kello 09.33 (UTC)
Aivan, ja lisäksi mainittaakoon myös se, että kaikki pelit julkaistaan alustoille (joita ovat konsolit ja tietokoneet) ja kaikki pelit vaativat jotain näyttöä/ruutua toimiakseen, johon termi video viittaakin. --Olimar [□] 7. marraskuuta 2007 kello 17.36 (UTC)
Ja viitaten siihen, että Usp sanoi termiä "tietokonepeli" käytettävän useammin kuin termiä "videopeli" perustuu mitä ilmeisimmin siihen, että Suomi on PC-pelaamisen ihmemaa. Se että nuoriso käyttäisi tätä termiä yleisemmin ei muuta sitä seikkaa, että termi videopeli on lähempänä asian ydintä. --Olimar [□] 7. marraskuuta 2007 kello 17.41 (UTC)
Nojailen näkemyksessäni siis lähinnä seuraavaan määritelmään: "Tietokonepeli on peli, joka on toteutettu tietokoneohjelmana." Mikäli olisi sitten videopelin määritelmä? --Usp 7. marraskuuta 2007 kello 18.56 (UTC)
Samasta artikkelista: "...yläkäsitettä videopeli, jolla tarkoitetaan peliä, jonka pelaamisessa keskeisessä osassa on television tyylinen näyttöruutu." Tietokoneen näyttö on "television tyylinen näyttöruutu" -> tietokonepelit ovat videopelejä. Uskoisin että suurin osa ihmisistä eivät miellä konsoli- tai arcade-hallien pelejä tietokoneohjelmiksi, mutta artikkelia pitäisi kyllä sevlentää tässä tapauksessa, ja lähde määritelmille olisi myös hyvä olla. Pafcu 7. marraskuuta 2007 kello 19.06 (UTC)
Eikös tietokonepeliartikkelin videopeli yläkäsite tarkoita arcade- ja konsolipelien yläkäsitettä, joka on sitten tietokonepelien alakäsite. Mutta käy minulle kyllä videopelikin yläkäsiteeksi (eriävän mielipiteen jätän kyllä). Tehdäänkö sitten siis näin: Tietokone- ja videopelit - > Videopelit. --Usp 7. marraskuuta 2007 kello 19.37 (UTC)
Tässä on monta kertaa todettu, että videopeli-käsite viittaa ruutuun, jota kaikki konsoli-, pelihalli- ja tietokonepelit vaativat. Tietokonepeli ei siis voi olla yläkäsite. Näin ollen videopeli toimii. Luokittelusta sen verran, että käytin aikanaan paljon aikaa noiden luokkien yhtenäistämiseen muotoon "Tietokone- ja videopelit". Sama homma uudestaan ei minua juuri hotsita :P (muut ovat toki vapaita suoriutumaan kyseisestä tehtävästä). --Olimar [□] 7. marraskuuta 2007 kello 20.00 (UTC)
Tämä on pitkälti makuasia. Näillä peleillä on useita yhteisiä nimittäjiä (tietokone, joka pyörittää tietokoneohjelmaa eli varsinaista peliä; rajapinnat käyttäjän ja laitteen välillä eli näyttö ja syöttölaite) ja niiden väliltä keskeisimmän valitsemiseen ei ole mitään yksiselitteistä syytä. Mennään siis en-wikin mukaan. Kellään ei liene videopeliä vastaan mitään? Muutos hoituu pääosin botilla tai AWB:llä suhteellisen joutuisasti. Voin tehdä muutoksen, jos saan joskus käyttöön bottitunnukset. Mikäli tekisin muutokset omalla tunnuksella menisi tuoreet muutokset suotta tukkoon. Olen jo tehnyt vastaavia muutoksia aiemminkin. --Usp 7. marraskuuta 2007 kello 20.20 (UTC)
Yleiskielessä tietokonepeli viittaa kyllä tietokoneella pelattavaan peliin. Toisaalta yleiskielessä videopeli viittaa minusta lähinnä konsoli- ja arcadepeleihin. Tietokonepeli-artikkeliin viittaaminen on sikäli ongelmallista, ettei siinä ole ensimmäistäkään lähdettä. Minusta muutos ei tunnu tarpeelliselta. -- Piisamson 8. marraskuuta 2007 kello 14.28 (UTC)
Vastaava artikkeli on lähteistetty enkkuwikissä, mihin olen itsekin viitannut. Siellä todetaan samaa videopeli-käsitteestä. --Olimar [□] 8. marraskuuta 2007 kello 16.08 (UTC)
Englanninkieliset ja suomenkieliset käsitteet eivät kuitenkaan ainakaan yleisesti ole yksi yhteen samat. Esimerkiksi näytönohjain on englanniksi video card, kun taas videokortilla viitataan suomen kielessä aivan toisenlaiseen korttiin. En ole koskaan kuullut kenenkään pelaavan videopelejä tietokoneella. -- Piisamson 8. marraskuuta 2007 kello 16.19 (UTC)
Erimielisyydestä voidaan varmaan vetää johtopäätös että nykyinen nimi, Tietokone- ja videopelit, on hyvä ratkaisu. Pafcu 8. marraskuuta 2007 kello 16.49 (UTC)
Pikemminkin kömpelö kompromissi, mutta olkoon. On vielä joitain oleellisempiakin tekemisiä. --Usp 8. marraskuuta 2007 kello 18.09 (UTC)
Piisamson, en ole myöskään koskaan kuullut kenenkään pelaavan tietokonepelejä konsolilla. --Olimar [□] 8. marraskuuta 2007 kello 20.32 (UTC)
Heh, en kyllä minäkään :) minusta nuo sanat viittaavat hieman eri asioihin, olkoonkin että ne tekniseltä kannalta ovat hyvin samanlaisia. -- Piisamson 8. marraskuuta 2007 kello 20.37 (UTC)

