Pesiönlahden koulu
Pesiönlahden koulu oli Suomussalmella Pesiönlahden kylässä sijainnut peruskoulu, joka aloitti toimintansa alun perin kansakouluna.
Uusi koulu 1959[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesiönlahti on Pesiökylän itäisintä osaa mutta oma koulupiiri ja 1959 valmistunut koulurakennus vahvistavat mielikuvaa erillisestä kylästä. Pesiönlahden kansakoulu oli aloittanut toimintansa 29.9 1953 ja alkuvuosina koulua pidettiin Kerälän, Heikkilän ja Hirvolan taloissa. Ensimmäinen opettaja oli Kirsti Landen. Koulun vielä toimiessa kylän taloissa opettajana oli myös Veikko Huotarinen, joka on eläkkeellä olleessaan kirjoittanut myös koulumaailmaa sivuavia romaaneja. Eine Heikkinen o.s. Rantamäki (1926–1914), kotoisin Lapinjärveltä, aloitti työnsä koulun toimiessa Heikkilän talossa. Heikkinen jatkoi alaluokan opettajana Pesiönlahdessa eläkeikäänsä saakka. Hänen puolisonsa Otto (1920–1998) teki elämäntyönsä taksin ja koululaiskuljetusten parissa. Raatteesta kotoisin ollut Otto näki Suomen talvisodan alkuhetket koti-ikkunastaan, kun 163:nnen venäläisen divisioonan kärkijoukot tulivat pihapiiriin. [1].
Vuonna 1962 sittemmin Yleisradion musiikkitoimittajaksi päätyneen Sakari Warsellin tilalle tuli kajaanilainen Tauno Juntunen, joka jatkoi toimessaan eläkeikäänsä 1996 saakka.
Lakkautusuhan alla jo 1970-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pesiönlahdellakin oppilasmäärät alkoivat huomattavasti laskea jo 1960-70 luvun vaihteessa, kun ikäluokat pienenivät ja muuttoliike vei oppilaita aina Ruotsiin asti. Koulu oli pitkään kaksiopettajainen. Jo vuonna 1968 koulun alaluokalle tuli joukko lapsia 4 kilometrin päästä Siikarannan taajamasta. He kuitenkin jatkoivat kouluaan Ämmänsaaressa seuraavana vuonna. 1970-luvun puolivälin tienoilla perustettiin erillinen 5–6-luokka ja oppilasmäärä oli enimmillään 88. 5–6 luokan opettajana toimi alkuaikoina oman kylän mies Juhani Rissanen Päivölästä. Häntä seurasivat Kaarina Kontturi, Pekka Juntunen ja Sonja Juntunen, joka toimi ajoittain alaluokan pitkäaikaisena sijaisena. Eine Heikkisen jälkeen alaluokkaa opetti pitkäaikaisesti Laina Hietajärvi. Tauno Juntusen jälkeen koulun johtajaksi tuli 1996 välillä Alajärven koulullakin opettanut Pekka Juntunen.
Englantia kiertävinä opettivat 70-luvulla ainakin Asko Raappana ja hämeenlinnalaissyntyinen Kari Ikonen, sittemmin Pesiön koulun johtaja. Pesiön koulun lakkauttamisen jälkeen Ikonen opetti vielä Pesiönlahdessa. 1990-luvun loppupuolella koulu oli ajoittain jopa 4-opettajainen ja ylimääräinen luokka oli sijoitettu Kurimoon.
Johtokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulun johtokunnalla oli huomattava koulua koskeva päätösvalta vielä 1950–60 -luvuilla. Se muun muassa otti kantaa koulurakennuksen sijaintiin ja suoritti opettajavalinnat. Esimerkiksi 22. heinäkuuta 1958 koulun johtokunta (puh. joht. Setti Heikkinen Rauhalasta, siht. op. Eine Heikkinen, Selma Keränen Heikkilästä, Artturi Romppainen Hirvolasta, Akseli Keränen Myllylästä ja Ernesti Moilanen Vähälästä) kokoontui päättämään yläkoulun opettajan virasta koevuosiksi velvollisuutenaan opettaa poikien käsityötä. Veikko Huotarinen tuli tuolloin valituksi. [2] Huotarinen on varsinkin eläkevuosinaan kirjoittanut ahkerasta ja julkaissut sekä runoja että kertovaa kirjallisuutta.
Johtokunnassa ovat edellisten lisäksi toimineet ainakin Jaakko Heikkinen Alatalosta, Eemeli Heikkinen Uutelasta, Aino Rissanen Päivölästä sekä Pekka Timonen viereisestä Kotilasta. Opettajat toimivat pääsääntöisesti sihteereinä. Pitkäaikaisena johtokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana 1960-luvulla toimi hyväntuulisena korven miehenä tunnettu Santeri Kyllönen, Kiviniemen isäntä Pesiöjärven rannalta. Santerin isä Jooseppi tuli aikoinaan kirjailija Ilmari Kiannon tutuksi ja kuuluisan romaanin esikuvaksi. Kiannon toiseksi pääteokseksi kohonnutta Ryysyrannan Jooseppia on Suomussalmen ja sittemmin Kajaanin kirkkoherra, rovasti Aarne J. Kyllönen, Joosepin lähisukua itsekin, kuvannut naturalistis-realistiseksi. Tarina Joosepista on fiktiota, mutta ottaa puitteensa seudun elämästä. Lisäksi romaanissa Jooseppi toimii osaltaan kirjailijan omana äänenä kommentoidessaan muun muassa kirkonkylän virkamiesten edesottamuksia.
Muuta henkilökuntaa ja kirjastoauto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulun työntekijöinä on alusta alkaen opettajien lisäksi ollut siivoojia ja keittäjiä. Vaatovaaralla Lehtiahossa asunut Lempi Haapalainen s. Partanen toimi 1960-luvulla koulun siivoojana. Tämän jälkeen tointa on pääasiassa hoitanut Esteri Kemppaisen s. Keränen, joka ehti myös koulun alkuaikoina toimia keittäjänä. Koulun pitkäaikaisena keittäjänä lyhytaikaisia poikkeuksia lukuun ottamatta toimi vuoteen 1996 asti Terttu Juntunen s. Hurskainen Kajaanin maalaiskunnasta. Juntusen jäätyä eläkkeelle ruuan valmistus koululla lopetettiin ja ruoka kuljetettiin paikalle Ämmänsaaren ala-asteelta. Esteri Kemppaisen työtehtäviin liitettiin myös ruokailun valmistelu ja jakelu. Kunnan liikuntatoimi on vuosikymmeniä huolehtinut mm. latujen teoista koulun ympäristöön.
Merkittävän lisän kylän palveluihin toi kunnan kirjastoauto, jota hyödynsivät niin koululaiset kuin aikuisväestökin. Kirjastoautoa ajoivat ainakin Pentti V. Heikkinen, Jarmo Pulkka ja Eero Heikkinen. [3].
Lakkautus 2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koulua johti loppuvaiheessa Päivi Tolonen. Koulu lakkautettiin vuoden 2012 keväällä. Taustalla oli taajama-alueidenkin vähentyneet oppilasmäärät, jolloin oppilaita ei riittänyt enää kylän koululle. Lokakuussa 2012 koulun omistajaksi tuli lähin naapuri Lauri Timonen, joka itsekin aikoinaan kävi kansakoulunsa Pesiönlahdessa. [4].