Saamenmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saamelaisten perinteinen asuinalue Euroopassa.

Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi tai Sámeeana(n), inarinsaameksi Säämi tai Sämieennâm, koltansaameksi Sää´mjânnam) tarkoittaa saamelaisten asuttamaa aluetta Fennoskandiassa.[1] Saamenmaa ulottuu Suomen Lapin, keskisen Ruotsin, keski-Norjan ja Venäjän Kuolan niemimaan alueelle.[2] Saamenmaata kutsutaan toisinaan myös Lapiksi, jonka määrittelyssä on vaihtelua. Saamelaisten asuttamasta alueesta käytetään myös nimitystä saamelaisalue. Sanoja käytetään myös rajatummin saamelaisten asuttamasta alueesta kunkin valtion alueella.[1]

Suomessa Saamenmaa, saamelaisalue sekä perustuslaissa edellytetty saamelaisten kotiseutualue tarkoittavat kaikki saamelaisten yhtenäisesti asuttamaa aluetta Enontekiön (Eanodat), Inarin (Aanaar) ja Utsjoen (Ohcejohka) kunnissa sekä Sodankylän (Soađegilli) Lapin paliskunnassa.[1][3] Yleisesti ottaen Saamenmaa tarkoittaa aluetta, jossa on saamelaisia, saamelaista kulttuuria ja saamea puhuvia. Hallinnollinen Saamenmaa käsittää vain osan saamelaisten perinteisistä asuinalueista.[4]

Nimen historia ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suuri osa Saamenmaasta sijaitsee Pohjoiskalotin alueella, mutta huomattava osa saamelaisista asuu nykyään perinteisen asuinalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä.[4] Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa. Puhuttuja saamen kieliä on yhdeksän. Saamelaisia on laskutavasta riippuen 60 000 – 100 000, Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000.[5] Suomen saamelaisia kieliryhmiä ovat pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja koltat.[6]

Etenkin saamelaisille Saame on maa. Saamenmaa ei ole valtio, vaikka saamelaisilla on ollut oma hallintomuoto: siida eli lapinkylä. Siidat toimivat osittain edelleen poronhoidon yhteydessä Norjassa ja Ruotsissa.[7] Poronhoito on keskeinen saamelainen elinkeino, joskin vain 10–15 % saamelaisista työskentelee poronhoidon piirissä. Poronhoitoalue on määritelty laissa.[4]

Saamelaiskäräjät toimivat saamelaisten virallisina edustajina kussakin valtiossa. Norjan saamelaiskäräjät avattiin vuonna 1989, Ruotsin saamelaiskäräjät 1993 ja Suomen saamelaiskäräjät 1996. Venäjällä ei ole saamelaisten kansanedustuslaitosta.[6]

Saamelaisasiain komitean mietintö (1952) käytti termiä saamelaisalue, vuoden 1995 saamelaislaki termiä Saamelaisten kotiseutualue. Molemmat tarkoittavat samaa aluetta.[1] Valtioiden käytännön kannalta Saamenmaa merkitsee lähinnä kunkin valtion omaa Saamenmaata. Saamenmaan sijaan käytetään muita nimityksiä kuten Lapin maakunta, Tromssan ja Finnmarkin lääni tai Norrbottenin lääni.[8]

Saamenmaan nimiä ovat Saemie (eteläsaame), Sábmie (uumajansaame), Sábme (piitimensaame ja luulajansaame), Соаме/Soame, (kildininsaame) ja Sámme (turjansaame).[8] Nimen Sápmi suomennettua muotoa Saamenmaa on käytetty 1900-luvun lopulta alkaen.[1] Nimen tavallinen taivutusmuoto on Saamenmaassa : Saamenmaasta : Saamenmaahan.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Saamenmaa: mihin nimi viittaa? Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 21.6.2022.
  2. Saamenmaa YSO-paikat. Finto. Viitattu 21.6.2022.
  3. Läspä, Laura: Saamenmaan maisemat eivät ole meidän kansallismaisemiamme Keskipohjanmaa. 3.8.2021. Viitattu 21.6.2022.
  4. a b c Roto, Johanna: Saamelaiset ja Saamenmaa kartalla (PDF) 2015. Nordregio. Viitattu 21.6.2022.
  5. Magga, Päivi & Tervaniemi, Sanna: Kotiseutuna Sápmi – Saamenmaa. Vuosikirjassa Kotiseutu 2017, s. 126–143. Suomen Kotiseutuliitto, 2017. Teoksen verkkoversio.
  6. a b Kuokkanen, Rauna ym.: Hyvää syntymäpäivää, Suomi Politiikasta.fi. 5.12.2017. Viitattu 21.6.2022.
  7. Kuokkanen, Rauna: ”Miksi Saami ei ole maa vaikka Suomi on?” Politiikasta.fi. 26.4.2017. Viitattu 21.6.2022.
  8. a b Johdanto saamelaiskulttuuriin Saamelaiskulttuurin ensyklopedia. Viitattu 21.6.2022.