Tv-ohjelmien merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Onko televisio-ohjelmien merkittävyydestä mitään käytäntöä? Ainakaan suuntaviivoista ei löydy. Merkitsin artikkelin Sinä suoraan roskaksi, mutta tarkemmin katsottuna artikkeleista löytyy moniakin vähemmän tunnettuja ohjelmia. Varmaankin katsojaluvut voisivat olla yksi kriteeri. Nykyistä artikkelitarjontaa löytyy täältä. --Alphaios 8. marraskuuta 2007 kello 14.09 (UTC)

Ei varmaan mitään virallista... näyttäisi kyllä siltä, että tv-ohjelmat yleensä on säilytetty, mutta ei esim. ohjelmien osat (erim. taannoinen Rakelin ja lassin panokoulu)-osio poistettiin. Joistakin ohjelmista on sitten jopa erillisiä tuotantokausiaan, joita yhteisö on halunnut säilyttää... Mutta noin yleensä näyttäisi mielestäni olevan aika selkeä käytäntö se, että TV-ohjelmat ovat merkittäviä, päätellen sekä siitä, mitä täältä löytyy, että poistoäänestyksissä käydyistä keskusteluista, joita olen omalta osaltani lukenut.Tetopa 9. marraskuuta 2007 kello 15.42 (UTC)

Arkaluontoiset mutta avoimet tiedot[muokkaa wikitekstiä]

(siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone)

Saako wikipediaan syöttää tietoja, jotka ovat arkaluontoisia, mutta nykyään avoimia, mutta ei ns. suotavia. (historiatietoja) Kommentin jätti Vesteri (keskustelu – muokkaukset).

Ilman mitään tarkennusta Ehkä - Saa, jos on luotettavat lähteet sillä wikipedia ei sensuroi, mutta kunnioitamme myös ihmisten yksityisyyttä. Elikäs olisiko jotain esimerkkejä? --Zache 9. marraskuuta 2007 kello 06.21 (UTC)

PItäisikö my space linkit poistaa tietoturvaongelman takia[muokkaa wikitekstiä]

hackerit ovat lisänneet koodia myspace sivustoille, pitäisikö näitten linkit poistaa aiheesta muualla alla--Musamies 10. marraskuuta 2007 kello 07.27 (UTC)

Mielestäni ei, sillä verkkosivut ovat aina haavoittuvaisia. Wikipedia ei voi suojella käyttäjiä mahdollisilta hyökkäyksiltä, koska tällöin kaikki ulkoiset linkit pitäisi poistaa Wikipediasta. Koska Myspace-linkit eivät ole vaarallisia (pelkkä linkin klikkaus ei riitä hyökkäyksen onnistumiseen), olisi mielestäni hätiköityä poistaa ne kaikki. Mikäli huomaa että jokin tietty Myspace-sivu on hakkeroitu, voi tietysti sille sivulle vievät linkit poistaa väliaikaisesti. Pafcu 10. marraskuuta 2007 kello 08.46 (UTC)

