Luminous Finland 100

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari Kolan valotaideteos Luminous Näsinneulassa 1. joulukuuta 2017.
Kari Kolan valotaideteos Luminous Turun linnassa 6. joulukuuta 2017. Valaistusta linnan sisäpihalla.

Luminous Finland 100 oli valotaiteilija Kari Kolan vuonna 2017 kuuteen kohteeseen ympäri Suomea toteuttama valotaideteos, joka oli osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia.[1]

Kohteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saana-tunturin valaisemista on pidetty toistaiseksi maailman suurimpana valotaideteoksena. Tällä sarjan kohteella haluttiin korostaa Suomen luonnon ainutlaatuisuutta.[2]

Sarja päättyi Turun linnaan, jossa vietettiin myös monitaiteellinen itsenäisyyspäivän juhla. Linna oli valaistu sinisellä ja valkoisella, ja sen päätyyn projisoitiin suomalaisuuteen ja Suomen luontoon liittyviä kuvia.[3]

Kari Kola: Luminous Turun linnassa itsenäisyyspäivänä 2017
Valaistusta linnan sisäpihalla.
Suomen luontoon liittyviä kuvia heijastettuna linnan muureihin.

Saanan valaisun aikaansaama keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saanan valaisu herätti kritiikkiä saamelaisten keskuudessa. Suomen Akatemian tutkijan Taarna Valtosen mielestä heidät jätettiin kokonaan huomiotta projektissa, vaikka kyseessä on saamelaisten pyhä paikka. Heitä ei mainittu lainkaan teoksen taustatiedoissa ja kuvauksessa.[4] Yle Sámi Radion entinen päällikkö Pirita Näkkäläjärvi taas kutsui valaisua ”irvokkaaksi, mauttomaksi ja kolonialismin henkeä huokuvaksi hankkeeksi”, joka hänen mukaansa toteutettiin keskellä kansallisvaltioiden pilkkomaa Saamenmaan ydinaluetta.[5] Saamelaisasioiden edistäjänä toimivan lehtori Outi Länsmanin mukaan valoteokseen käytetyillä varoilla ja resursseilla olisi ollut saamenmaassa muutakin käyttöä.[6] Lapin yliopiston professorin Rauna Kuokkasen mukaan Saana ei ole Suomen tai suomalaisten juhla- ja leikkikalu. Hän halusi tunturia kunnioitettavan samalla tavalla kuin saamelaisetkin kunnioittavat suomalaisten pyhiä paikkoja.[7] Toisaalta, Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Heikki Paltto totesi Saanan valaisusta johtuneen kouhun olevan turha. Taideprojektissa epäonnistui Palton mielestä vain tiedotus, jossa sanat valittiin huonosti ja saamelaiset unohdettiin. Muuten valaisua pidettiin mielekkäänä. [8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luminous 2016. Suomi 100 -organisaatio. Viitattu 1.12.2017.
  2. Maailman suurin valoteos valaisi Saana-tunturin – sinistä hehkua uskomattomat 2,5 miljoonaa neliömetriä 4.12.2017. MTV3. Viitattu 11.12.2017.
  3. Koskinen, Paula: Video: Turun linna valaistiin sinivalkoisin värein – katso, miten Suomen vanhin linna ympäröitiin upealla taiteella 6.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 11.12.2017.
  4. Torikka, Ritva; Paltto, Anni-Saara: Saamelaisten pyhä paikka muuttuu valotaideteokseksi, joka hohtaa Suomen lipun väreissä – Tutkija kummeksuu 2.12.2017. Yle Uutiset. Viitattu 3.3.2018.
  5. Jormalainen, Anu: Vuoden Saamelainen Pirita Näkkäläjärvi: "Saanan valaisu on irvokas, mauton ja kolonialismin henkeä huokuva hanke" 4.12.2017. Lapin Kansa. Viitattu 17.1.2018.
  6. Saastamoinen, Anu: Saanatunturin valaisu ei ilahduta kaikkia: ”Taideprojekti kirjoittaa saamelaiset ulos Saanan alueesta” 1.12.2017. Iltalehti. Viitattu 3.3.2018.
  7. Hyvää syntymäpäivää, Suomi 5.12.2017. Politiikasta. Viitattu 3.3.2018.
  8. Asiakaspalvelu Digipalvelut156 6227 Avoinnama-pe 8–19 Painettu lehti156 665 Avoinnama–pe 8–19 SähköpostiSähköpostiOtavamedian vaihde156 61 Postiosoite Firdonkatu 2 T. 151 00015 OTAVAMEDIA Tietoa evästeiden käytöstä Käyttäytymiseen perustuva mainonta Tietoa verkkopalvelun käytöstä: Poromies Heikki Paltto: ”Saanan valaisusta nousi turha kohu” Seura.fi. 7.12.2017. Viitattu 21.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]