Ero sivun ”Matti Klinge” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
52 252 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 23: Rivi 23:
'''Matti Klinge''' (s. [[31. elokuuta]] [[1936]] [[Helsinki]]) on [[historia]]ntutkija ja [[filosofian tohtori]], joka toimi [[Helsingin yliopisto]]n historian [[Ruotsinkielinen opetus Helsingin yliopistossa|ruotsinkielisen professuurin]] viranhaltijana vuosina [[1975]]–[[2001]] sekä [[Pariisin yliopisto]]n Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina vuosina [[1970]]–[[1972]]. Hänet tunnetaan kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena ja näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana.
'''Matti Klinge''' (s. [[31. elokuuta]] [[1936]] [[Helsinki]]) on [[historia]]ntutkija ja [[filosofian tohtori]], joka toimi [[Helsingin yliopisto]]n historian [[Ruotsinkielinen opetus Helsingin yliopistossa|ruotsinkielisen professuurin]] viranhaltijana vuosina [[1975]]–[[2001]] sekä [[Pariisin yliopisto]]n Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina vuosina [[1970]]–[[1972]]. Hänet tunnetaan kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena ja näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana.


Klingen tieteelliset päätyöt ovat kaksi Helsingin yliopiston historiaan liittyvää teossarjaa, neliosainen ''Ylioppilaskunnan historia'' ja kolmiosainen ''Helsingin yliopisto 1640–1990''. Hänen tuotantoonsa sisältyy myös huomattavia henkilöhistoriallisia töitä, kuten [[J. L. Runeberg]]in ja [[Zachris Topelius|Zachris Topeliuksen]] aatehistorialliset elämäkerrat sekä ''[[Suomen kansallisbiografia]]n'' päätoimittaminen. Hänen omin julkaisumuotonsa tutkijana ovat kuitenkin olleet lyhyistä esseistä koostuvat kokoelmat. Tutkijana Klinge edustaa ranskalaista traditiota, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen kyseenalaistaminen, ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta.<ref name=Tommila>{{Kirjaviite | Tekijä=Päiviö Tommila | Nimeke=Suomen historiankirjoitus | Sivu=254 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 }}</ref>
Klingen tieteelliset päätyöt ovat kaksi Helsingin yliopiston historiaan liittyvää teossarjaa, neliosainen ''Ylioppilaskunnan historia'' ja kolmiosainen ''Helsingin yliopisto 1640–1990''. Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen ''[[Suomen kansallisbiografia]]n'' päätoimittaminen. Hänen omin julkaisumuotonsa ovat kuitenkin olleet lyhyistä historiallisista esseistä koostuvat kokoelmat. Tutkijana Klinge edustaa ranskalaista traditiota, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen, ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta.<ref name=Tommila>{{Kirjaviite | Tekijä=Päiviö Tommila | Nimeke=Suomen historiankirjoitus | Sivu=254 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1989 }}</ref>

Klingellä on näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kotimaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän on tullut tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Suomen kansallisbiografia V | Sivu=255 | Julkaisija=SKS | Vuosi=2005 }}</ref> Eläkkeelle jäätyään hän on kirjoittanut julkista päiväkirjaa, jota on ilmestynyt kirjamuodossa yksitoista osaa.


== Historioitsija ==
== Historioitsija ==

Versio 26. helmikuuta 2010 kello 09.14

Matti Klinge
Matti Klinge lokakuussa 2008
Matti Klinge lokakuussa 2008
Henkilötiedot
Syntynyt31. elokuuta 1936
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Instituutti Helsingin yliopisto
Tutkimusalue historia
Tunnetut työt Ylioppilaskunnan historia (1967–68)
Helsingin yliopisto 1640–1990 (1987–90)
Suomen Kansallisbiografia (päätoimittaja, 2003–07)

Matti Klinge (s. 31. elokuuta 1936 Helsinki) on historiantutkija ja filosofian tohtori, joka toimi Helsingin yliopiston historian ruotsinkielisen professuurin viranhaltijana vuosina 1975–2001 sekä Pariisin yliopiston Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina vuosina 1970–1972. Hänet tunnetaan kirjallisesti tuotteliaana aate-, sivistys- ja kulttuurihistorian tutkijana sekä aktiivisena ja näkyvänä yhteiskunnallisena keskustelijana.

