Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Taik)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
Perustettu 1871
Tyyppi Julkinen
Dekaani Tuomas Auvinen
Henkilökunta noin 470
Opiskelijoita 2 500
Jatko-opiskelijoita 330
Sijainti Espoo, Suomi
Osoite Otaniementie 14, 02150 Espoo, Finland
Kampus Otaniemi
Yhteistyö yliopistot, kulttuuriala, elinkeinoelämä
Sivusto http://arts.aalto.fi

Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (ruots. Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur, engl. Aalto University School of Arts, Design and Architecture) on yksi kuudesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta. Se antaa opetusta arkkitehtuurin, muotoilun, muodin, pelien, median, elokuvan, taidekasvatuksen ja taiteen aloilla. Alallaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on Pohjoismaiden suurin.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muodostui, kun Taideteollinen korkeakoulu (TaiK[1]) ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun kuuluva arkkitehtuurin laitos yhdistyivät vuoden 2012 alussa.[2] Korkeakoulussa opiskelee noin 2 500 opiskelijaa, henkilöstöä on 470, joista professoreita 58. [3]

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tarpeisiin suunniteltu uusi Väre-rakennus[4] Aalto-yliopiston kampuksella Otaniemessä otettiin käyttöön elokuussa 2018. Uudisrakennus kokoaa kaikki korkeakoulun laitokset saman katon alle ensimmäistä kertaa Aalto-yliopiston aikana.

Laitokset ja koulutusohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeakoulussa on neljä laitosta: [5]

  • arkkitehtuurin laitos
  • elokuvataiteen laitos
  • muotoilun laitos
  • taiteen ja median laitos

Vuoteen 2010 saakka korkeakoulussa oli kuusi osastoa. Vuonna 2010 muodostettiin taiteen laitos kuvataidekasvatuksen osastosta ja osasta visuaalisen kulttuurin osastoa, median laitos puolestaan yhdistämällä osa visuaalisen kulttuurin osastoa ja Medialaboratorio. Samalla osasto-nimestä korkeakoulun yksikkönä luovuttiin, ja siirryttiin laitos-nimeen, jotta Aalto-yliopiston rakenne olisi yhdenmukainen. Median ja taiteen laitokset yhdistyivät taiteen ja median laitokseksi vuonna 2022.[5][6]

Laitokset tarjoavat kandidaatti- ja maisteritason koulutusta useissa eri koulutusohjelmissa.[7]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyyliopin opetustilanne, opettajana Edvard Elenius. Taide­teollisuus­keskus­koulu, 1920-luku.

Nimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1871–1885 Veistokoulu[8]
  • 1885–1949 Taideteollisuuden keskuskoulu tai Taideteollisuuskeskuskoulu
  • 1949–1973 Taideteollinen oppilaitos
  • 1973–2010 Taideteollinen korkeakoulu[9]
  • 2010–2012 Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu
  • 2012– Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu[10]

Vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideteollinen korkeakoulu Arabian rannassa 1090-luvulla.
Taideteollinen korkeakoulu Arabianrannassa 1990-luvulla.
  • 1871 Veistokoulu perustettiin
  • 1885 Nimeksi tuli Taideteollisuuskeskuskoulu (Taideteollisuuden keskuskoulu)[9]
  • 1887 Koulu muutti Ateneum-rakennukseen
  • 1949 Nimeksi tuli Taideteollinen oppilaitos
  • 1965 Oppilaitos siirtyi valtion omistukseen
  • 1973 Nimeksi tuli Taideteollinen korkeakoulu
  • 1983 Alkoi taiteen tohtorikoulutus
  • 1986 Koulu muutti Arabianrantaan
  • 1994 Perustettiin Medialaboratorio
  • 2000 Avattiin Mediakeskus Lume
  • 2003 Valmistui Aralis-kirjastokeskus
  • 2007 Päätettiin yhdistää Taideteollinen korkeakoulu Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tekniikan, talouden ja taideteollisen alan uudeksi yliopistoksi.[11] Nimeksi valittiin Aalto-korkeakoulu, mutta uuden yliopistolain luonnoksessa nimi muutettiin kuitenkin Aalto-yliopistoksi.
  • 2010 Aalto-yliopisto aloitti toimintansa virallisesti.
  • 2010 Taiteiden talo perustettiin Otaniemeen, sinne siirtyivät Arabianrannasta Kuvataiteen ja Ympäristötaiteen maisteriohjelmat
  • 2012 Arkkitehtiosasto ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi
  • 2018 Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu muutti Otaniemen kampukselle valmistuneeseen Väre-rakennukseen

