Huomasin yllättäen tällaisen kehyskertomuksen. Siinä on arkistoitu oman keskustelusivun keskustelut ja kirjoitettu pieni tarina sivun alkuun. Onkos tällainen yhteisön mielestä sallittua vai ei? Jos arkiston on tarkoitus näyttää melko kronologisesti käyttäjän kanssa käyty keskustelu, niin alkuun pantu ainekirjoitus oman otsikon kera on vähintäänkin omituista. Jos taas arkistosivu on sellainen, jonka voi itse värittää, koristella ja jaksottaa, niin sitten sinne kai voi panna ylimääräistäkin jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 18.56 (EET)[vastaa]
En huomannut keskustelusivun käytännöstä tätä koskevaa kohtaa, se voi tosin olla jossakin muussa käytännössä tähän sovellettavissa tai ainakin yhteisesti päätettävissä. Itse olen yrittänyt pitää arkistosivuni mahdollisimman yksinkertaisena, ettei huomio kiinnity toisarvoisiin seikkoihin. Käyttäjäsivulla on mielestäni parempi kokeilla kaikenlaista sääntöjen puitteissa. --raid5 (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 19.47 (EET)[vastaa]
Alkuperäinen aihe: mielestäni ylimääräiset tarinoinnit tulisi olla käyttäjäsivulla tai jollakin sen alasivuilla käytännön sallimissa rajoissa. --raid5 (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 20.07 (EET) <siirretty kommentti alemmasta keskustelusta ja lisätty väliotsikko>[vastaa]
Molemmissa kysymyksissä on yhteisenä tekijänä lukijan ohjaaminen oikeaan tulkintaan. Jos keskustelusivulle lisätään "kehyskertomus", sillä voidaan selittää omin sanoin kenties parhain päin, mikä on arkistoitujen keskustelujen luonne ja suhde muokkaajan kehitykseen. Jos keskustelut jaksottaa niin, että kronologia säilyy, mutta aiemmat huonot uutiset pannaan erikseen ja tuodaan museovieraiden nähtäväksi vain kuraattorin valitsema kokonaisuus, silloinkin lukijaa ohjataan. Perinteisessä arkistoinnissa teksti vain leikataan saksilla ja liimataan arkistosivulle sellaisenaan ilman mitään muutoksia, selittelyjä tai tulkintaohjeita. Mielestäni perinteinen tapa on parempi. Kysymys on nyt vain siitä, sallitaanko "uusi tapa" muutamille ja sitä kautta aivan kaikille, vai toteaako yhteisö, että ei sallita. Jos sallitaan yhdelle, ei tuota voi muiltakaan kieltää. --Pxos (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 15.22 (EET)[vastaa]
Kannattaisin sitä että arkistot on koskematonta copypastaa. Jos haluaa tehdä jonkun 'wiki-timeline (directors commentary)' tyyppisen teoksen niin laittaa sen jollekin käyttäjäalasivulle ja pitää originaalit arkistot eri paikassa. --Seeggesup?13. marraskuuta 2017 kello 16.55 (EET)[vastaa]
Katson, että yhteisön konsensuksena on, että ylimääräisiä tarinoita ei sallita ja että käyty keskustelu on arkistoitava sellaisenaan leikkaamalla ja liimaamalla vain keskustelukommentit ilman jälkeenpäin kirjoitettuja omia tulkintoja, tarinoita tai tiivistelmiä. Keskustelun aloittaneessa viestissä mainitut kehyskertomukset on 13. marraskuuta 2017 poistettu käyttäjän keskusteluarkistoista. --Pxos (keskustelu) 15. marraskuuta 2017 kello 14.23 (EET)[vastaa]
Hyvä pääsääntö. En kaipaa tähän edes poikkeuksia. Se mihin kaipaan järkeä on kommenttipyyntöjen sulkeminen. Kommenttipyynnöistä tuli jo heti alkuaan turha kirosana, vaikka ensiksi sen piti koskea asioita, sitten piankin siitä tuli käyttäjiä eli ihmisiä koskevia, ja kaikki loukkaantuivat turhan päiten hyväntahtoisesta kommenttipyynnöstä. Ja senpä jälkeen niitä ei saanut edes tulkita vaan piti katsoa onko jokin ehdotus saanut konsensuksen. Olkoon näin, utta kommenttipyyntö on tällai menettänyt paljon siitä mitä siltä odotettiin asioiden ystävällisen ja rauhanomaisen ratkaisun suhteen. Ja samalla menetettiin kommenttipyyntöjen mukana iso liuta hyviä käyttäjiä. Ilman että vietäisiin kaikkia ristiriitoja välityslautakunnalle. Ehkä nykytila on kuitenkin siedettävä, koska juuri nyt ei ole menossa suuria persoonakohtaisia eikä turhia riitojakaan. Asiallista keskustelua osataan silti käydä. Jatketaan nykytyyliin. --Höyhens (keskustelu) 16. marraskuuta 2017 kello 03.17 (EET)[vastaa]
Itse asiassa raid5:n lisäämä väliotsikko saattaa olla väärä. Ymmärsin esitetyn ongelman niin, että mainittu käyttäjä on pannut erilliselle numeroimattomalle sivulle vuodelta 2014 peräisin olevan kriittisen kommentoinnin muokkauksistaan ja sijoittanut arkistolinkin muiden jatkeeksi humoristisella otsikolla "älä lue tätä, pliis, elähän klikkaile", mutta vuodesta 2017 alkaen käyty asiallinen keskustelu on sitten koottu siististi arkistoiksi, joiden numerointi alkaa yhdestä ja jonka sisällön perusteella ensimmäinen viesti käyttäjälle olisi Tervetuloa-malline. Käyttäjä on siis itse leikannut filminsä niin, että katsojalle syntyy mielikuva. Tätä vissiin kysyttiin. --Pxos (keskustelu) 3. marraskuuta 2017 kello 15.02 (EET)[vastaa]
(Sorry for using English) Dear Finnish users, as you may know there's a project to deliver Wikipedia without any fee via mobile connection in some countries (Angola and Bangladesh for example). Several users actually exploit this possibility to use Wikipedia as a file sharing platform, choosing random wikis (id.wiki, ro.wiki, hu.wiki, pt.wiki, gl.wiki, el.wiki, ml.wiki, vi.wiki, fr.wiki etc.) to upload files (also pornographic clips) to share via social networks. Starting from some days they started attacking fi.wiki. Deleting these files as soon as possible is important in order to discourage this kind of abuse. So, I want to inform you about this situation and ask if you're ok with stewards deleting these file along with local administrators (who already deleted lots of). --Vituzzu (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 13.51 (EET)[vastaa]
Owing to the Flagged Revision extension, we at fi.wiki have various user access levels and positions of trust. For example we have a user group automaattiseulotut, which can in principle be translated as "trusted users". If the attack is wide and goes on uncontrollably, the community (or developers) might consider restricting any new file uploads or the whole File namespace temporarily to only those user accounts that are trusted. (Kolmas keskustelukieli tämän jälkeen voisi olla myös suomi tai ruotsi.) --Pxos (keskustelu) 19. marraskuuta 2017 kello 15.11 (EET)[vastaa]
Hei! Minä ajattelin itse asiassa sitä, että keskustelun aihetta laajennetaan niin, että pohditaan yleisemminkin nimeämistä eikä vain yhtä artistia. En siis toivonut, että keskustelu sellaisenaan ilmestyy kahteen paikkaan, vaan täällä jutellaan toisella tasolla, ja sitten täältä saadaan ohjetta ja nuoraa varsinaiseen keskusteluun. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 20.55 (EET)[vastaa]
Hälytyksiini humpsahti varoitus että joku on yrittänyt hakkeroida tunnukseni. Se on paitsi ikävää, myös rikollista, mikä Jokun pitäisi muistaa. Tietääkseni Wikimedia on kehittämässä edistynyttä tunnistusmenetelmää tunkeutumisyrityksille, joten hakkeroija ottaa ison paljastumisriskin. Muuten, erinomainen muistutus on myös tämä Pxosin kommentti. --Garbonaatti (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 18.12 (EET)[vastaa]
Yllä olevassa kommentissa mainittu "Pxosin kommentti" on yksityinen viesti toiselle käyttäjälle, joka haluaa saada kaikki viestinsä Wikipediassa eikä häneen ole muuta yhteydenottokeinoa. Jos hänellä olisi sähköposti, olisin lähettänyt viestin ei-julkisesti. Siitä viestistä älkää ruvetko tässä mesoamaan ja kommenttipyyntöjä tekemään. Jos tästä syntyy keskustelua, pysykää asiassa. --Pxos (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 18.25 (EET)[vastaa]
Ei kai ihan tuollaista ilmoitusta kuitenkaan. Olikohan viestissä teksti: "There have been xx failed attempts to log in to your account since the last time you logged in. If this was you, then you can disregard this message. If it wasn't, please make sure your account has a strong password."? Stryn (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 18.32 (EET)[vastaa]
Vähän taas on kuvauksen perusteella hankala tietää mistä on kyse. Jos kyseessä oli jokin tämän tyyppinen ilmoitus: "Istuntosi kanssa on ongelma. Muutosta ei toteutettu varotoimena istuntokaappauksien takia. Käytä selaimen paluutoimintoa ja päivitä sivu, jolta tulit, ja yritä uudelleen...", niin ne tulevat yleensä silloin jos useilla välilehdillä tekee juttuja joiden seurauksena toisella välilehdellä oleva "token" vanhenee toisella välilehdellä tehdyn toimenpiteen takia. Sama juttu jos palauttaa vanhoja välilehtiä avatessa selainikkunan. Jos ilmoitus oli jokin muu, niin ainakin periaatteellisella tasolla minua kiinnostaa mistä ilmoituksesta oli kyse ja Toiminnot:Ilmoitukset sivulta pystyy selailemaan noita vanhoja ilmoituksia jos se oli jokin tuonne sivun yläreunaan tullut ilmoitus. --Zache (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 19.57 (EET)[vastaa]
Siellä se ilmoitus on ja sieltä sen luin. Mutta onko nyt hyödyllistä kertoa täällä julkisesti sille, joka sen yrityksen on tehnyt, kaikki mitä on tapahtunut, että hän voi oppia, välttää karikot ja keksiä ovelampia keinoja? Parempi että säätiön palkkarengit selvittävät asian, nimimerkit ovat nimimerkkejä. --Garbonaatti (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 20.04 (EET)[vastaa]
Usko pois, ei tässä paljoa sellaista tule esiin (paitsi salasana) mikä ei olisi jo ennestään kyvykkäällä taholla tiedossa sekä keinot kiertämiseen. Yleisesti lähtökohta on että murtautuja ymmärtää kohdejärjestelmän paremmin kuin sen ylläpitäjä. "Obscurity is not security." "Palkkarenkejä" ei taida olla montakaan vaan pääosa tekee vapaaehtoisvoimin tätä hommaa? Ipr1 (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 20.20 (EET)[vastaa]
Mua odotti tänään ensimmäisen kerran tänään Wikipediaan tullessani tämmöinen enkkuwikiin jätetty hälytysilmoitus (näkyi siis myös fi-wikissä yhdistettyjen tunnusten vuoksi): There has been a failed attempt to log in to your account from a new device. Please make sure your account has a strong password. Lisäksi oli linkki ilmeisesti salasanan vaihtamiseksi. En vaihtanut. --Lax (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 14.50 (EET)[vastaa]
