Valter Thomé
Valter Thomé (5. elokuuta 1874 Pudasjärvi – 1. helmikuuta 1918 Vihti) oli suomalainen arkkitehti. Thomé valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1898.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Thomé työskenteli 1890-luvun loppupuolella Lars Sonckin, Grahn, Hedman & Wasastjernan ja Onni Törnqvistin toimistoissa. Vuonna 1900 hän perusti toimiston yhdessä opiskelutoverinsa Karl Lindahlin kanssa. Oman toimiston hän perusti vuonna 1905. Vuosina 1909–1912 hänellä oli toimisto yhdessä Bröderna Uddin kanssa. Vuonna 1912 Valter Thomé perusti toimiston yhdessä veljensä Ivar Thomén kanssa. Lisäksi hän teki itsenäisiä töitä ja toimi vuonna 1900 Yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräisenä arkkitehtina.[1]
Thomén veljekset voittivat vuonna 1916 arkkitehtikilpailun Stockmannin Helsingin keskustan tavaratalosta. Rakennus toteutettiin vasta vuonna 1930, ja silloin sen sai tehtäväkseen Sigurd Frosterus.[2]
Lauri Karan johtama Hyvinkään punakaartin osasto surmasi sisällissodan aikana Vihdissä Thomén ja tämän veljet Williamin ja Ivarin.[3] Kuolintavoiksi on Kansallisarkiston sotasurmat -sivustossa ilmoitettu sekä pistimenhaava vatsassa että ampuminen. William Thomé oli ammatiltaan metsänhoitaja.[4] Veljessarjan neljäs, taiteilija Verner Thomé, ei ollut veljiensä mukana tuona traagisena päivänälähde?.
Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valter Thomé[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Perhon kirkko – 1903
- Pallaksen talo, Kirkkokatu 8, Oulu – 1907
- Vanha PYP:n talo, Pekurinkulma, Kirkkokatu 12, Oulu – 1910
- Wikkulan talo, Asemakatu 12, Oulu – 1911[5]
- Engelinaukio 1, Eira, Helsinki – 1913
- Erottajankatu 9, Helsinki – (1911)
- Voikkaan tehdaspalokunnan talo – 1912
- Kemin tullikamari (nyk Jalokivigalleria) – 1912
- Mäntän paperitehdas, Mänttä (1905–1914)
- Aino ja Oskar Kallaksen talo, Tartto, Viro – 1914
Karl Lindahl & Valter Thomé 1900–1905[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Oulun kauppahalli – 1901
- Otavan talo, Uudenmaankatu 10, Helsinki – 1906
- Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29, Helsinki – 1903
- Hovinsaaren kansakoulu, Ruununmaankatu 2, Kotka – 1908
Valter Thomé & Bröderna Udd 1909–1912[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Erottajankatu 5, Helsinki – 1910
- Erottajankatu 7, Helsinki – 1910
- Bulevardi 22, Helsinki – 1911
- Annankatu 2, Helsinki – 1911
Valter ja Ivar Thomé 1912–1918[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varkauden keskustan asemakaava – 1913 (ja kaavan täydennys 1917)[6]
- Laakspohjan kartano, Lohja – 1914
- Noormarkun ruukin virkailija-asunnot – 1915
- Porvoon säästöpankki, nykyinen seurakuntatalo – 1915
- Suomen yhdyspankin konttori, Raahe – 1915
- Mäntän Klubi, Mänttä – 1920[7]
- Hotelli Finlandia (nyk. parantola), Punkaharju – 1914
- Pieksämäen vanha kaupungintalo, Pieksämäki – 1918
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kirkkokatu 20. Raahe www.raahe.info. Viitattu 1.4.2007.
- ↑ Sigurd Frosterus Arkkitehtiesittely Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 28.1.2015. Viitattu 8.1.2017.
- ↑ Hällsten, Annika: Arkistoitu kopioBröderna Thomé arkebuserades – och glömdes bort. Hufvudstadsbladet. 21.1.2016. Arkistoitu 21.1.2016. Viitattu 21.1.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Suomen sotasurmat 1914–1922 Kansallisarkisto. Arkistoitu 28.1.2016. Viitattu 1.4.2007.
- ↑ Hovi-Wasastjerna, Päivi: Arkkitehti Valter Thomé: Harmoniaa etsimässä, s. 104. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-99546-1-2.
- ↑ Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 1.4.2007.
- ↑ Mäntän klubi Mänttä-Seura. Arkistoitu 13.9.2007. Viitattu 1.4.2007.
Rakennus valmistui vasta Thomén veljesten kuoleman jälkeen, ja sen suunnittelun vei loppuun arkkitehti W. G. Palmqvist.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paavilainen, Marko: Murhatut veljet: Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema. Helsinki: Siltala, 2016. ISBN 978-952-234-337-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valter Thomé Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