Klingen tieteelliset päätyöt ovat kaksi Helsingin yliopiston historiaan liittyvää teossarjaa, neliosainen Ylioppilaskunnan historia ja kolmiosainen Helsingin yliopisto 1640–1990. Hänen huomattavimpiin töihinsä sisältyy myös kymmenosaisen Suomen kansallisbiografian päätoimittaminen. Hänen omin julkaisumuotonsa ovat kuitenkin olleet lyhyistä historiallisista esseistä koostuvat kokoelmat. Tutkijana Klinge edustaa ranskalaista traditiota, johon kuuluvat vapaamuotoinen esseistiikka ja vakiintuneiden historiallisten tulkintojen rohkea kyseenalaistaminen, ja joka poikkeaa suomalaisen historiankirjoituksen saksalaistyyppistä lähdetutkimusta edustavasta valtavirrasta.[1]

Klingellä on näkyvä asema sekä suomalaisessa tiedeyhteisössä että kotimaisessa kansalaisyhteiskunnassa. Julkisuudessa hän on tullut tunnetuksi ”rohkeista kannanotoistaan ja tietoisen urbaanista olemuksestaan sekä poleemisesta, kansakuntaa kasvattamaan pyrkivästä asenteestaan”.[2] Eläkkeelle jäätyään hän on kirjoittanut julkista päiväkirjaa, jota on ilmestynyt kirjamuodossa yksitoista osaa.

Historioitsija

Klinge väitteli filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistosta 1967 väitöskirjalla Kansalaismielen synty. Hän toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan historiantutkijana 1960–1968 ja kirjoitti Ylioppilaskunnan historian osat I–IV. Yliopistohistoria sekä kansallisuusaate kuuluvat Klingen uran keskeisiin tutkimuskohteisiin, ja hän palasi samoihin aiheisiin muun muassa yliopistohistoriikissä Helsingin yliopisto 1917–1990 (1990). Hän työskenteli myös Suomen akatemian humanistisen toimikunnan tutkijana 1968–1970 ja 1972–1975 sekä Suomen kirjallisuuden ja kulttuurin vierailevana professorina Pariisissa 1970–1972 ennen valintaansa Helsingin yliopiston historian ruotsinkieliseksi professoriksi 1975. Tästä virasta Klinge jäi eläkkeelle 2001 toimittuaan 1990-luvulla joitakin vuosia myös historian laitoksen esimiehenä.

Matti Klinge osallistui Paasikivi-seuran perustamiseen vuonna 1958. Vuosina 1985−1986 Klinge kokosi ja toimitti yhdessä professori Yrjö Blomstedtin kanssa presidentti Juho Kusti Paasikiven päiväkirjat kahtena niteenä vuosilta 1944−1956.

Klinge tunnetaan historioitsijana kenties parhaiten suurelle yleisölle tarkoitetuista yleisesityksistä. Niitä ovat muun muassa seitsemälletoista kielelle käännetty Katsaus Suomen historiaan (1977), Suomen valtiollista symboliikkaa tarkasteleva Suomen sinivalkoiset värit (1981) sekä Itämeren alueen historiaa luotaavat Muinaisuutemme merivallat (1983) ja Itämeren maailma (1994). Klingen teokset ovat saaneet useita palkintoja, kuten tiedonjulkistamispalkinnon 1976 ja Tieto-Finlandian kunniamaininnan 1991 kirjasta Kuningatar Kristiina – aikamme eurooppalainen (julkaistu vuonna 1990 yhdessä Maria-Liisa Nevalan, Laura Kolben ja Päivi Setälän kanssa).

Kulttuurivaikuttaja

Matti Klinge tunnetaan aktiivisena ja näkyvänä kulttuurikeskustelijana. Hän on julkaissut vuodesta 1999 lähtien päiväkirjasarjaa, joka on saavuttanut huomiota. Vuosina 1982 ja 1988 Klinge toimi tasavallan presidentin valitsijamiehenä. Hän on toiminut myös Suomen Tiedeseuran puheenjohtajana ja toiminut presidentin neuvonantajana kunniamerkki- ja arvonimiasioissa.

Klinge oli vuonna 1958 yksi Paasikivi-seuran perustajista.