Itselleni on tullut sama ilmoitus aina, kun olen jollain toisella koneella kirjautuessani kirjoittanut salasanan väärin. Saamasi linkki johtaa tälle sivulle, jossa huomautuksesta kerrotaan. Jos selain tai laite on tuttu, huomautus tulee viidestä epäonnistuneesta yrityksestä. Ylläpitäjät voivat käyttää myös kaksivaiheista tunnistautumista. --Olimar23. marraskuuta 2017 kello 15.20 (EET)[vastaa]
Jos tuo Käyttäjä:Zachen lainaus oli suora copypaste todellisesta ilmoituksesta eikä esim. muistinvaraisesti kirjoitettu sitaatti, niin ilmoituksen suomennosta pitäis tarkentaa. Jos lukee, että "Muutosta ei toteutettu varotoimena istuntokaappauksien takia", niin tämä lause sisältää aivan selkeän tosiasiaväitteen, että istuntokaappaus olisi todella tapahtunut. Heti rupeaa muusta kuvauksesta (esim. tuo, millaisissa harmittomissa tilanteissa tuo ilmoitus voi tulla) epäilemään, että tarkoitettiinko pikemminkin että "Muutosta ei toteutettu varotoimena mahdollisen istuntokaappauksien varalta", mikä on aivan eri asia. Eli että muutosta ei toteutettu varotoimena, koska on olemassa mahdollisuus, että olisi tapahtunut istuntokaappaus. Jos tarkoitettiin tätä, niin siloin suomennos on selkeästi virheellinen, ja oikea suomennos olisi jotain tuollaista, mitä tuossa nopeasti muotoilin, jos se mitä halutaan sanoa, on tuo jälkimmäinen. Tässä siis huono suomennos saattaa muuttaa koko lauseen sisällön muuksi kuin mitä on haluttu sanoa, jos nyt ymmärsin oikein, mitä sillä on tarkoitettu. --Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 22.12 (EET)[vastaa]
Tuonne voi mennä korjailemaan käännöstä, jos kokee virheelliseksi: [3]. Mutta kuten todettua, alkuperäinen ongelma ei ollut tämä kyseinen viesti, vaan jokin muu, jota ei haluttu paljastaa. Stryn (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 23.16 (EET)[vastaa]
Kysymys ei ole kokemisesta vaan siitä kuvaako viestin suomenkielinen sisältö todenmukaisesti sen tilanteen mistä viesti on tarkoitettu kertomaan vai antaako se siitä väärän käsityksen. Korjailua voi tehdä vain jos tietää täysin varmasti ja oikein sen teknisen nippelin, mistä on kysysymys, eikä minulla ole ko. teknisen nippelin todellisuudesta mitään hajua. Mutta kun tuossa oli linkki myös englanninkieliseen alkutekstiin, niin kyllä tuo suomennos mielestäni sitä vasten on aivan varmasti täysin virheellinen, koska siinä täysin yksiselitteisesti saa käsityksen, että olisi kysymys istuntokaappauksesta tapahtuneena tosiasiana, kun taas sanakirjan mukaan precaution = "Care taken in advance to avoid a risk", mikä tarkoittaa juuri varautumista mahdollisuuteen etukäteen eikä suinkaan tapahtunutta tosiasiaa. Sen perusteella voin korjata käännöksen vaikka minulla ei ole hajuakaan ko. teknisestä nippelistä, mutta tähän sisältyy virheen riski juuri siksi, että en todellisuudessa tunne ko. teknistä nippeliä vaan käännän vain lauseen tuntematta itse asiaa. Mutta jos tiivistelmäsi yllä tuosta nippelistä oli oikea (niin kuin se varmaan oli) niin uskallan ehkä tehdä korjauksen. --Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 00.31 (EET)[vastaa]
Tosin sinne näköjään ei päässytkään kirjautumaan tällä samalla tunnuksella kuin tänne (so. se onkin kai ilmeisesti jotenkin muu kuin yksisistään Wikimedia-hanke), enkä ehdi nyt perehtyä tunnuksen luomiseen. Mutta käännösehdotukseni vailla tarkkaa teknistä tietoa siis olisi tämä: "Istuntosi kanssa on ongelma. Muutosta ei toteutettu varotoimena mahdollisen istuntokaappauksien varalta. Käytä selaimen paluutoimintoa ja päivitä sivu, jolta tulit, ja yritä uudelleen." --Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 00.42 (EET)[vastaa]
Tässä keskustelussa on mainittu, että käännöstekstin kanssa on ongelma ja koiran kanssa on karvoja. Muutin translate-wikissä olevaa käännöstekstiä, koska vanhempi muoto oli tosiaan mitä sattuu. Olen itsekin saanut toisinaan tuon viestin ymmärtämättä sitä. Se oli pelottava. Nyt se on vain kauhea, kuten puolet Wikipedian sisällöstä yleensä. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 11.49 (EET) Muutos: Keskustelun järjestelyn vuoksi väli-ihmettely kävi tarpeettomaksi. Tätä kommenttia on lyhennetty. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 12.07 (EET)[vastaa]
Wikipedian käyttökokemuksen kannalta tärkeiden ilmoitusten tarkkuudesta[muokkaa wikitekstiä]
Wikipedian käyttökokemuksen kannalta olisi erittäin tärkeää, että varsinkin tällaiset tärkeät ilmoitukset olisivat kielenhuollolisesti mahdollisimman selkeitä ja asiasisälöltään täsmällisiä. Tämä on tietenkin vaikeaa, koska tähän pääsemiseksi pitää taitaa sekä kielenhuoltoa että ymmärtää tarkasti oikein se tekninen nippeli mistä on kysymys. --Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 22.17 (EET)[vastaa]
Tämä sama ilmiöhän on muuten tuttu myös atk-ohjelmien ja erilaisten laitteiden käyttöliittymistä ja manuaaleista, olipa nämä tuotettu kaupallisesti tai joukkoistetusti: hyvin usein joku kohta suomennoksessa voi olla niin käsittämätön, että ainoa keino on mennä englannikieliseen manuaaliin ja "suomentaa" suomennos siitä. (Mikä taas johtuu siitä, että resurssit tai toimijamäärä, joka suomennoksiin on käytettävissä, on rajallinen.) Joukkoistetuissa projektissa kuitenkin on hyvin toivoa, että paranemista tapahtuu.--Urjanhai (keskustelu) 22. marraskuuta 2017 kello 22.35 (EET)[vastaa]
Ei se ole mielestäni lainkaan offtopicia. Kyllä minäkin hätkähtäisin jos tulisi tuollainen ilmoitus, ja jos samanaikaisesti kuitenkin ainakin tuon Zachen yllä esitämän referaatin perusteella tuo ilmoitus voi tulla myös aivan harmittomassa tilanteessa. Silloin käännös on yksinkertaisesti väärä, ja selvä virhe kriittisen virheilmoituksen käännöksessä on suuri todellinen haitta. Viimeinen kommentti oli vain kohtelias pehmennys sen takia että esim. ko. käännöksen tekijä, jos sattuisi tätä lukemaan, ei ottaisi siitä itseensä, koska kysymyksessä tosiaan on teknisten tekstien käääntämisen yleinen ongelma, jota on mahdoton kokonaan välttää.--Urjanhai (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 00.59 (EET)[vastaa]
Translatewiki on eri projekti, mutta siinä on sama perusperiaate kuin Wikipediassa eli kaikki saavat muokata. Translatewiki pursuaa kymmeniätuhansia englanninkielisiä viestejä, jotka koskevat MediaWiki-ohjelmistoa, ja uusia tulee koko ajan. Olen itse sitä mieltä, että lahjoitusrahaa voisi käyttää suomentajan palkkaamiseen, kun kääntely on tosiaan urakka, josta ainoana työkorvauksena on "burn out". --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 12.20 (EET)[vastaa]
Hyvä Stryn. Kerro muille, mikä tekee omasta turvallisuudesta huolestumisesta sellaisen aiheen, että miettii onko kertakäyttötunnus asialla ? Tarkoitukseni oli vakavasti tehdä työtä Wikipedian hyväksi, mutta erään henkilön käytös keskustelusivullani sekä tämä keskustelu saivat minut toisiin ajatuksiin. Sitä paitsi tunnukseni on nyt kompromettoitu. Pitäkää siis tunkkinne, kuten tavataan sanoa. Toivottavasti teillä on hauskaa. Oli yllätys millaista toiminta on artikkelien kääntöpuolella. --Garbonaatti (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 18.28 (EET)[vastaa]
”- - - mietin onko kertakäyttötunnus asialla.” → ”Pitäkää siis tunkkinne.” Tarkoittaako tämä sitä, että Strynin mietiskelyt osuivat oikeaan? Ei kannata heti luovuttaa. Kumosit erään pitkäaikaisen käyttäjän muokkauksen, josta hän ei pitänyt ja kommentoi sinulle varsin suoraan. Hän perusteli selvästi kantansa ja pyysi myöhemmin käytöstään anteeksi. Pystytkö sinä myöntämään virheesi? --raid5 (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 22.51 (EET) edit --raid5 (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 22.54 (EET) edit 2[vastaa]
Älkää ruvetko juttelemaan epämukavia täällä kahvihuoneessa. Jos käyttäjä on tulla tupsahtanut tänne ja hetikohta kertoo olevansa mennä menehtymässä pois Wikipediasta, niin ei täällä kannata setviä enää kylmää keittoa. Ei ole tarkoitus, että tullaan tänne tuhlaamaan yhteisön aikaa. Pääasia on ratkaistu, joten heipä hei ja eipä ei. --Pxos (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 23.20 (EET)[vastaa]
Lippukuvien ja tekstin yhteiskäyttö albumi- ja singleartikkeleissa[muokkaa wikitekstiä]
Eräs käyttäjä on tehnyt tällaisia muutoksia korjaamiini artikkeleihin, mikä ei mielestäni ole tarpeellista tai on ehkä jopa haitallista. Olin siis alunperin lisännyt listasijoituksen maalippuineen ja maininnut albumilistan nimen leipätekstissä, ja nyt se on sitten lisätty vielä laatikkoon. Jos listasijoituksia on enemmän kuin yksi, niin laatikon ulkoasu menee pelkistetystä sekametelisopaksi. Pitääkö sellaista rikkoa mikä ei vaadi korjaamista? Onko järkee vai ei, saako tällaisen muokkauksen kumota? Nimimerkillä närkästynyt. --Vilhokki (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 20.54 (EET)[vastaa]
Mua ei kyllä oikeastaan haittaa, että siinä näkyy listan nimi. Lukija näkee heti, että mikä lista on kyseessä ja voi myös käydä lukemassa lisää itse listasta. Olisko sulla esimerkkiä sekametelisopasta? -kyykaarme (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 21.59 (EET)[vastaa]
Ei siitä ulkonäöllisesti välttämätöntä haittaa ole, esimerkiksi suomalaiset, suomenkieliset albumit ovat poikkeuksetta sijoittuneet ainoastaan Suomen viralliselle albumilistalle. Painotan, etten yritä olla besserwisser, vaan maalipun käyttö on yksinkertaisesti niin kiistelty asia että tahdon selkeyttä oman toimintani jatkamista ajatellen. Sekametelisoppaa olis tarjolla ainakin täällä. --Vilhokki (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 22.07 (EET)[vastaa]
Epäilen ettei tähän saada yhteisöltä selvää kantaa, ja sellaisessa tilanteessa voidaan mielestäni noudattaa EKA-periaatetta: se joka on aloittanut artikkelin tai on laajentanut sitä ensimmäisenä, saa tehdä sellaisen listan kuin huvittaa. -kyykaarme (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 23.13 (EET)[vastaa]
Onhan tuo lippu+lista+sijoitus lukijalle paljon selvempi kun näkee nopeasti mistä listoista tarkalleen on kyse. Pelkkä maa ja numero on hyvin harjaanjohtava, kun voi tarkoittaa melkein mitä vaan. --OneMember(keskustelu)1. joulukuuta 2017 kello 12.23 (EET)[vastaa]
Logon nauhan kuuluisi olla Suomen lipun sinisenä noino heijastuksineen.
Hei! En muista, että suomenkielisessä Wikipediassa olisi ollut yhtään erikoislogoa minkään kunniaksi. Ajattelin kuitenkin, että itsenäisen Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi voitaisiin laittaa itsänäisyyspäivän ajaksi Suomi-aiheinen logo. Kyselin samasta aiheesta jo aiemmin Suomi 100 -projektin sivuilla (ks. keskustelu), mutta siellä aiheesta ei oikein herännyt keskustelua. Tein nyt yhden juhlavuotisaiheisen logon, mutta siinä riittää hiukan viilattavaa. Ajatuksenani oli muuttaa logon kultainen nauha Suomen lipun sinisen väreihin ja samalla tietysti vaihtaa kirjainten värit sinisestä valkoiseksi ja toisinpäin. Miltä ajatus kuulostaa? Jos joku keksi ja saa tehtyä paremman logon, sekin käy todella hyvin. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 1. joulukuuta 2017 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Ite en osaa tuollaista grafiikkaa lainkaan, mutta kaipa senkin taitajia löytyy. On tuokin kyllä ihan hyvä, ei sen puoleen. Mutta jos saisi samaa värimaailmaa kuin juhlavuofden ngrafiikoissa muuten, niin sehän olisi coolia.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 23.24 (EET)[vastaa]
Eihän Suomen ikä liity mitenkään Wikipediaan. Logoksi pitää panna jokin kakku tai lippu eikä Wikipedian tunnusta. Nythän koko ideaksi tulee muuten se, että Wikipedia, vapaa tietosanakirja, ilmoittaa luvun sata yhdessä Suomen värien kanssa. En kannata ajatusta tuollaisenaan, vaan koko logo pitää vaihtaa. Jos minä menen vaikka hitsinkieliseen Wikipediaan ja siellä on logossa "juhlavuosi 2018 vapaassa tietosanakirjassa", ja tarkemmin selviää, että Hitsistan juhlii itsevaltiaansa 50-vuotista hallituskautta, niin onpa tylsää. --Pxos (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 16.51 (EET)[vastaa]
Voi voi, et ymmärrä ollenkaan. Wikipediassa on vietetty ja vietetään Suomen satavuotissynttäreitä kirjoittamalla muutama artikkeli, ja juhla huipentuu siihen että juhlapäivänä Wikipedian logo kunnioittaa tätä juhlaa. Kaiken voi tulkita väärin, väärintulkitseminen on maantapa. --Tpe1 (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 17.43 (EET)[vastaa]
Suomi-logo on poliittinen kannanotto. Itsenäisyyspäivän juhlistaminen tarkoittaa, että Wikipedia on oikeasti kansallismielinen suomalainen, ei neutraali suomenkielinen tietosanakirja. Voimme samalla sopia otsikon vaihdosta muotoon "Suomalainen tietosanakirja" ja poistaa Suomi-mallineen tarpeettomana. --Wähäwiisas (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 18.37 (EET)[vastaa]
Vastustan. Kuka ylipäätään antoi luvan yhtä valtiota ylistävien artikkelien julkaisemiseen? Samoja kieliä, kuten suomea, puhutaan useissa valtioissa. Kuka kannattaa nationalistista propagandaa tietosanakirjaan? Ehdotan Suomi100-ahdistelevan propagandan lopettamista Wikipediassa. Sitä ei olisi aloittaakaan, koska eivät kaikki lukijat tai muokkaajat ole nationalisteja. Suomenkielinen Wikipedia ei ole nationalistien keskinäinen kerho. Saako suomenkielinen Wikipedia rahoitusta Suomen hallitukselta? Ei Suomen hallituksen lanseeraama "nationalistinen propagandavuosi" ole vitsi, vaan vihamielistä politiikkaa tietosanakirjassa.--37.136.33.462. joulukuuta 2017 kello 18.45 (EET)[vastaa]
Tuo on aika erikoinen näkemys. Vaikea tässä luettelossa on nähdä mitään nationalismia, koska siinä wikipedian periaatteiden mukaisesti on neutraaleja artikkeleita merkittävistä aiheista. Samanlaisia projekteja ovat aiemmin järjestäneet muutkin maat ja alueet. En näe, miten noiden aiheiden muokkaaminen tai parantaminen tekisi kenestäkään nationalistia. Ajatus on kerta kaikkiaan kummallinen.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 18.51 (EET)[vastaa]
Näyttää iskeneen hypervarovaisuus. Otetaan itsenäisyys haltuun noilta äärinationalisteilta ja tehdään siitä normaali. Jos joku sattuu jollain konstilla pääsemään lukemaan Hesaria, niin siellä on tänään Erja Yläjärven mainio kolumni "Lippu ansaitsee iloista käyttöä". Wähäviisaan kommentti huokuu sitä vanhaa tunkkaista suomalaista vaatimattomuutta ja toisaalta takavuosien Neuvostoliiton pelkoa, jossa Suomen lippukin koettiin vihamieliseksi kannanotoksi. Menkää Ruotsiin: siellä on Ruotsin lippu joka talon nurkalla ilman erikoisia liputuspäiviä, eikä hävetä yhtään. Näin tänään mummelin rollaattorin ohjaimissa, jossa luki iloisesti "Suomi 100". --Tpe1 (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 19.13 (EET)[vastaa]
Onko Wikipedian logon korvaaminen jollakin toisella kuvalla sallittua? Jos on, niin ehkä kannatan mieluummin tuollaista lippua kuin muunnettua logoa. Logosta tulee sellainen vaikutelma, että Wikipedia virallisesti juhlii Suomea. Lipusta tulee enemmän sellainen paikallisen yhteisön meininki mieleen. Jos tuota lippua saisi vielä jotenkin viilattua, en kyllä osaa sanoa että miten. Muistelen että Kotivalo oli tehnyt jonkin hienon logon joskus, pingaan häntä jos vaikka hän haluaisi ottaa osaa keskusteluun. -kyykaarme (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 11.43 (EET)[vastaa]
Vähintäänkin Suomalaisuuden Liitto saa kohtauksen, jos Suomen lippuun lisätään tekstiä. Mieli on pahoitettu ainakin siitä, kun lippuun on kriipustettu teksti "Häkkinen" ja heilutettu sitä sitä F1-katsomossa. Tai kun eräs Henry veti jalkaansa lipulla koristellut tangat (Hagan kartanon isännän mukaan ongelmana oli liian lyhyt tanko).--Htm (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 12.23 (EET)[vastaa]
Tämän pitäisi olla suomenkielinen Wikipedia, eikä Suomen Wikipedia. Ei taida sv-wikikään juhlia Suomen itsenäisyyttä, vaikka ruotsi on Suomessa yhtä virallinen kieli on kuin suomikin? Ja juhlistetaanko jatkossa esim. Venäjän kansallispäivää, koska Suomessa on paljon venäjänkielisiä tai koska Venäjän Karjalassa on paljon suomenkielisiä? Muutenkin voitaisiin pitää politiikka pois Wikipediasta. --Otrfan (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 11.57 (EET)[vastaa]
Ilmeisesti Wikimedia Suomi Ensin -porukka jo asian päättänyt, kun kannattajien nimiä katselee. Ei ihan ensimmäinen kerta, kun sieltä sotketaan politiikka Wikipediaan. --Otrfan (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 19.08 (EET)[vastaa]
Tämä taitaa olla itseorganisoituneesti Wikipedian puolella keksitty. Eli ei olla siis Wikimedia Suomessa keskusteltu tästä eikä yhdistys voi ottaa syytä tai kunniaa ideasta. --Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 19.41 (EET)[vastaa]
Käytännönehdotus tuohon logoon liittyen, niin eikös sen voisi "valaista" sinivalkoiseksi vähän samaan tapaan kuin vaikka colosseum on valaistu. Se on varmaan suhteellisen helppo tehdä kuvankäsittelyllä eri suunnista tulevilla valokeiloilla ja se on tapa jolla on kansainvälisesti muistetaan Suomen 100 vuotista itsenäisyyttä. --Zache (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 12.09 (EET)[vastaa]
Tarkoitatko sinistä hehkua normaalin logon ympärillä vai logon palasten värin muuttamista? En ihan tajunnut. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 3. joulukuuta 2017 kello 14:36:43
Jos etusivumme juhlistaa satavuotiasta Suomea, eikö sen voisi tehdä mieluummin bannerilla (jossa viitattaisiin vaikka suomi100-kirjoituskilvan tuloksiin)? Banneriin saisi logoa enemmän informaatiota, eikä viesti jäisi epäselväksi. Mielestäni logoon tulisi koskea korkeintaan sillion, kun halutaan juhlistaa jotakin Wikipediaan liityvää saavutusta.--Olimar3. joulukuuta 2017 kello 19.06 (EET)[vastaa]
Voi olla kuvia ja isompaa tekstiäkin. Tuossa esimerkki, jossa on käytetty Jimboa [4]. Mutta banneri voisi olla suht selkeä eikä liian korkea, ja viesti voisi jotenkin liittyä esim. kirjoituskilpailun tuloksiin, niin säilyy Wikipedia-linkki: "Synttärilahja Suomelle: 100 artikkelia xx kielellä" tms.--Olimar3. joulukuuta 2017 kello 23.01 (EET)[vastaa]
Koska itsenäisyyspäivä on jo ylihuomenna, niin asiasta pitäisi saada päätös ja siirtyä toteutukseen jos jotain aijotaan tehdä. Voi olla, että ollaan esim. myöhässä jo bannerin suhteen. Tällä hetkellä lienee tilanne se, että 10 selkeää kannattavaa käyttäjätunnusta ja 4 vastustavaa. Lisäksi on useita keskusteluun osallistuneita jotka eivät ole selkeästi sanoneet kannattavansa tai vastustavansa asiaa, mutta kommentoivat toteutusta. Keskustelun pohjaksi Metan ohje
There have been a few instances of logos temporarily changed for holidays on some wikis. This practice is discouraged. The problem is: it is tough to do it well, in a way that doesn't conflict with our neutrality policies. To illustrate what this means: is a Christmas logo neutral towards religion? If the en.wikipedians voted for a US Flag logo on the 4th of July, would this be neutral? Obviously not. But this sort of consideration will come into play for almost every holiday, and for now, unless and until we find a way to come to consensus about it, this sort of temporary change should be avoided.
On the other hand, projects sometimes change their logo to celebrate significant milestones (for example, five/ten year anniversary, 100,000 or 1 million etc. articles). This practice is welcome, and even encouraged, to help projects celebrate.lähde
Eli siitä pitäisi saada päätös, että edetäänkö johonkin suuntaan ja jos edetään, niin pistetäänkö banneri vai logo. Jos banneri, niin tehdä banneri ja jos logo, niin mikä logo. --Zache (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 10.31 (EET)[vastaa]
Vapaan tietosanakirjan tavoite on olla mainokseton ja neutraali. Aiemminkaan mainospalkkeja ei ole haluttu valjastaa jonkin kampanjan edistämiseen. Poliittisuus koskee myös niitä asioita, jotka ovat enemmistön mielestä hyväksyttäviä tai itsestään selviä. Omasta mielestäni ite-taide ja hyvien Suomea koskevien artikkelien luettelo kyllä tuottaa hyvää mieltä. En ole kuitenkaan varma, onko yksittäisen projektin saavutusten mainostaminen sivuston käyttäjille mainospalkilla riittävän merkittävää. Käyttäjät itse päättävät mitä haluavat selata ja etusivun tila artikkelinostoihin on jo käytössä. Kuvituksia voi lisätä Wikipedian ympärillä oleviin sosiaalisen median kanaviin, koska niiden käyttäjät osaavat odottaa käyttöä markkinointiin. Myös etusivulla suositeltu artikkeli voi kenties tehdä tilaa laajemmalle Suomi-aihepaketin nostolle. Edes lahjojen antamisesta ei tarvitse puhua. Käyttäjät vain kirjoittavat niistä aiheista mistä haluavat. Aihepaketit ovat esimerkkejä wikiprojekteista. --Thi (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 11.18 (EET)[vastaa]
Oma mielipiteeni on nyt, että ei muuteta mitään. Ensinnäkin on tuo ohjeteksti ja sitten aikataulu. Kamalalla kiireellä ei pitäisi muutenkaan tehdä mitään. Tämä keskustelu olisi kannattanut käydä loka–marraskuussa, mutta nyt kun on vain pari päivää IP:ään, niin lopputuloksena voi olla Frankensteinin susi, josta on vain harmia. Ei siis banneria eikä logomuutoksia sen vuoksi, että jokin valtio tekee jotain. --Pxos (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 15.59 (EET)[vastaa]
Tuosta Pxosin käyttämästä IP-lyhenteestä tuli mieleeni idea: Itsenäisyyspäivän (IP) kunniaksi kaikki suomalaiset muokkaavat ylihuomenna vain IP-osoitteista, kirjautumatta. --Lax (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 16.49 (EET)[vastaa]
Minusta sinisellä valaistu wikipallo yhden päivän ajan ei ole poliittinen kannanotto. Se on vain hauska pikku juttu. Metan ohjeissa kehotetaan välttämään sitä tai tätä. Joku sitten taas pahoittaa mielnsä jostain, no saapahan hänkin sitten jotain itselleen.--Htm (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 23.09 (EET)[vastaa]
Yksityishenkilöiden nimet artikkeleissa Pesiönlahti ja Pesiönlahden kansakoulu[muokkaa wikitekstiä]
Jos maininnat perustuvat julkaistuihin lähteisiin ja ovat sisällöllisesti perusteltuja eivätkä ole ristiriidassa käytännön Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä kanssa niin periaatteessa ei kai ole estettä. Kyläartikkeli näyttäisi viiteiden perusteella perustuvan aiemmin julkaistuihin lähteisiin. Kuitenkin osa tiedoista on vailla viitettä. Jos tieto ei perustu muualla aiemmin julkaistuihin lähteisiin, se tulisi ensin julkaista muualla. Kouluartikkelissa taas on käytetty myös henkilökohtaisia tiedonantoja julkaisemattomia arkistolähteitä. Tällainen tieto pitää tarkistettavuussyistä julkaista ensin muualla kuin wikipediassa. Wikipedian artikkelien siis tulee koostua vain muualla aiemmin julkaistuissa luotettavissa lähteissä olevista tiedoista ja artikkelit tulee rakentaa niin, että niissä on vain tällaista tietoa. Muu tieto tulee ensin julkaista jossain muualla. --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 01.14 (EET)[vastaa]
Esimerkiksi Häme-Wiki Hämeessä sallii myös oman tutkimuksen julkaisun. Vastaavia wikejä ei kuitenkaan ole joka maakunnassa. Toisaalta voi olla muita vastaavia palveluita, muistaako Käyttäjä:Susannaanas, luulen että näin jonkun tällaisen uuden palvelun hiljattain, mutta en enää muista tarkemmin. Toisalta nämä rajoitukset eivät mitenkään sulje pois esim. kylä- ja kouluartikkelien kirjoittamista Wikipediaankaan: on vain pitäydyttävä siinä, mitä löytyy lähteistä. Esimerkkejä omista artikkelialoituksistani: Johannislund, Kauraketo, Parravahan kansakoulu (tämä kouluartikkeli on lyhyt, mutta pidemmätkin ovat aivan mahdollisia esim. pitäjänhistorioiden, kyläkirjojen ja kouluhistoriikkien avulla). Tai muiden kyläharrastajien aloituksista: Koskue, Saksala (Nousiainen).--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 01.20 (EET)[vastaa]
Kuitenkin kovin runsaasti henkilöiden nimiä sisältävä kerronta ei välttämättä sovi Wikipediaan ("soveltuvana" on ehkä pidetty sellaista ykstyiskohtaisuuden astetta kuin vaikka artikkelissa Koskue). On silti ehkä väärin sanoa niitä "merkityksettömiksi". Sitähän ne eivät ole, koska Wikipedia ei ole mikään reaalimaailman ilmiöiden merkityksellisyyden mitta. Eri julkaisualustat vain soveltuyvat eri tyyppisille aineistoille toiset paremmin, toiset huonommin.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 01.42 (EET)[vastaa]
Minusta noissa artikkeleissa on aivan liikaa nimiä. Siellä on hanurin soittajaa ja pyhäkoulun pitäjää ja kirjastoauton kuljettajia. Varmaan niitä on kiva lukea, jos tunnistaa tuttuja nimiä, mutta eivät ne tai anekdootit jonkun henkilön päässälaskutaidoista mielestäni kuulu yleistietosanakirjaan. Koskueessakin on minun makuuni aivan liikaa yksityiskohtia ja -nimiä. Ei ole mieltä kirjoittaa yleistietosanakirjassa, että kuka henkilö on minkäkin yrityksen omistanut ja minä vuonna. Samalla tavalla kuin henkilöartikkeleista jätetään pois paljonkin asioita, jotka on voitu kertoa elämäkerroissa, niin paikkakunnistakin jääköön osa tiedoista historiikkeihin. Aina kun artikkelissa mainitaan henkilön nimi, niin sen pitäisi olla joko ilmeistä lukiijalle kuka tuo henkilö on ja miksi hänet mainitaan, tai sitten se olisi hyvä lukijalle jotenkin ilmaista. Se pätee myös merkittäviin henkilöihin, joista on tai ei ehkä vielä ole artikkelia. Esim. yllämainitussa Pesiönlahti-artikkelissa sanotaan "Oiva Turpeinen kutsuikin liikettä ...." Tuskin moni tietää kuka on Oiva Turpeinen, ja se olisi hyvä parilla sanalla selittää, etenkin kun hänestä ei ole artikkelia. (Googlen mukaan professori.) -kyykaarme (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 22.48 (EET)[vastaa]
Kyllähän tiedon tarpeita on erilaisia. Paikallinen kyläkirja voi ´sisältää tietoja luultavasti tiheämmin kuin Wikipedian artikkeli, ja tällaiselle tiheälle tiedolle joku muu julkaisualusta voi olla sopivampi. Ja kun Wikipediakin kehittyy, niin ehkä tuo joitakin vuosia vanha suositeltu artikkeli nyt jo saatettaisiin kirjoittaa hiukan eri muotoon. Itse tein aikoinaan kokeen artikkelilla Härjänoja, mitä kaikkea yhdestä pienestä kylästä aiemmin julkaistuihin lähteisiin nojaten voi motivoidusti sanoa (tosin kirjailijaa käsittelevä osuus luultavasti voisi olla erotettavissa myös omaksi artikkelikseen). Käyttämissäni lähteissä nimiä tietenkin oli paljon enemmän. Samaa hallittuun nimien ripotteluun pyrkivää kirjoitustapaa koetin soveltaa artikkelissa Kauraketo, vaikka siinäkin lähteissä oli lueteltu ihmisiä paljon enemmän. Nämä olivat kumpikin paikkoja, joissa en ole itse asunut. On myös tullut vastaan jokin ammattihistoriantutkijan (itse olen sen alan suhteen nmaallikko) kirjoittama kyläkirja. Siinäkin on ollut paljon nimiä hyvin motivoidusti, mutta sitäkin lähteenä käyttäen luultavasti tulisi wikipediaan kirjoitettua tiivistetymmin. Kuitenkaan en vierastaisi sitä, että että paikallinen asukaskin saisi Wikipediasta ahaa-elämyksiä. Mutta samalla tekstin tulisi olla myös yleispätevästi toimivaa ja perusteltua. Mutta kuten sanottua, muistelisin että joitain muunlaisenkin kerronan mahdollistavia alustoja olisi. Näinkin itse asiassa varmaan aivan hiljan jonkun mutta en vaan saa mieleeni sitä enää.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2017 kello 23.26 (EET)[vastaa]
Härjänoja on hieno artikkeli. Ja on Koskuekin, vaikka siinä voisi joitakin kohtia jonkin verran tiivistää. Niiden ero on toki siinä, että toisessa on alle 40 ja toisessa yli 800 asukasta, jolloin niistä ei ole samalla tavalla kerrottavaa esimerkiksi palvelujen osalta, kun pienemmässä kunnassa ei niitä ole ollutkaan. Mutta sitten vähänkin isommassa kunnassa on jo niin paljon palveluita, ettei niistä ja niiden historiasta ole mielekästä kovin yksityiskohtaisesti kertoa, ellei niillä ole ollut suuri merkitys paikan historiassa. -kyykaarme (keskustelu) 5. joulukuuta 2017 kello 00.55 (EET)[vastaa]
Paikallistakin historiaa (muualla jo julkaistua sellaista) voi rajallisesti tallentaa Wikipediaan. Mutta pitää kirjoittaa yleistietosanakirjan tyylillä ja ottaa huomioon yksityiskohtien merkittävyys yleisesti suomenkielisille ihmisille (≈suomalaisille).
Hyvät tarinankertojat kirjoittavat usein paikallishistoriikkeja. Mutta kirjoitustyylin vaihtaminen täysin toiseksi on välillä hankalaa. Näissä artikkeleissa on kirjoitettu yleisellä kylähistoriikkien tyylillä aivan nippelijuttuja. Artikkeleja pitäisi karsia voimakkaasti ja ilmaisuja muuttaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 5. joulukuuta 2017 kello 11.07 (EET)[vastaa]
Tämän kaiken muuten voi lukea myös kökköenglanniksi ("how plenty is the bell?", "liver box"): täältä: [5]. Siinä on koetettu perustella sitä, miksi kotiseuaiheista tulisi kirjoittaa juuri Wkipediaan.--Urjanhai (keskustelu) 5. joulukuuta 2017 kello 15.50 (EET)[vastaa]
Mutta kun siltä sivulta eri kohdissa on lueteltu ne oikeudet, joita tietyihin luokkiin kuuluvat voivat käyttää. Niiden joukossa on myös useasti mainittuja oikeuksia, kuten esim. sivujen muokkaaminen. Haluaisin nähdä ne kaikki oikeudet, jotka vaativat kirjautumisen/ylläpitäjän oikeudet niin, että ne kaikki mainitaan vain kerran. --84.249.138.17. joulukuuta 2017 kello 17.15 (EET)[vastaa]
Tietoa pitää itse osata louhia ja järjestää, koska parempaa listaa ei ole. Aikanaan kun jaksoin kirjoittaa ohjetekstejä ja selvitin käyttöoikeuksia, tein eri tiedonmuruista taulukkolaskentaohjelmaan koosteen ja sen kautta selvitin, miten eri ryhmät joukko-opillisesti leikkaavat toisiaan ja unionisoituvat. Vaivaa pitää jaksaa nähdä halutessaan (jotain). --Pxos (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 17.18 (EET)[vastaa]
Kysymykseni idea oli kyseenalaistaa huonoa suomen kieltä käyttävä poistoperuste. Ei järkevää sisältöä ei kerro varsinaisesti miksi sisältö poistetaan, vaan arvostelee sitä. Oma ehdotukseni olisi, että Ei järkevää sisältöä. Sivut, joiden sisällössä ei ole mitään järkeä. Tämä on yleisin poistosyy häiriköintitarkoituksessa luoduille sivuille.-pätkä muutettaisiin seuraavalaiseksi: Ei selkeää sisältöä. (/Ei selkosisältöä.) Sivut, joiden sisällöstä ei saa selvää. Tämä on yleisin poistosyy häiriköintitarkoituksessa luoduille sivuille.. Sanan järki käyttö on epäneutraalia, sillä kukapa haluaisi että hänen tekstistään puhuttaisiin niin. Selkeyden puuttumisen ymmärtäisi helpommin. Mitäs sanotte? --Zuissii✉ ★ Touhuilut7. joulukuuta 2017 kello 19.22 (EET)[vastaa]
Yllättävää voi olla, miten moneen asiaa löytyy kaivamalla taustoja ja sitä kautta keskusteluja. Muutos pikapoistokäytäntösivulle tehtiin vuonna 2013. Se juonsi juurensa taasen ylläpitäjien poistovalikon tuottavan järjestelmäviestin muokkaukseen hetkeä aiemmin. Tuo taas ei muistaakseni ollut ihan täysin omin päin tehty juttu vaan muutosta edelsi lyhyt tai vähäinen keskustelu jossain. Jos muokkausyhteenvetoon olisi kirjoitettu viittaus keskusteluun, sen löytäisi helpommin. Nyt jätän perusteiden etsimisen harjoitustehtäväksi. Pitkeltä voisi myös kysyä, millä perusteella hän teki muutoksen. Jos hän on yhtään tavanomainen inhimillinen olento, hän ei muista asiasta varmaan mitään. Siksi olisikin hyvä aina dokumentoida tällaiset, toden totta epäpienet muutokset Wikipedian infrastruktuuriin. --Pxos (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 20.20 (EET)[vastaa]
Sinänsä uusien Wiki-intoilijoiden innokkuutta muuttaa Wikipedian sisäavaruutta pitää pitää hyvänä asiana. Itsekin jaksoin joskus välittää (Once upon a time even I used to care...). Muutama vuosi sitten dokumentoin koko roskan sivulle Wikipedia:Roska/Termistöhistoriaa. Siellä on myös kerrottu erikseen tuon poistosyyn Y1 kuvauksen muuttumisesta osiossa nimeltään Merkityksetön sisältö. Nyt en tikkua ristiin jaksa, en kortta kekoon kykene. --Pxos (keskustelu) 8. joulukuuta 2017 kello 00.36 (EET)[vastaa]
Synonyymit.fi kertoo myös muutaman muun variaation: harkittu älyllinen älykäs harkitseva varovainen viisas järkiperäinen järjellinen järkeenkäypä maltillinen terve luotettava hyvä perusteltu riskitön varma turvallinen turvattu selväjärkinen. Tähdellinen menee kyllä merkittävyyden puolelle, noh. Hyvä suomi voi olla rankan mietinnän takana. --Zuissii✉ ★ Touhuilut11. joulukuuta 2017 kello 17.55 (EET)[vastaa]
Onko "Ei viisasta sisältöä" jotenkin parempi tai vähemmän arvosteleva kuin "Ei järkevää sisältöä"? Entä "Ei tervettä sisältöä" tai "Ei hyvää sisältöä"? – En oikein saa kiinni ajatuksesta, että artikkelin poistosyy ei saisi "arvostella" artikkelin sisältöä. Jos artikkeli poistetaan, koska sen sen sisältö on esim. pelkkää sotkua ("kasfdaoiuhcr4eaw") tai siitä ei saa mitään tolkkua, niin eikö tämän sisällön kelvottomuuden toteaminen ole sisällön arvostelemista? --Jmk (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 19.29 (EET)[vastaa]
Suomenkieliseenkiin Wikipediaan on alkanut ilmeisen sovitusti ilmaantua bottien tekemiä artikkeleita esimerkiksi järvistä. Jos tällaista artikkelia alkaa muokata eteenpäin, tulee ehkä vaihe jolloin sillä aloittajabotilla ei ole enää kovasti merkitystä. Voiko sen mallineen poistaa ja jos niin paljonko artikkelin on pitänyt muuttua alkuperäisestä? --Höyhens (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 00.59 (EET)[vastaa]
Voi sen poistaa ja sain alkuperäisestä keskustelusta sen käsityksen, että artikkelin ei sinänsä tarvitse muuttua paljonkaan. Oleellisempaa on, että poistaja on katsonut artikkelin tilan olevan sellainen ettei siinä tarvitse varoittaa lukijaa siitä, että teksti on automaattisesti tuotettua. Eli tekstin pitäisi olla luettavaa suomenkieltä ja esitettyjen faktojen järkeviä eikä esimerkiksi sellaisia, että artikkelissa kerrotaan mekaanisesti järven etäisyys vaikkapa pääkaupunkiin. Fiwikissähän ei ole ollut tuonkaltaisia ongelmia, mutta nuo ovat siis niitä asioita joihin sillä boksilla varaudutaan. --Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 08.56 (EET)[vastaa]
Jo vain lienisipi! Voisi muutenkin panna mieleen tässä kahvihuoneessa usein kysyttyjä kysymyksiä ja yrittää kovakoodata vastauksia jo ketjun alkupäähän. Mikään käytännöttömyys ei nähdäkseni estä kirjoittamasta mallineiden ohjeisiin viittauksia käytyihin keskusteluihin ohjetekstin sijasta, eli jos ei kyetä muodostamaan sitovaa ohjetta, voisi aivan hyvin panna mallineohjeeseen "Katso myös" -osion, jossa olisi selvä linkki asiasta käytyyn kahvihuonekeskusteluun. --Pxos (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 11.41 (EET)[vastaa]
Kommentti aloitusrepliikkiin. Minä tehtailen bottijärviä, ja boksin tarkoitus on tosiaan herättää lukian huomion. Nämäkin artikkelit ovat vapaasti muokattavia, mutta tiedot niihin on saatu viranomaislähteistä. Koska ne on tuotettu taulukoista otetuilla tiedoilla on esitetty vakiolauseilla, ovat ne kovasti toistensa näköisiä. Samalla tekstiin saattaa livahtaa tahatonta komiikkaa tai huonosti äidinkieleen sopivia lausahduksi, kun "botti" selostaa asioita. Uskon viranomaistietojen olevan oikeita, mutta kehotan puuttumaan ilmaisun jäykkyyteen. Bottimerkinnän voi mielestäni poistaa, kun teksti on sujuvaa. Itse käyn henkilökohtaisesti jokaisen botin luoman artikkelin läpi, joten hitaasti etenevää työtä voi kuka tahansa auttaa. Kun olen käsitellyt edellisen vesistöalueen järvet, tulee sen perään usean sadan järven bottiajo.--J Hokkanen (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 12.00 (EET)[vastaa]
Eräänlaisesta palautuskeskustelemattomuudesta puhuttiin ohimennen meikäläisen keskustelusivulla, josta voi lukea asian tausta-ajattelua. Tiivistettynä siis ongelma on, että poistetusta artikkelista ei voi käydä palautuskeskustelua vaan ainoana vaihtoehtona on joko luoda artikkeli uudestaan tai sitten tarkkojen muotomääräysten vallitessa käynnistää palautusäänestys. Nyt kuitenkin ihan viime aikoina olen huomannut, että Urjanhai on ruvennut käynnistämään ns. orpoja keskusteluja artikkeleista, jotka on poistettu (esimerkiksi: Aimo Käikäle tai Kärkkisten kartano) En ehdota käytäntömuutoksia vielä, joten täällä Sekalaisten asiain ministeriössä haluaisin käydä esijuttelua siitä, miten asia parhaiten nähdään. Nyt tuloksena on lähinnä se, että ylläpitäjät poistavat keskustelunaloituksia, kunhan viitsivät joutaa. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 00.18 (EET)[vastaa]
Ihan noin sevlyyden vuoksi. Kyse kai on siitä että jokin artikkelin aihe on muuttunut merkittäväksi. Silloin ei tarvita merkittävyyskeskustelua, vaan artikkelin voi luoda uudestaan, tai jos jollain on vanhaan versioon käyttöoikeus, voi aloittaa siitä, mikä olisi vielä parempi vaihtoehto. Elävien henkilöiden kanssa pitää tietenkin olla tarkkana. Ei kai me luoda vielä merikittävyydenpalautusjärjestelmäää, käsittääkseni siitä olisi toistaiseksi enemmän haittaa kuin hyötyä. --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 04.07 (EET)[vastaa]