Ylläpitäjä-äänestys[muokkaa wikitekstiä]

Mistä voi nähdä käynnissä olevat ylläpitäjä-äänestykset? --Kummi kaapo 10. marraskuuta 2007 kello 20.00 (UTC)

Wikipedia:Ylläpitäjät --str4nd (jutskaa) 10. marraskuuta 2007 kello 20.02 (UTC)

Muokkaukset[muokkaa wikitekstiä]

Paljonko muokkauksia pitäisi olla vähintään että voisi äänestää,--Jabaka 12. marraskuuta 2007 kello 18.10 (UTC) tai saada ylläpito-oikeudet?

Wikipedia:Äänestys -sivulla lukee: "Yleensä alle sata artikkeli- tai keskustelusivumuokkausta sisältävä tai alle viikon kestänyt muokkaushistoria on arvioitu liian vähäiseksi." --Harriv 12. marraskuuta 2007 kello 18.45 (UTC)
Ylläpitäjäksi voi asettua ehdolle vaikka yhdellä muokkauksella, mutta silloin tulisi hylätyksi. Kaikista vähiten muokauksia omaava ylläpitäjä on J.Pitkä (n. 900) ja eniten muokkauksia omaava ylläpitäjä on Jetman (n. 40 000). --Johney (keskustelu) 12. marraskuuta 2007 kello 18.57 (UTC)

Voisinko siis perjaatteessa pyrkiä nyt jo ylläpitäjäksi? en hätäile --Jabaka 12. marraskuuta 2007 kello 19.13 (UTC)

Aina voi pyrkiä, mutta äsken ei hyväksytty liian "tuoreena" käyttäjän puoli vuotta vanhaa tunnusta. Yleisesti kannattaa odottaa että joku ehdottaa ylläpitäjäksi, menee yleensä paremmin läpi. --Harriv 12. marraskuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Siis munkin pitäs odottaa vielä puolisen vuotta? --Jabaka 13. marraskuuta 2007 kello 18.38 (UTC)

Ja kun kerran olet Käyttäjä:Kummi kaapo ja sinulla on kuukauden esto niin voit kyllä yrittää olla realisti. Parempaa jatkoa t. --Höyhens 15. marraskuuta 2007 kello 14.44 (UTC)
Tuskin tulisit hyväksytyksi ylläpitäjyysäänestyksessä. J.Pitkä tuli ylläpitäjäksi vuonna 2004, jolloin wikipedia ei ollut vielä kovinkaan kehittynyt. Ja J.Pitkän muokkauksista huomaa, että hän on muokannut viimeksi maaliskuussa 2006. --Johney (keskustelu) 15. marraskuuta 2007 kello 19.59 (UTC)

Syntymä- ja kuolinaikojen ja paikkojen ilmoittaminen[muokkaa wikitekstiä]

Onko jossain ohjetta/käytäntöä, miten syntymä-/kuoliaika ja -paikka tulee ilmoittaa? Artikkeleissa on sekaisin erilaisia tapoja, kuten:

Ensimmäisen ja kolmannen esimerkin mukainen tapa on mielestäni ehdottomasti väärin, koska ei ole paikkaa nimeltä "Topeka Kansas", vaan on olemassa "Topeka", joka sijaitsee "Kansasissa". Ilmeisesti tuo linkittäminen hämärtää ja pilkun jättäminen pois houkuttelee(?). On kuitenkin muistettava, että lopullisessa tulosteessa linkkejä ei ole.

Toisen ja neljännen esimerkin mukainen tapa on mielestäni oikein, koska siinä erotetaan toisistaan päiväys, paikkakunta ja (osa)valtio pilkuin. Yhdessäkään suomalaista henkilöä koskevassa artikkelissa en ole nähnyt paikkatietona "Helsinki Suomi".

Ehdotan lisäksi, että joku kehittää mallineen/mallineet, jolla syntymä- ja kuolinajat ilmaistaan, niin pilkutus- ja muotokysymykset voidaan jatkossa ratkaista pelkästään mallinetta muuttaen. --85.23.33.243 16. marraskuuta 2007 kello 10.15 (UTC)

(1. tammikuuta 1900 Topeka, Kansas1. tammikuuta 1990 Detroit, Michigan). Tästä on keskustelu ja päätetty josssain.. joku varmaan löytää nopeasti linkin sinne..--Anr 16. marraskuuta 2007 kello 10.21 (UTC)
Wikipedia:Artikkelimalli/henkilö, tuolla nyt ainakin on muutama esimerkki.. --Anr 16. marraskuuta 2007 kello 10.29 (UTC)
Perusvirhe siinä on, että puuttuu maa. Vaikka sinä ja minä tiedämme että maa on Yhdysvallat, tietääkö kiertokoulun käynyt Pihtiputaan mummo? Pilkku syntymävuoden jälkeen on turha, koska vuosiluvun erottaa paikasta ilman taustatietojakin. Ja sitten asia jota et myöskään ottanut esille: minua miellyttää tyyli " s. 1. tammikuuta 1900 Topeka, Kansas Yhdysvallat – k. 1. tammikuuta 1990 Detroit, Michigan, Yhdysvallat, vaikka se ei ohjeiden mukainen olekaan, koska siinä on selvästi nähtävillä, mikä koskee syntymistä, mikä kuolemaa. Typerintä mielestäni on kertoa syntymä- ja kuolinpaikat vasta itse tekstissä, kuten en.wikissä usein näkyy. Wikipedian malliartikkelia pitäisi kai noudattaa. --Ulrika 16. marraskuuta 2007 kello 10.35 (UTC)
Sivulla Wikipedia:Artikkelimalli/henkilö näkyy olevan tehty linkiksi myös kuolinpaikan maa siinäkin tapauksessa että se on sama kuin synnyinmaa. Välillä myös näkee kaupunkeja ja maita taivutetun inessiiviin (Turussa), mutta perusmuoto on ehdottomasti parempi. Kuolleen henkilön elinajan yhteydessä on mielestäni turhaa käyttää lyhenteitä s. ja k. Hyvin pientä hienosäätöähän nämä ovat, ja joitain pilkun viilaaminen ärsyttää, mutta itse pyrin mahdollisimman lähelle sovittua käytäntöä. --Tosalmi 17. marraskuuta 2007 kello 18.49 (UTC)
Linkki mielipideäänestykseen: [2]. Siinä selvästi suosituin vaihtoehto oli (1. tammikuuta 1900, Pariisi – 1. helmikuuta 1950, Moskova), tässä siis tuo toinen. Samalla logiikalla perään tulee maa: "1. tammikuuta 1900, Hopalong, Cassidy, USA". -tKahkonen 16. marraskuuta 2007 kello 10.52 (UTC)
Tuossa linkkaamassasi mielipidetiedustelussa kuten myöskään esittämissäsi vaihtoehdoissa ei ollut mukana sellaista vaihtoehtoa, että vuosiluvun ja paikkakunnan väliin ei tule pilkkua mutta paikkakunnan ja osavaltion etc. väliin tulee. Olen ollut havaitsevinani, että se on suositelluin vaihtoehto, ja eräs "Pilkku"-alkuinen käyttäjä onkin aika paljon jo poistellut noita vuosiluvun jälkeisiä pilkkuja artikkeleista. Ainoa, mistä en ole huomannut neuvotellun, on maan nimen kirjoittaminen (vs. pois jättäminen) mukaan syntymätietoihin. --Lax 16. marraskuuta 2007 kello 11.13 (UTC)
Se vuosiluvun jälkeinen pilkku nyt on niin pieni asia, että siitä tuskin kukaan jaksaa ruveta vänkäämään puoleen tai toiseen. Poistakoon pilkun niistä missä se on, jos haluaa. Maa-asiasta olen sitä mieltä, että se pitää mainita. -tKahkonen 16. marraskuuta 2007 kello 11.18 (UTC)
Täällä siitä ainakin keskusteltiin, ja kuten artikkelimalli/henkilö -sivullakin neuvotaan niin vuosiluvun jälkeen ei tule pilkkua. Tuosta maan nimestä, se tosiaan tuntuu olevan yleinen tapa jättää pois. Itse olen pyrkinyt laittamaan sen vähintäänkin silloin kun syntymä/kuolinmaa poikkeaa kansallisuudesta/toisistaan/tjsp. --Anr 16. marraskuuta 2007 kello 13.00 (UTC)
Minulle ei ole suurta merkitystä, kunhan lyhenteet s. ja k. jätetään pois. Poikkeustapaus on tietenkin, jos henkilö ei ole kuollut, niin on ihan hyvä merkata lyhenne s. Kun henkilö on kuollut, niin mielestäni on melko selvää mitä päivämäärää tarkoitetaan missäkin tapauksessa. --qWerk 16. marraskuuta 2007 kello 13.12 (UTC)

Suomen listasijoitukset[muokkaa wikitekstiä]

Olen harmikseni useasti huomannut valitettavan näköisen puutteen laulajien singlejen listasijoitustaulukoissa, suomen sekä englanninkielisillä wikipedia-sivuilla. Miksi esim. Irlannin, Belgian ja Ruotsin listasijoitukset näkyvät usein, mutta ei Suomen sijoituksia ikinä? Suomi on suuri musiikin kuluttaja ja Suomessa ostetaan paljon levyjä. Miksi siis Suomen listasijoituksia ei laiteta taulukkoihin esille? Kommentin jätti Yswdahaa (keskustelu – muokkaukset).

Joskus kyseessä voi olla jostakin toisesta Wikipediasta luotu käännösartikkeli, joissa harvemmin on suomalaisia listasijoituksia. Listasijoituksia on kuitenkin helppo itse lisätä artikkeleihin, esimerkiksi käyttämällä hakua Ylen ylläpitämillä Suomen virallisen listan sivulla. Listasijoituksia voi käyttää myös lähdeviitteinä ja ne auttavat usein perustelemaan singlen tai kappaleen merkittävyyttäkin. --Jaakonam 16. marraskuuta 2007 kello 23.15 (UTC)

Poistoäänestykset[muokkaa wikitekstiä]

Poistoäänestykset arkistoituu monella tavalla käyttäjien nähtäville mutta minusta arkistointitavat ovat hieman "epäkäyttäjäystävällisiä" (onkohan suomea?). Olisiko mahdollista luoda lista, jossa olisi olisi aiheet aakkostettuna ja perässä tulos? Samassa listassa olisi siis kaikki äänestykset eikä vain arkistoidut poistoäänestykset. Nuo nykyiset listat tulee ilmeisesti "automaaattisesti" ja tuloksen kirjaus listaan edellyttäisi manuaalitoimenpiteen, mutta listana olisi käyttäjäystävällisempi kuin nyt löytämäni listat. Voi olla että wikissä on jo valmis ratkaisu tähänkin, mutta ei ole vielä osunut silmiini.

Lista olisi aakkostettu äänestys otsikon mukaan, perässä prosenttiosuus ja päivämäärä, jolloin äänestys alkoi (yksi päivämäärä riittää, kunhan se on kaikissa sama).

Malli:

[Poistoäänestyksen otsikko] [Tulos ja %] [päivämäärä]

Esimerkki:

M&M Kuntotalo Poistettu 72,9% 23.10.2007--Kimmet 17. marraskuuta 2007 kello 10.49 (UTC)

MediaWiki ei tuohon itse pysty, ja ulkoisella työkalulla tuo onnistuu tuoreimmissa tapauksissa joissa on käytettä tuloksen esittämiseen {{Poistoarkisto}} toista ja kolmatta parametria. Ulkoinen työkalu siis kävisi läpi Luokka:Arkistoidut poistoäänestykset sivut ja etsisi säännöllisellä lausekkeella (eli jotenkin /\{\{poistoarkisto\|.+?\|(d+){1,3}?\|(d+){1,3}?\}\}/imU) poistoäänestyksistä tuloksia ja rakentaisi osumista listan. Ei ihan pikkujuttu kuitenkaan, etenkin aina toimivan säännöllisen lausekkeen rakentaminen on monimutkaista. --Agony (403) 17. marraskuuta 2007 kello 12.07 (UTC)
Nuo poistoäänestykset varmaan saa luokiteltua voittaneisiin ja häviäjiin, kun muuttaa luokka:Arkistoidut poistoäänestykset if-lauseeksi. Niitähän ei ole substattu. Pitää vain tehdä niin, että myös ne äänestykset, joissa arkistomallineesee ei ole merkattu ääniä, luokittuvat oikein. -tKahkonen 17. marraskuuta 2007 kello 13.00 (UTC)
Saisiko poistoarkisto -mallineen lajittelemaan äänestyssivut suoraan säilytetty/poistettu -luokkiin? --Harriv 17. marraskuuta 2007 kello 18.33 (UTC)
Saa, alan painimaan tuon kanssa. EDIT: selätys, Luokka:Voittaneet poistoäänestykset ja Luokka:Hävinneet poistoäänestykset nyt valjastettu automaation ihmeisiin. Sitten vaan odottelemaan että MW käy hipeltämässä läpi {{Poistoarkisto}} käyttävät sivut. --Agony (403) 17. marraskuuta 2007 kello 19.24 (UTC)
Itse olen tehnyt aiheiden mukaisia luetteloita suomalaisista poliitikoista, suomalaisista yhdistyksistä ja musiikkijulkaisuista. Ehkä joku muukin jaksaisi vaivautua? Luettelot esimerkiksi yritysten, muusikoiden/yhtyeiden tai nettisivujen äänestyksistä olisivat hyödyllisiä.--Ap4k 18. marraskuuta 2007 kello 14.04 (UTC)