Luottamustehtäviä ja tunnustuksia

Matti Klinge on toiminut lukuisissa luottamustehtävissä suomalaisessa tiede- ja historiamaailmassa. Tieteellisistä ansioistaan hän on saanut Suomen Leijonan ja Suomen Valkoisen Ruusun ritarikuntien 1. luokan komentajamerkit, useita korkeita ulkomaisia kunniamerkkejä sekä kaksi kunniatohtoriutta. Hänelle on myös myönnetty lukuisia tieteellisiä palkintoja.

Helsingin yliopisto on vuodesta 1996 jakanut vuosittaista Matti Klinge -stipendiä. Stipendi on väitöskirjan tekijälle suunnattu vuoden mittainen tutkimusapuraha. Väitöskirjan tulee käsitellä joko Helsingin yliopiston asemaa, historiaa tai yhteiskunnallista merkitystä tai yleisesti yliopistoja tai yliopistokysymystä.[3]

Eteläsuomalaisessa Osakunnassa Klinge on toiminut muun muassa kuraattorina ja inspehtorina.

Luottamustehtäviä

Palkintoja

  • Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto 1976
  • Eesti Üliopilaste Seltsin palkinto 1986
  • Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston palkinto 1986
  • Lauri Jäntin säätiön palkinto 1988 (osuudesta Helsingin yliopiston historia -sarjan kirjoitustyössä)
  • Ruotsin Akatemian palkinto 1989
  • Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto, 1990
  • Tieto-Finlandian kunniamaininta 1991 (teoksesta Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen)
  • Urho Kekkonen -tunnustuspalkinto 1996
  • Svenska Litteratursällskapetin Forskning och vitterhet –mitali, 1998
  • Sanomalehdistön kunniamitali, 1999
  • Helsingin kaupungin tiedepalkinto 2000
  • Suomen Tiedeseuran E. J. Nyström -palkinto, 2000
  • Suomen Kulttuurirahaston mitali, 2003
  • Svenska Litteratursällskapetin palkinto, 2005
  • Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto 2007

Arvonimiä ja kunniamerkkejä

  • Filosofian kunniatohtori, Uppsalan yliopisto, 1989
  • Filosofian kunniatohtori, Greifswaldin yliopisto, 2006
  • Ruotsin Pohjantähden ritarikunnan komentaja
  • Ranskan Kunnialegioonan ritari, 1996

Tuotanto

Itsenäiset historiateokset

  • Kansalaismielen synty (väitöskirja, Otava 1967)
  • Ylioppilaskunnan historia I–IV (WSOY 1967–1968, laajennettu versio HYY ja Gaudeamus 1978)
  • Mannerheim. Kuvaelämäkerta. (Otava 1968)
  • Ylioppilastalo (HYY 1970)
  • Vihan veljistä valtiososialismiin: Yhteiskunnallisia ja kansallisia näkemyksiä 1910- ja 1920-luvuilta. Taskutieto 100. Porvoo Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00678-5.
  • Bernadotten ja Leninin välissä: Tutkielmia kansallisista aiheista. Taskutieto 128. Porvoo Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-06881-0.
  • Blick på Finlands historia (suom. Otava 1977)
  • Suomen sinivalkoiset värit: Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista ja merkityksestä. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15314-5.
  • Kaksi Suomea. Helsingissä: Otava, 1982. ISBN 951-1-07011-8.
  • Runebergs två fosterland (Söderström 1983)
  • Muinaisuutemme merivallat: Kuvitettu historiallinen luonnos. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07858-5.
  • Professoreita (Otava 1984)
  • Otavan suuri maailmanhistoria XIV: Porvariston nousu (Otava 1985)
  • Kulttuurista: Kansalaispuheenvuoroja. Helsinki: Gaudeamus, 1986. ISBN 951-662-405-7.
  • Senaatintorin sanoma: Tutkielmia suuriruhtinaskunnan ajalta. Helsingissä: Otava, 1986. ISBN 951-1-09060-7.
  • Från lojalism till rysshat (Söderström 1987)
  • Mikä mies Porthan oli? (SKS 1989)
  • Let us be Finns (Otava 1990)
  • Kuningatar Kristiina: Aikansa eurooppalainen. Helsingissä: Otava, 1990. ISBN 951-1-11402-6.
  • Romanus sum: Kirjoituksia Euroopasta. Helsingissä: Otava, 1991. ISBN 951-1-11665-7.
  • Euroopassa, Pietarissa. Helsingissä: Otava, 1993. ISBN 951-1-12650-4.
  • The Finnish Tradition (SKS 1993)
  • Mesimarja, myytti, Mannerheim: Tutkielmia ja puheenvuoroja. Artikkelit julkaistu pääosin sanoma- ja aikakauslehdissä 1988–1993. Helsingissä: Otava, 1994. ISBN 951-1-13300-4.
  • Kävelyllä Pariisissa: Matkoja ja kirjoja. Helsingissä: Otava, 1995. ISBN 951-1-13668-2.
  • Keisarin Suomi. (Kejsartiden.) Suomennos: Marketta Klinge. Espoo: Schildt, 1997. ISBN 951-50-0682-1.
  • Klinge, Matti: Kaukana ja kotona. (Krig, kvinnor, konst.) Suomennos: Marketta Klinge. Espoo: Schildt, 1997. ISBN 951-50-0874-3.
  • Idylli ja uhka: Topeliuksen aatteita ja politiikkaa. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22952-0.
  • Katsaus Suomen historiaan. 5. uudistettu painos. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17274-3.
  • Suomi Euroopassa. Pohjautuu teokseen Katsaus Suomen historiaan. Helsingissä: Otava, 2003. ISBN 951-1-18341-9.
  • Poliittinen Runeberg. Käsikirjoituksesta suomentanut Marketta Klinge. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29086-6.
  • Iisalmen ruhtinaskunta. Modernin projekti sukuverkostojen periferiassa (SKS 2006)
  • Itämeren maailma. (Östersjövärlden.) 1. laitos 1984. Uudistettu ja laajennettu laitos. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22254-5.
  • Napoleonin varjo: Euroopan ja Suomen murros 1795–1815. Merkkivuosi 1809: kansakuntaa rakentamaan -hanke. Helsingissä: Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23238-4.

Muiden kanssa kirjoitetut historiateokset

  • Ylioppilaslehti (Maunu Harmon kanssa, Gaudeamus 1983)
  • Maisemia Suomesta (Aimo Reitalan kanssa, Otava 1987)
  • Helsingin yliopisto 1640–1990, osa I: Kuninkaallinen Turun akatemia 1640–1808 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Otava 1987)
  • Helsingin yliopisto 1640–1990, osa II: Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto 1808–1917 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Valtion painatuskeskus 1989)
  • Helsingin yliopisto 1640–1990, osa III: Helsingin yliopisto 1917–1990 (Rainer Knapasin, Anto Leikolan ja John Strömbergin kanssa, Otava 1990)
  • Kuningatar Kristiina – aikansa eurooppalainen (Päivi Setälän, Maria-Liisa Nevalan ja Laura Kolben kanssa, Otava 1990)
  • Suomen ylioppilas (Laura Kolben kanssa, Otava 1991)
  • Klinge, Matti & Kolbe, Laura: Helsinki, Itämeren tytär: Lyhyt historia. Uudistettu laitos. Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21812-8.

Päiväkirjat

  • Päiväkirjastani: Fin de siecle 1999 (Otava 1999)
  • Eurooppaa: Päiväkirjastani 1999–2000. Helsingissä: Otava, 2000. ISBN 951-1-16929-7.
  • Luen ja matkustan: päiväkirjastani 2000–2001 (Otava 2001)
  • Humanistin iltapäivä: Päiväkirjastani 2001–2002. Helsingissä: Otava, 2002. ISBN 951-1-18272-2.
  • Kirjoitan muistiin: päiväkirjastani 2002–2003 (Otava 2003)
  • Teetä ja suurmiehiä: päiväkirjastani 2003–2004 (Otava 2004)
  • Rooma, Moskova, Sesenheim: päiväkirjastani 2004–2005 (Otava 2005)
  • Miksi?: päiväkirjastani 2005–2006 (Otava 2006)
  • Savo, rajat, papukaija: päiväkirjastani 2006–2007 (Otava 2007)
  • Nainen kävi parvekkeella: päiväkirjastani 2007–2008. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-23047-2.
  • Onko omaisuus varkautta?: päiväkirjastani 2008–2009 (Siltala 2009)

Lähteet

  1. ↑ Päiviö Tommila: Suomen historiankirjoitus, s. 254. WSOY, 1989.
  2. ↑ Suomen kansallisbiografia V, s. 255. SKS, 2005.
  3. ↑ Pia Koivisto: Lyhyet – korkeakoulu- ja tiedeuutiset. Yliopisto-lehti, 14/1996.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Klinge&oldid=8086127”