Olen aloitellut näitä keskusteluja täysin piruuttani, ja ne saa aivan vapaasti poistaa. Aloitukset eivät siis myöskään sisällä mitään statementtiä, että orvot keskustelusivut tulisi sallia. Luultavasti olisi jopa haitallista, jos varmasti epämerkittäville aiheille olisi mahdollista saada ilmaista, epäneutraalia julkisuutta roikottamalla niiden keskustelusivuja täällä näkyvissä.--Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 10.55 (EET)[vastaa]
Noista kahdesta mainitusta aiheesta esimerkiksi pystyy, niin kuin Höyhenskin yllä aivan oikein esittää, haluttaessa luomaan artikkelit uudestaan jolloin merkittävyydestä voidaan keskustella normaalisti. Nämä kaksi aihetta eivät myöskään käsittele eläviä henkilöitä (Aimo Käikäleen luokka oli sama kuin Clark Kentin, eli fiktiiviset toimittajat). Tosin, kun kartano voi olla elävän henkilön liikeyritys, niin neutraalius vaatii silloinkin ankaraa poistokäytäntöä, ja hyväksyn poiston perusteet tältä kannalta. Vapaaehtoisprojektissa on normaalia, että kaikkeen ei ehditä reagoimaan säädetyssä ajassa, ja jos tämä joskus tuottaa edestakaista poistoa ja uudelleenluomista, niin sen kanssa voitaneen elää. Eri muokkausnäkökannoille on perustelujaan, ja tässä immediatismille voi olla joskus parempia perusteluja kuin eventualismille. --Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 11.12 (EET)[vastaa]
Jos noissa näkee "häiriön" ja vieläpä rupeaa tällaisellä keksityllä "häiriöllä" moralisoimaan, niin häiriö on mielestäni kokonaan omassa silmässä. Suurempi häiriö on tämmöisten vitsien ottaminen tosissaan.--Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 11.20 (EET)[vastaa]
Kaikessa ystävällisyydessä huomautan, että jos tuollaisen "vitsin" omaksuvat muutkin poistoja vastustavat, me jotka yritämme olla aiheuttamatta häiriöitä, joudumme tekemään turhaa työtä, kun se työ ei muutenkaan lopu tekemällä. Kannattaa aina katsoa asioita laajemmin kuin oman navan ympäriltä eikä heiluttaa moralisointikorttia. --Tpe1 (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 11.35 (EET)[vastaa]
En minä ainakaan vastusta poistoja kategorisesti, enkä varsinkaan kuulu mihinkään poistoja kategorisesti vastustavaan laajempaan joukkokuntaan, enkä siis olke mikään "poistoja vastustava". Jos katsoo muokkaushistoriaani, niin tämä käy varmasti täysin selkeästi ilmi. Ymmärtääkseni olen poistoperiaatteista aika lailla samaa mieltä kuin noin 80 % käyttäjistä, ja jos on erilaisia näkemyksiä suuntaan tai toiseen, niin näistäkin varmasti noin 5 % lisää kumpaankin suuntaan on perusteltuja ja toisiaan tasapainottavia. Yksittäisissä tapauksissa voi olla näkemyseroja ja näkemykset voivat myös muuttua joko omien käsitysten muuttumnisen tai keskustelujen tuloksena. Kokonaisuuden kannalta on perusteltua, että orpoja keskustelusaivuja ei roikoteta, ja olen valmis jopa puolustamaan tätä näkökantaa ja tarvittaessa perustelemaan sitä epäuskoisille. Jos joku joskus yksityistapauksessa jättää jonkun säännön palvomatta, niin silloin on olemassa ainakin Wikipedia:Älä palvo sääntöjä. Sittenhän voidaan aina kysyä perusteluja. ("Kertokaa mitä teillä on sanottavana puolustukseksenne tai rankaisen teitä ankarammin kuin ketään koskaan.") --Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 12.36 (EET)[vastaa]
"Jatkaa" on aika vahva ilmaisu, jos puhutaan kahdesta muokkauksesta, joita ei parhaalla tahdollakan voi tulkita pahantahtoisiksi. Yleensä vastatoimenpiteet eri asioihin on tapana mitoittaa niiden todellisen merkityksen mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 14.28 (EET)[vastaa]
Jos jokaisesta kärpäsenpilkun kokoisesta asiasta haluttaisiin pipertää loputtomiin, niin muuta ei ehdittäisi tekemäänkään. Periaatteelliset keskustelut yleensä kannattaa aloittaa asioista ja tapauksista, joilla on käytännön merkitystä. --Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 14.36 (EET)[vastaa]
Lukeeko sitä missään, että epämerkittävänä poistetun artikkelin saa tehdä uudelleen? Artikkelia aloittava näkee vain varoituksen poistosta ja lokimerkinnät. Tässäpä mainio lokimerkintä: [6]"Varsinaisia merkittävyyden osoittavia lähteitä ei löytynyt, mutta lähteiden löytyessä voidaan artikkeli luoda uudestaan." Jos tuollainen tai jokin sentapainen selitys lisättäisiin ainakin sellaisiin poistoihin, joissa on mahdollista että aihe ehkä onkin tai siitä voi tulevaisuudessa tulla merkittävä, niin se voisi helpottaa uudelleenluomista. Enwikissä poistettujen artikkelien sivulla lukee: "A page with this title has previously been moved or deleted. If you are creating a new page with different content, please continue. If you are recreating a page similar to the previously deleted page, or are unsure, please first contact the user(s) who performed the action(s) listed below." [poistoloki] -kyykaarme (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 15.15 (EET)[vastaa]
Tuollainen yleinen, valmiiksi hyvin muotoiltu standardi-ilmoitus jonka saisi napinpainalluksella jostain, voisi olla ihan hyvä olemassa. Tai en tiedä vaikka sellainen meillä jossain olisikin, tuossa toisessa esimerkissähän taas oli muotoiltu tapauskohtainen maininta, jotka voivat myös olla joskus tarpeen. Tuo en-wikin valmiiksi muotoiltu ilmoitushan tarkoittaa tapausta, jossa yhteisössä vallitsee poiston aiheellisuudesta selkeä konsensus. Tässä taas ylläpitäjä oli muotoillut tapauskohtaisen maininnan. Kumpaisillekin luultavasti voi olla käyttöä, mutta luultavasti valmiiksi muotoillut (joko yhtä tai useampaa tyyppiä) usein säästävät vaivaa kun ei tarvitse jotain hyvin monimutkaista periaatekuviota joka kerta muotoilla uudelleen. Joskus kuitenkin vapaateksti voi taas olla parempi.--Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 16.07 (EET)[vastaa]
Kyykaarmetta kiitän toisesta aasille tarjotusta sillasta. Tällä kertaa en aloita uutta aihetta, mutta olen samaa mieltä siitä, että pieni vaiva kirjoittaa lokiin tai siihen tviittauksen kaltaiseen merkkijonoon, jonka lukijat ensiksi näkevät, mahdollisimman tarkkaa ja hyödyllistä tietoa. On nyt vain niin, että kun tietoa on saatavilla jo lokimerkinnästä, niin sitä on saatavilla nopeasti. En ota kantaa siihen, pitäisikö tekstin olla sama kuin en-wikistä otetussa esimerkissä, mutta mitä enemmän selkeitä perusteluja tai linkkejä eteenpäin tarjotaan, sitä parempi. Kymmenen vuotta sitten yleinen lokimerkintä poistetulla sivulla oli "roskaa" tai peräti "roskaa roskaa". Oi niitä surkeita aikoja. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 16.10 (EET)[vastaa]
Saako artikkelin tehdä uudelleen, on tietenkin täysin tapaus- (tai pikemminkin tapaustyyppi-) kohtaista: Joissain tapauksissa on varsin selvää ja laaja yhteisöllinen konsensus vallitsee siitä, että artikkeli tullaan poistamaan, jos se luodaan uudellleen, eli katsotaan, että tietoa merkittävyyden arviointiin on jo riittävästi. Joissain tapauksissa taas puuttuu tietoa merkittävyyden arvioimiseksi, eikä merkittävyydestä voida sanoa mahdollisesti välttämättä mitään ennen kuin esitetään lisätietoja merkittävyyden arvionnin tueksi. Joissain tapauksessa yhteisössä voi muodostua erilaisia ja mahdollisesti eri tavoin informoituja näkemyksiä merkittävyydestä. Joskus keskustelu tai esitetyt lähteet voivat muuttaa käsityksiä. --Urjanhai (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 16.23 (EET)[vastaa]
Asiaa, joka ei oikein liity Wikipediaan, kannattaisi kysyä sieltä Järviwikistä. Vahva veikkaus voisi olla, että siellä on jotain vikaa. Katsoin Päijännettä ja vaaleanpunainenhan se oli, kunnes klikkasin "Järvi"-karttakerroksen pois ja päälle. --Jmk (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 12.11 (EET)[vastaa]
Käytännön mukaan ”Lähdemerkinnöissä ei käytetä Wikipedian sisäisiä linkkejä.” Joten muokkasin kuten käytännössä lukee ja kirjoitin selvästi yhteenvedon. [7] Abc10 kuitenkin muutti pelkästään nimien järjestystä, mutta ei lisännyt linkkiä yhteenvetonsa mukaisesti. ”Linkittämättömyys koskee lähdeVIITTEITÄ” [8] Tekikö Abc10 nollamuokkauksen tai muuten turhan muokkauksen? Oliko Abc10:n yhteenveto virheellinen tai peräti harhaanjohtava? Oliko muokkaukseni käytännön vastainen? Eikö kyseessä olekaan lähteessä käytettävä viite? Silloinhan artikkeli muuttuu melkein lähteettömäksi, ainoastaan yksi lähde on jäljellä. Kysyn, koska tällä on vaikutusta myös muihin artikkeleihin. --raid5 (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 19.24 (EET)[vastaa]