Rehtorit ja taiteelliset johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

QS World University Rankings asetti Aalto-yliopiston vuonna 2021 maailmanlaajuisessa yliopistovertailussa kuudennelle sijalle taiteen ja muotoilun alalla.[15] Korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksen QS Ranking arvioi vuonna 2021 maailman 50 parhaan[16] arkkitehtuurikorkeakoulun joukkoon sijalle 42. Vuonna 2019 The Business of Fashion arvioi Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muodin kandidaatin koulutusohjelman maailman parhaiden joukkoon[17]. Amerikkalainen aikakauslehti BusinessWeek sijoitti lokakuussa 2007 tekemässään vertailussa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maailman 60 parhaan luovan johtamisen koulutusta antavan oppilaitoksen luetteloon. Tulos perustui lehden haastatteleman 22 kansainvälisen panelistin arvioihin. Arvion pohjana oli valmistuneiden menestyminen yrityselämässä ja yritysten johtotasolla.[18]

Muodin ja valokuvauksen koulutusohjelmien opiskelijoita palkittiin arvostetuilla Hyères Fashion and Photography -festivaaleilla vuonna 2019[19], kuten useina aikaisempinakin vuosina. Muodin opiskelijat olivat kilvan kärkisijoilla seitsemänä vuonna peräkkäin.

Tunnettuja alumneja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 10.4.2014.
  2. https://into.aalto.fi/display/fiaalto/Aalto-yliopiston+uusi+korkeakoulu+kokoaa+yhteen+taiteen+ja+arkkitehtuurin (Arkistoitu – Internet Archive) Aalto-yliopisto
  3. Avaintietoa vuodelta 2019 | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 18.2.2021.
  4. Väre | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 18.2.2021.
  5. a b Laitokset | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 13.9.2023.
  6. Taiteen opetusta myllätään Aallossa – uuden laitoksen johtaja: “En näe tässä mitään dramaattista” Yle Uutiset. 11.1.2022. Viitattu 13.9.2023.
  7. Opiskelu ja ohjelmat | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 17.2.2021.
  8. Ilkka Huovio, Kun Veistokoulu syntyi (Arkistoitu – Internet Archive), Arttu, Taideteollisen korkeakoulun tiedotuslehti 1/96. Viitattu 17.12.2008.
  9. a b c d e f g h i j k l m n Huovio, Ilkka: Korkein taideteollinen koulutus 125 vuotta (1871–1996) Nytikkä, Taideteollisen korkeakoulun sisäinen tiedotuslehti 1/1996. 12.11.2003. Viitattu 3.6.2019.
  10. http://taik.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-11-08/ (Arkistoitu – Internet Archive) TaiK
  11. Tietoa meistä/Historiaa (Arkistoitu – Internet Archive), Pro arte utili, Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 27.1.2008
  12. Maunula, Leena: Heureka suunnittele itse laitteensa. (Koskisen 50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 23.3.1991, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  13. Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 338. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
  14. Taideteollisen korkeakoulun rehtoriksi äänestettiin Helena Hyvönen yle.fi. 10.4.2008. Viitattu 3.6.2019.
  15. Art & Design OS Top Universities. 2021. QS Quacquarelli Symonds Limited. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  16. Architecture 2020 Top Universities. Viitattu 18.2.2021. (englanniksi)
  17. Aalto-yliopiston muodin koulutus sijoittui jälleen kärkeen maailmanlaajuisessa vertailussa | Aalto-yliopisto www.aalto.fi. Viitattu 18.2.2021.
  18. Taikin muotoilu noteerattiin johtajaosaamisesta, uutinen taloussanomat.fi. 16.10.2007. Taloussanomat. Viitattu 16.10.2007.
  19. The 34th edition of the International Festival of Fashion, Photography and Fashion accessories villanoailles-hyeres.com. Viitattu 18.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons