Verijärv
| Verijärv | |
|---|---|
 Kesäkuussa 2014 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Koreli ojan valuma-alue |
| Järveen tulevat joet | Koreli oja |
| Laskuoja | Koreli oja |
| Järvinumero | VEE2138100 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 90,9 m mpy. [1] |
| Rantaviiva | 3,707 km [1] |
| Pinta-ala | 25,2 ha [1] |
| Tilavuus | 0,001254 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 6,3 m [1] |
| Suurin syvyys | 19,2 m [1] |
| Valuma-alue | 31,3 km² [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Verijärv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Verijärv (myös Võru Valgjärv, Jaani järv)[2] on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on 1,2 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä ja sen pinta-ala on 25 hehtaaria. Järvi on L-kirjaimen muotoinen, joten sen rannasta rantaan leveys on vain 200 metriä. Se sijaitsee 3,5 kilometriä Võrun kaupungista kaakkoon Haanjan ylängön pohjoispuolella. Kosen kauppalan asuinalue ulottuu melkein pohjoisrantaan asti, missä kulkee Vatseliinasta tuleva tie Võruun. Se on muodostunut viime jääkauden loppuvaiheessa mannerjäätikön sulamisvesien uurtamaan kahteen risteävään laaksoon [3] (Kosõ org ja Linsorg). Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 6,3 metriä ja suurin syvyys 19,2 metriä. Syvin kohta sijaitsee keskikohdasta hieman luoteeseen. Järven tilavuudeksi on arvioitu 0,001254 kuutiokilometriä eli 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 3,7 kilometriä ja se on vuorottain peltoa ja metsää. Rannoilla on hieman asutusta, vaikka järven rannat ovat jyrkkiä. Järvelle tulee useita teitä rantaan asti.[1][2][4]
Järven luontoarvoja ja luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv). Järvi luokitellaan limnologisesti kovavetiseksi järveksi ja eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja se on rehevöitynyt.[2]
Verijärv on yksi alueen kauneimmista järvistä. Järvenrannat ovat hiekka tai sorapohjaa ja syvemmällä on järvellä mutapohja. Mutakerros on vain metrin paksuinen. Järven läpivirtaus on heikko ja vesi vaihtuu laskennallisesti noin 6,3 kertaa vuodessa eli 58 vuorokauden välein. Vedenväri on kellertävän vihreä ja näkösyvyys on 3,9 metriä. Suuresta syvyydestä ja laakson rinteiden korkeudesta johtuen järveen muodostuu kesäisin ja talvisin lämpötilakerrostunutta vettä. Alusvesi saattaa muuttua täysin hapettomaksi ja kesäisin päällysvesi voi rehevyydestä ja levien yhteyttämisestä johtuen ylikyllästyä hapesta. Vuonna 1977 tutkittiin järven vesikasvillisuus ja siitä löydettiin 22 eri vesikasvilajia. Joukossa on harvinainen vitalaji (vir. värd-penikeel). Järvessä elää ainakin särki, ahven, lahna, hauki, salakka, sorva, kiiski, säyne, made, ruutana, suutari, ankerias, pasuri, kuha ja karppi. Järvessä elää vähälukuisena jokirapu.[3][4]
Verijärvi sisältyy Verijärven maisemansuojelualueeseen yhdessä laakson rinteillä kasvavien metsin kanssa. Alue perustettiin vuonna 1962 ja sen erityiset suojeltavat kohteet ovat puistot ja rantametsät, joiden puut ovat 120–140-vuotiaita, etelärannan Erastsaare mägi (115 metriä korkea) ja hämeenkylmänkukan kasvustot. Järven rantaluontoon voi tutustua kävelemällä sen luontopolkua.[5][6]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven vedenpintaa on pidetty luusuaan rakennetulla padolla keinotekoisen korkealla. Vuonna 1922 tämä pato kuitenkin murtui ja vedenpinta laski 1,5 metriä. Myöhemmin joskus 1960-luvulla vedenpintaa nostettiin puoli metriä. Järveen liitetään kansan suussa monia legendoja. Yksi niistä selittää järven nimen johtuvan orjien lyömisestä, jolloin heidän verensä valui järveen.[4]
Vesistösuhteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järveen laskee muutamia ojia, joista huomattavimmat ovat Kaasjärven laskuoja, joka laskee järven kaakkoispäähän, samaan päähän laskeva Kööri oja, joka alkaa pienistä kaakossa olevista lammista, ja Koreli ojan suuhin laskeva Valgjärven laskuoja. Järven läpi virtaa Koreli oja, joka jatkaa eteenpäin ja juoksee Võrun kaupungin itäpuolelta ohi ja yhtyy Võrusoolla Koreli kraaviin. Võrun taajaman luoteispuolella Korelin oja yhtyy Vanajõgeen ennen yhtymistään Võhandu jõgeen. Järven valuma-alueen laajuus on 31,3 neliökilometriä.[1][2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Keskkonnaregister: Verijärv (vee2138100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 17.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 17.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Verijärv, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 21.8.2020 (viroksi)
- ↑ a b c Verijärv (Kasaritsa Verijärv), kalapeedia.ee, 1977, viitattu 21.8.2020 (viroksi)
- ↑ Verijärve maastikukaitseala, Eesti Entsüklopeedia, viitattu 21.8.2020 (viroksi)
- ↑ Verijärven luontopolku, Visit Estonia, viitattu 22.8.2020
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Poska, Anne &al.: The Verijärv area, South Estonia over the last millennium: A high resolution quantitative land-cover reconstruction based on pollen and historical data, 2014
- Rõuge. Uue-Kasaritsa. Verijärv (Arkistoitu – Internet Archive) (mustavalkoinen valokuva)