Näistä nostetaan riita säännöllisin väliajoion. Kun yksi nimimerkki lopettaa, toinen aloittaa. Jos artikkelissa on samasta lähteestä useita viitteitä, alkuperäinen lähde voidaan ja on hyväkin esittää omana tietonaan ennen viitteitä, jossa tekijän ja julkaisun nimi voidaan haluttaessa linkittää ao. artikkeliin. Linkittämättömyys koskee siis vain itse viitteet sisältävää osaa. Jos olisin yhtä taitava vanhojen keskustelujen kaivaja kuin joku muu, löytäisin kyseisen keskustelun, mutta valitettavasti en ole. Mutta sitä olen pyrkinyt parhaani mukaan noudattamaan, kaikista riitelijöistä riippumatta. Minun ja varmasti monen muunkin mielestä on hyvä tietää, kuka on henkilö nimeltä Riitta Oittinen, millä asiantuntemuksella hän on aiheesta kirjoittanut, koska sillä on merkitystä. --Abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 20.00 (EET)[vastaa]
Toivon että pysyttäisiin asiassa ilman epämääräisiä syytöksiä nimimerkkeihin ja riitoihin. Kiitos muuten asiallisista kommenteista. Artikkelissa tulisi muulla tavoin mainita, mikäli henkilö on jollakin tavalla merkittävä aiheen kannalta, osioita riittää siihen tarkoitukseen eikä ole tarvetta lisätä sitä lähdeviitemallineeseen. --raid5 (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 20.29 (EET)[vastaa]
Mun mielestä tuollainen wikilinkki lähdeluettelossa palvelee lukijaa. Siitä pääsee suoraan katsomaan kuka kirjan on kirjoittanut, eikä tarvitse googlata tai käyttää Wikipedian hakutoimintoa (mikä saattaa olla turhaa, jos Wikipediassa ei ole artikkelia kirjoittajasta). -kyykaarme (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 23.52 (EET)[vastaa]
Mielipiteesi on hyvin perusteltu. Jos useampi on samaa mieltä, niin muutetaan käytäntöä toisessa kahvihuoneessa. Sitä ennen linkin voi sijoittaa johonkin muuhun kohtaan artikkelissa. --raid5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 00.05 (EET)[vastaa]
Itse luen sen niin että lähdeviittausten sanoja ei linkitetä. Lähdeluettelo ja viiteluettelo ovat eri asioita, ja lähdeviittaukset (ref) löytyvät aina viiteluettelosta. Se, että lähdeluettelossa on käytetty esim. kirjaviitemallinetta ei tee siitä vielä lähdeviitettä. Näillä perusteilla sanon samaa kuin Kyykäärme, eli wikilinkki käy lähdeluetteloon --Jylöstalo (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 00.38 (EET)[vastaa]
Sivu Merkitse lähteet sanoo tosiaan, että "Lähdemerkinnöissä ei käytetä Wikipedian sisäisiä linkkejä." Mutta Linkit-ohjeessa sanotaan "Älä linkitä lähdeviittauksissa olevia sanoja." Merkitse lähteissä -ohjeessakin puhutaan periaatteessa koko ajan viitteistä, vaikka tuon voisi ymmärtää myös laajemmin. Kuitenkin: lähdeluettelo on eri asia kuin viite, vaikka niissäkin käytetään niin sanottuja viitemallineita. Joten mielestäni lähdeluetteloiden linkityksiä ei kielletä ohjeissa. Ohje koskee siis vain viittauksia, ei lähdeluetteloa. --PtG (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 08.10 (EET)[vastaa]
”Wikipedian käytännöt ovat käyttäjäyhteisön yhteisesti määrittelemiä sääntöjä, joiden tarkoitus on auttaa yhteisöä toimimaan paremmin vapaan tietosanakirjan luomiseksi. Käytännöt koskevat kaikkia käyttäjiä - - -” Ohjeista esimerkkinä käytösohjeet. ”Käytäntöjen tavoin käytösohjeita ei ole hakattu kiveen ja niitä tulee soveltaa tervettä järkeä käyttäen ja tietyin poikkeuksin.” Olen ymmärtänyt, että käytännöt ovat ohjeita ylemmällä tasolla. Nyt käytäntö kieltää yksiselitteisesti ja lyhyesti sisäisten linkkien käyttämisen lähdemerkinnöissä eikä selitä sen tarkemmin. Sitten on ohjeita, joissa eri käyttäjillä tulee erilaisia tulkintoja. Omia käsityksiä sovelletaan milloin mitenkin. Jokin aika sitten muutin viitemallineiden ohjeissa olevien parametrien järjestystä, mutta se ei käynyt. Tämä ei ole niin tärkeä asia, mutta siinäkin ohjeet ja käytäntö ovat ristiriidassa. Mielestäni joko käytäntöä tulisi tarkentaa tai ohjeita korjata vastaamaan käytäntöä. Ei olisi hyvä jättää tätäkään puolitiehen jokaisen oman mielipiteen varaan. --raid5 (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 10.50 (EET)[vastaa]
Siteeramasi ohjeen kohta on otsikon "Viitteet tekstissä" alla. Lähdeluettelo ei ole tekstiviite, vaikka siinä viitemallineeksi nimettyä apumallinetta usein käytetään. Edellisen otsikon yllä selitetään, mitä tarkoitetaan yleisillä lähteillä ja tekstiviitteillä. Toki siinä määritelmässä on se ongelma, että ne nähdään vaihtoehtoisina tapoina, kun oikeasti pitkissä artikkeleissa ne ovat toisiaan täydentäviä tapoja merkitä lähteitä. --PtG (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 11.36 (EET)[vastaa]
Olisi varmaan. Wikipedian sisäiset linkit lähdeosiossa, joko ennen viitteet-mallinetta tai sen jälkeen tekevät luettelon epäselväksi. Normaalisti sinisenä loistava teksti tarkoittaa lähteen verkkoversiota tai ulkoista linkkiä ja nyt se sitten olisikin sisäinen linkki. Lähteen laadun ja luotettavuuden arviointi on syytä tehdä jo siinä vaiheessa, kun lähdettä lisäilee. Ei pelkkä wikiartikkeli kirjailijasta tai teoksesta sano sen luotettavuudesta yhtään mitään. Wikipediahan on sinänsä lähteenä epäluotettava. Jos teoksen tekijän nimi halutaan wikilinkittää, älykäs muokkaaja pystyy ujuttamaan nimen tekstiin jos haluaa. Eli siis ei sisäisiä linkkejä lähteet-osionimen alapuolelle.--Htm (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 20.24 (EET)[vastaa]
Itsensä älykkääksi kokevan wikipedistin älyn tasosta kertoo jotain se, jos pyrkii väkisin lisäämään artikkelitekstiin nimiä, jotka eivät kuulu siihen vaan lähdeluetteloon. Lähdeluettelosta on kätevää klikata artikkeliin, josta näkee, onko kirjoittaja viihdetoimittaja vai väitellyt tohtori tai vaikka professori. Näin artikkelin leipäteksti pysyy selkeänä. En.wikissä linkitys on paljon laajempaa, niinkuin kyykäärme alla kirjoittaa, mutta en välttämättä pidä hyvänä mennä siihen, että viiteosiossa linkitetään itse lähdettä, vaikka siitä olisi artikkeli, koska se johtaa harhaan. Sen sijaan minusta nykyisen tasoinen salliva käytäntö on hyvä: tarvittaessa linkitetään tekijän nimi ja kirjan (tms.) nimi. --Tpe1 (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 10.45 (EET)[vastaa]
Englanninkielisessä Wikipediassa "References" eli Lähteet-osio on viitteiden jälkeen, ja niissä voidaan linkittää sekä kirjoittaja että kirja. Esimerkkinä en:Barack_Obama#References, jossa olevien linkkien avulla lukija voi käydä suoraan lukemassa lisätietoa lähteinä käytetyistä kirjoista tai niiden kirjoittajista. -kyykaarme (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 21.23 (EET)[vastaa]
Tämäkään asia ei ollut yksinkertainen. Ajattelin ensin, ettei käytännön mukaan tule lisätä linkkiä. Sitten oli aivan sama kumpi tapa on parempi, kunhan selvennettäisiin käytäntöä ohjeineen ja toimittaisiin yhdenmukaisesti. En pidä erityisesti Abc10:n tai muunkaan tapaa huonona. Ilmeisesti konsensusta ei tullut ainakaan tämän keskustelun perusteella. Nyt on ongelmana vaihtelevat muokkaustyylit ja tulkinnat, turha työ ja ehkä jopa muokkaussotiminen. Jos joku haluaa, niin voi aloittaa käytäntöjen kahvihuoneessa keskustelun, äänestyksen tai muun tavanomaisen menettelytavan asioita muutettaessa. En tiedä niistä tarkemmin. Kiitos kaikille mielipiteistä ja keskusteluun osallistumisesta. --raid5 (keskustelu) 2. joulukuuta 2017 kello 11.07 (EET)[vastaa]
Käytäntöä ei ole vielä täsmennetty. Keskustelussa ei tullut konsensusta: osa lisää linkin lähdeluetteloon, osa ei lisää linkkiä lähdeluetteloon, osa poistaa linkin lähdeluettelosta. Tällä hetkellä nämä kaikki tavat ovat sallittuja. --raid5 (keskustelu) 19. joulukuuta 2017 kello 00.30 (EET)[vastaa]
Tuli seuloessa vastaan useita kaksiosaisia wkilinkkejä: ensimmäisessä oli kirjoitettu "parhaana koulutusinnovaationa" jonka wikilinkki muodostui koulutukseen ja innovaatioon erikseen vievistä linkeistä. Toisessa oli puhe näyttelijästä, josta rakennettu kaksiosainen wikilinkki "EmmaRobersin", jossa toinen vei kyseiseen etunimeen ja toinen sukunimeen. Ovatko tekijät ymärtäneet koko wikilinkin idean väärin? --Kospo75 (keskustelu) 13. joulukuuta 2017 kello 15.28 (EET)[vastaa]
