Vanajõgi (Võhandu)
| Vanajõgi | |
|---|---|
 Vanajõgi virtaa Tallinna-Tarto-Luhamaa -tien vieressä |
|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Tamulan järven valuma-alue |
| Pinta-ala | 87,7 km² [1] |
| Yhtyy | Võhandu jõgi |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tamula järv |
| Laskupaikka | Võhandu jõgi |
| Sivu-uomat | Koreli oja |
| Taajamat | Võru |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 69,6 m mpy. [2] |
| Laskukorkeus | 69,6 m mpy. |
| Pituus | 3,7 km [1] |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vanajõgi eli Vana-Võhandu jõgi on Virossa Võrumaalla Võrun kaupungissa sijaitseva lyhyt Võhandu jõen sivujoki. Joen virolaisessa nimessä sana vana on suomeksi ”vanha”.[1]
Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanajõgi alkaa Tamula järven pohjoispäästä ja virtaa aluksi 1,7 kilometriä koilliseen päin. Sitten se kääntyy ja virtaa 0,5 kilometriä pohjoiseen, ja sitten se kääntyy kohti länttä ja yhtyy 1,6 kilometrin jälkeen Võhandu jõgeen. Tamula järvestä alkaa toinenkin laskujoki Vahejõgi, joten Tamula järv on bifurkaatiojärvi. Joen alkuosuus on kaivettua kanavaa, jonka rinnalla kulkee vanha joenuoma. Kanava ja vanha uoma yhtyvät toisiinsa, jonka jälkeen joen yli kulkee Tallinnan maantie. Joen kummallakin rannalla on niittymaata, jonka kuivatusojat on johdettu jokeen. Kohdassa, jossa joki kääntyy pohjoiseen, yhtyy siihen oikealta 21 kilometriä pitkä Koreli oja, jonka valuma-alue on 58 neliökilometriä [3]. Samassa kohdassa joen ylittää Võrun kiertotie (Ringtee). Itse kaupunki keskusta jää joen itäpuolelle Tamula järven pohjoispuolelle. Joitakin asuinalueita on rakennettu myös joen länsipuolelle.[1][2]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuten joen nimestä voi päätellä, on Vanajõgi entinen Võhandu jõen pääuoma. Võhandu jõgi laski Vagula järvestä Vahejõgena Tamula järveen, josta se jatkoi nykyisenä Vanajõen uomana eteenpäin. Kun Võhandu jõelle rakennettiin vuosina 1933–1934 oikaisu-uomaksi 1,4 kilometriä pitkä Liitva kanal [1], muuttuivat Vanajõgi ja Vahejõgi pääuomansa sivu-uomiksi. Kanava alkaa Vahejõen yhtymäkohdasta ja loppuu Vanajõen yhtymäkohtaan.[4][5]
Tulvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liitva kanal rakennettiin helpottamaan veden kulkua etenkin kevättulvien aikana. Võhandu jõen ja sen sivu-uomien ympäristö on täällä melko alavaa aluetta. Jo puolen metrin vedennousu aiheuttaa Vanajõen ympäristössä tulvia. Vedenmittausasema sijaitsee Roosisaaressa, josta saadaan samalla Tamula järven vedenpinnan korkeudet. Vuotuiset korkeusvaihtelut ovat metrin luokkaa ja tulvien aikana vesi voi nousta 1,5 metriä. Silloin ovat vaarassa Võrun kaupungin reuna-alueet.[4]
Kevättulvissa, jos pääuoman vedenpinta kohoaa nopeammin kuin Tamula järven vedenpinta, kääntyy Vanajõen virtaussuunta kohti Tamula järveä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Keskkonnaregister: Vanajõgi (VEE1004603) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b Keskkonnaregister: Tamula järv (VEE2126200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Koreli oja (VEE1004600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)
- ↑ a b Pedusaar, Tiia: Kümme aastat Tamula järve veetaseme mõõtmisi. Eesti Loodus, 9. 2017, 68. vsk, nro 9, s. 60–61. Tarto: MTÜ Loodusajakiri. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 15.8.2020. (viroksi)
- ↑ Tamula järv, Eesti Entsykloeedia, viitattu 15.8.2020
- ↑ Sulaveed panid jõe tagurpidi voolama Delfi. 4.4. 2009. Viitattu 15.8.2020. (viroksi)