Kuuluisko levy-yhtiön linkki levy-yhtiön sivulle eikä artistin sivulle[muokkaa wikitekstiä]

Kuuluisko levy-yhtiön linkki levy-yhtiön sivulle eikä artistin sivulle, joittenkin artistien tai yhtyeiden sivuilla on linkki levy-yhtiön sivulle siinä toivossa että se edistäisi markkinointia.

Eikos sellaiset linkit kuuluisi mahdolliselle levy-yhtiön sivulle --Musamies 17. marraskuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Jos levy-yhtiöllä on jotain lisätietoa artistista, niin linkki voi olla. Mutta jos linkki on vain levy-yhtiön etusivulle, niin ei sillä ole mitään virkaa artistin artikkelissa. --Harriv 17. marraskuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

Ajankohtaista?[muokkaa wikitekstiä]

Tuorein uutisnosto etusivulla Suomen jalkapallocupin kohtalo viime viikonlopulta. Onko Jokelan seuranta vienyt "uutishaukkojen" voimat vai mikä on viiveen syy? Minusta joka päivä pitäisi pyrkiä jotain tuomaan esille, jos ei muuta niin urheilua taidetta tai viihdettä. Nyt vaikutelma aika brezhneviläisen pysähtynyt. --Crash 17. marraskuuta 2007 kello 18.37 (UTC)

Ehkä kukaan ei vain uskalla laittaa Tehy-lakia otsikoihin. -tKahkonen 17. marraskuuta 2007 kello 18.53 (UTC)
Mitä virkaa noilla "ajankohtais"-otsikoilla on? Jos ne ovat viikon jäljessä, vaikutelma on koominen. Iltapäivälehdet kertovat tuoreet otsikot. --Ulrika 17. marraskuuta 2007 kello 20.13 (UTC)
On noita tuoreita myös muilla kuin iltapäivälehdillä... Ylellä ja HS:llä vaikkapa. Mitä virkaa? Minulle se näyttäytyy eräänlaisena "täällä on tietoa tästäkin asiasta" -osiona. -tKahkonen 17. marraskuuta 2007 kello 20.32 (UTC)
IP-lehdet nyt olivat vain esimerkkinä, kun niitä aika moni tuntuu seuraavan. Hm, mutta otsikko on tuntuu väärältä, jos asia on puitu jo moneen kertaan ja muualla loppuun käsitelty ja unohtunut juttu on Wikipediassa vielä ajankohtais-otsikon alla. No on täällä vakavampiakin ongelmia, osui vain joskus silmään. --Ulrika 17. marraskuuta 2007 kello 21.15 (UTC)
Joo, entinen "uutisissa" oli ihan hyvä. Miksihän vaihtunut? -tKahkonen 17. marraskuuta 2007 kello 21.21 (UTC)

Kiroilu[muokkaa wikitekstiä]

Eikö ole totta, että Wikipedian säännöt kieltävät kiroilun? Kysyin vain koska, Mikko Paananen kiroilee jatkuvasti ja haukkuu toisten artikkeleita. Piccadilly Circus – 茶子供 20. marraskuuta 2007 kello 15.47 (UTC)
Wikipediaa ei sensuroida alaikäisten suojelemiseksi, eikä kiroilua kielletä ellei kyseessä ole henkilökohtainen hyökkäys. Eli täällä voi ihan vapaasti vituttaa jos oikeasti vituttaa, mutta kenenkään älyä ei pidä mollata toteamalla jollekulle "vitun tyhmä". Joskus itsekin kiroiluun sortuneena voin sanoa että se helpottaa kummasti. Toki kiroilua olisi syytä välttää koska hyvin useasti se otetaan henkilökohtaisena (esim. jos on artikkelin aloittaja ja joku tulee kommentoimaan artikkelin keskustelusivulle että "Tällä artikkelilla ei ole paskankaan vertaa tarjottavaa Wikipedialle", ottaa artikkelin kirjoittaja sen useasti henkilökohtaisesti muodossa "Sinulla ei ole paskankaan vertaa tarjottavaa Wikipedialle"). --Agony (403) 20. marraskuuta 2007 kello 16.47 (UTC)
Siinä tapauksessa haluaisin selityksen, jos kiroilu on silleen sallittua kunhan sitä nyt ei kohdista kehenkään henkilökohtasesti miksi minua huomautettiin kiroilusta kerran? Sillä kyseessä ei ollut henkilökohtainen hyökkäys, en ikinä tekisi niin. Piccadilly Circus – 茶子供 20. marraskuuta 2007 kello 16.59 (UTC)
En tunne mainitsemaasi tapausta, mutta yleisesti ottaen: Kiroilua ei ole kielletty, mutta se on epäkohteliasta käyttäytymistä, ja myöskään epäkohteliaasta käyttäytymisestä huomauttamista ei ole kielletty. Jokainen voi sitten tapauskohtaisesti pohtia mielessään, milloin kiroilu menee liiallisuuksiin ja milloin käyttäytymisestä huomauttelu menee liiallisuuksiin. --Lax 20. marraskuuta 2007 kello 17.17 (UTC)

Estomalline[muokkaa wikitekstiä]

Voivatko tavalliset käyttäjät käyttää tekstiä * Esto –~~~~? mutta eivät virallista Esto mallinetta. Kommentin jätti Kalastaja09 (keskustelu – muokkaukset).

Eivät, sillä vain sysopit voivat estää käyttäjäi. --Johney (keskustelu) 20. marraskuuta 2007 kello 16.09 (UTC)

Käyttäjämalline[muokkaa wikitekstiä]

Voisiko joku tehdä käyttäjämallineen "Tämä käyttäjä harrastaa japanin kielen opiskelua..." tai jotakin sen tapaista. Ellei sellaista ole jo olemassa, mutta se saattaisi olla suosittu sillä moni harrastaa japanin kieltä. Itse en viitsisi tehdä sillä minulla ei ole aavistustakaan kuinka niitä tehdään. Haluaisin ihan siksikin sillä itse harrastan kyseistä kieltä. Ilmoitelkaa, jos joku tekee sellaisen. Piccadilly Circus – 茶子供 20. marraskuuta 2007 kello 17.04 (UTC)
Vaihtoehtoina ovat fi-wikin kielimallinne Malline:User_ja-1 jne. Voit itse myös luoda/toivoa käyttäjälaatikon Wikipedia:Wikiprojekti Käyttäjälaatikot. En-wikistä löytyvät myös ohjeet en:Wikipedia:Userboxes, jonka lopussa on laaja määrä valmiita laatikoita. --Peltimikko 21. marraskuuta 2007 kello 17.11 (UTC)

Elokuvamallineen päivitys[muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta aiemmin: Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Elokuva#Elokuva-malline

Koska elokuvan tietolaatikkomalline koskettaa kovin montaa artikkelia (ja käyttäjää), pyytäisin kommentteja uudesta rakenteesta ja ulkoasusta. Käyttöesimerkki löytyy päivitysversion keskustelusivulta. Lukijalle keskeisimpänä muutoksena laatikossa on parempi jäsentely. Mahdollinen muutos olisi myös näyttelijä-rooliluettelon siirtäminen kokonaan tietolaatikkoon, jolloin varsinaisessa leipätekstissä ei olisi näyttelijä-rooliluetteloa lainkaan. Tai sitten toisin päin. Nykyisinhän rooliluettelo saatetaan toistaa, ainakin osittain leipätekstissä ja tietolaatikossa sekä parhaimmillaan kolmannen kerran johdannossa. Niin ja juonikuvauksessa nejännen kerran. --Usp 20. marraskuuta 2007 kello 17.08 (UTC)

Kommentoin sinne keskutelusivulle, kuten kai oli tarkoitus. --Ulrika 20. marraskuuta 2007 kello 17.55 (UTC)