Usein tulee kyllä vastaan tilanteita, joissa herää kysymys olisiko parempi sallia sanan osan linkittäminen näkyvästi (siten, että linkistä näkyy että se koskee vain sanan osaa). Esimerkinä I, Robot (videopeli), jossa on linkki polygonivarjoja. Lukija saattaa ilahtua ja seurata linkkiä siinä toivossa, että saa tietää enemmänkin polygonivarjostuksesta. Näin ei käy, vaan hän joutuu artikkeliin polygoni. Linkki kuin oli [[polygoni]]varjoja. Osuvampaa olisi tietysti linkittää artikkeliin polygonivarjo(stus), jos sellainen olisi (mutta ei ole). Jos nyt halutaan lohdutukseksi antaa lukijalle mahdollisuus lukea polygoneista yleisesti, niin tämä linkitys on vähän harhaanjohtava. Toki se on myös ohjeiden vastainen, mutta tällaisia käytännössä näkee paljon. Kun ei sallita näkyvää osalinkitystä polygonivarjoja, niin vaihtoehdoiksi jää jättää linkki kokonaan pois, tai muotoilla lauserakenne uudestaan, niin että polygonin saa itsenäiseksi sanaksi. --Jmk (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 11.33 (EET)[vastaa]
Jotkut pyrkivät linkittämäänkaikkiamahdollisiasanoja, liittyivät ne asiayhteyteentai eivät. Ilmeisesti tekstiä, jossa on mahdollisimman paljon linkkejä, pidetään automaattisesti parempana. Esimerkissäsi linkki polygoniin on tarpeeton, koska se ei auta lukijaa ymmärtämään, mitä tuosta pelistä teki erikoisen. Eikö linkityksiin saisi mitään varoitusta, joka ilmoittaisi käyttäjälle, että samassa sanassa ei tule olla kahta linkkiä tai että koko sana tulee linkittää eikä vain yhdyssanan toista puoliskoa? --Wähäwiisas (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 11.57 (EET)[vastaa]
Tarkoitin, että joskus näkee tapauksia, joissa yhdyssanan alkuosan kuvaamaan asiaan olisi järkevää linkittää, mutta linkki ei teknisesti "mahdu" siihen yhdyssanaan (koska siitä tulisi kielletty yhdyssanalinkki). Esimerkki ei ollut tähän niin osuva. --Jmk (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 14.18 (EET)[vastaa]
Sinänsä polygoni on tuossa oikein koska monikulmion valaisu myös tarkoittaa sen varjostusta - ei ole valoa jos ei ole varjoja. Suunnitelmissa on että lisäilen renderöintiin liittyviä artikkeleita kunhan muilta asioilta ennätän.. Ipr1 (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 12.15 (EET)[vastaa]
Käytännössä kaikki aiheeseen liittyvä materiaali puhuu yksinomaan polygoneista, jopa ne minimaalisen vähäiset mitä suomeksi on tehty. Plus että yleensä polygonit ovat nimenomaan kolmioita, eivät useampikulmaisia, koska se on minimaalinen kuvio, jossa kaikki pisteet ovat samassa tasossa (sama ei päde esim. nelikulmioihin ja siitä ylemmäs). Eli kun valaistusalgoritmi laskee onko pinta valaistu ja jos niin missä kulmassa, koko polygonin alueelle riittää yksi normaalivektori, johon valaistuskulmaa voidaan verrata. Monimutkaisemmat pinnat jaetaan kolmioihin renderöintiä varten. Ipr1 (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 18.20 (EET)[vastaa]
Sekä nimitys polygoni että nimitys monikulmio sisältävät myös kolmiot, koska monikulmio ja polygoni ovat vain saman asian eri nimityksiä. Koska kyseessä ovat yksiselitteisesti saman asian eri nimitykset niin en pitäisi edes omana tutkimuksena jos polygonin suomentaa monikulmioksi, mutta asiayhteydestä tietenkin riippuu, onko luontevaa suomentaa tai ei. Luultavasri renderöinnillekin on joku suomenkielinen ilmaisu, mutta en osaa sanoa, mikä se voisi olla.--Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 18.40 (EET)[vastaa]
Yleensähän pitäisi käyttää alalle vakiintuneita nimityksiä, olkookin lainasanoja. Polygonilla kun viitataan yleensä tuohon tiettyyn rajattuun käyttöön. "Kolmio" kun yleensä viittaa kaksiulotteiseen kappaleeseen kaksiulotteisessa avaruudessa. Polygoni on useammin kaksiulotteinen kappale kolmiulotteisessa avaruudessa, jolle on määritelty pisteiden (verteksien) sijainnit kolmiulotteisessa koordinaatistossa (taso ilman syvyyttä, polyhedralla olisi syvyys mutta grafiikassa koostuisi polygoneista). Asiat kuulostavat samalta ja tietyllä abstraktiotasolla voivat olla sama mutta tekniseltä kannalta asioilla on merkittäviä eroja. Etenkin tietokonegrafiikassa tulee vastaan "maailmakoordinaatisto" ja projisio näyttölaitteelle, joissa kolmiulotteisesta kappaleesta tulee kaksiulotteinen kuvaus ja ero voi tarvita tiedostamista (esimerkiksi kuvan jälkikäsittelyssä kuten anti-aliasoinnissa). Lisänä vielä että matematiikan "monikulmio" mahdollistaa useita tapauksia joita tietokonegrafiikan "polygoni" ei salli: pitää olla kovera (ei kupera), reunat eivät saa risteytyä eikä polygonissa voi olla reikiä keskellä. Termien käyttäminen ristiin voi aiheuttaa sekaannuksia. Ipr1 (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 05.18 (EET)[vastaa]
Ääni sille, että tulee suosia alan vakiintunutta terminologiaa. Vakiintuneen terminologian "oikomisessa" kielenhuoltoperustein tulee olla varsin pidättyväinen. Wikipediassa tulee käyttää vakiintunutta kieltä, ei pyrkiä kielen muuttelemiseen. --Jmk (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 09.52 (EET)[vastaa]
Joka alalla on slanginsa. 2-ulotteisessa tietokonegrafiikassa sana polygon tarkoittaa mitä tahansa kaksiulotteista monikulmiota, olipa se miten monimutkainen tahansa tai olipa reikiä keskellä. Sama sana tarkoittaa eri lukijoille eri asioita ja osa ei ymmärrä sanaa ollenkaan. Tekniikan termit ovat joskus hankalia. Suosisin yleistajuisia suomen sanoja ja tarvittaessa selittäisin lyhyesti, mistä juuri tässä kohtaa on kyse. --Wähäwiisas (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 10.24 (EET)[vastaa]
2D-grafiikassa termiä ei juurikaan käytetä edes. Enemmän puhutaan spriteistä ym. koska piirtoprimitiivit ovat erilaisia (eivät perustu samoihin perusobjekteihin). Kieli elää ja edistyy ja uusia sanoja tulee jatkuvasti lisää, muutoin kieli on aika kuollut.. (Britit taisi olla aika niuhoja tuossa asiassa toisin kuin kotimaassa?) Joka tapauksessa, lisäsin artikkelin joka selventää mistä oikeasti on kyse: Polygoni (tietokonegrafiikka). Jatkan tuota kunhan ehdin. Ipr1 (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 10.40 (EET)[vastaa]
2D-funktioiden nimissä on yleisesti sana polygon, ja niistä tulee reikäinen polygoni. Sprite on eri asia. Mutta ei ollut tarkoitus väitellä tästä sen tarkemmin ja kiva, että jaksat kirjoittaa grafiikasta. --Wähäwiisas (keskustelu) 19. joulukuuta 2017 kello 13.38 (EET)[vastaa]
Fi-wikipedian artikkeleista on nyt 95 % ensiarvioitu eli seulonnan piirissä [9]. Kippis sille! Lisäksi vaikuttaa siltä, että ne sivut, joilta ensiarviointi vielä puuttuu, ovat yleensä passiivisia (ei muokkauksia vuoteen tai pariin), joten käytännössä tämä merkitsee, että tuoreet muutokset tulevat valtaosaltaan seulontajonoon, eivätkä sotkennat pääse "livahtamaan" huomaamatta vieriessään pois uusimpien tuoreiden muutosten listalta. Seulonta taitaa sittenkin olla hyvä työkalu nimenomaan selvän sotkennan raakkaamiseen, vaikka muistaakseni suhtauduin siihen aluksi aika skeptisesti. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 11.47 (EET)[vastaa]
Seulonta alkoi täällä 30.11.2011, jolloin koneisto tupsahti käyntiin. Suomenkieli-wiki päätti, että artikkeleja ei ensiarvioida taikaiskulla niin, että saadaan sadan prosentin peitto päälle heti alkuun, vaan jokainen sivu päätettiin ensiarvioida käsin tai sittemmin botilla. Nyt seulojat ovat saaneet 95 %:n ensiarviointikattavuuden (eli laumasuojan) aikaan, ja tähän meni noin kuusi vuotta. Riippuen siitä tarkasteleeko ajankulua hiirenä vai petäjänä, aika voi tuntua pitkältä tai lyhyeltä. --Pxos (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 12.55 (EET)[vastaa]
Varmasti jättää. Puhumattakaan siitä, että automaattiseulottujen käyttäjien (ja seulojien ja ylläpitäjien) muokkaukset eivät edes mene seulontajonoon, ja niissäkin voi olla korjattavaa. Eihän seulonta ole mikään lopullinen "kaikki kunnossa viimesen päälle"-leima eikä sitä pidä sellaisena pitääkään. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 19.41 (EET)[vastaa]
Ja1l&caa varmaan tarkoitti ensiarviointeja. No kuten yllä vähän vihjasin, muissa seulonnan tai sihtauksen käyttöön ottaneissa wikeissä taiottiin kaikki artikkelit, sapluunat ja tierostot "tarkastetuiksi" heti kättelyssä pelkällä puffahduksella, joten niitä ei kukaan ihminen tai edes botti katsonut ollenkaan. Meillä on tehty satojatuhansia ensiarviointeja niin, että joku seuloja on nappia painanut joko "jess!"-huudon tai sitten muun parahduksen kera. Se on rakenteellisesti aivan omaa luokkaansa. Fi-wiki saattoi olla peräti ainoa, joka näin teki. Muissa wikeissä siirryttiin välittömästi "arviointia odottavien muutosten" ihmettelyyn. --Pxos (keskustelu) 20. joulukuuta 2017 kello 20.19 (EET)[vastaa]
