Ero sivun ”Daakia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
kopioitu ja muokattu tekstiä artikkelista Trajanus |
kielenhuoltoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:REmpire-Dacia.png|thumb|Daakia]] |
[[Kuva:REmpire-Dacia.png|thumb|Daakia]] |
||
[[Kuva:Daakian-provinssi.png|right|thumb|400px|Daakian provinssi. ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacia'' eli Ulpia on provinssin ainut tunnettu |
[[Kuva:Daakian-provinssi.png|right|thumb|400px|Daakian provinssi. ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacia'' eli Ulpia on provinssin ainut tunnettu kaupunki, jonka Trajanuksen tiedetään perustaneen.]] |
||
'''Daakia''' ([[Latina]]ksi ''Dacia'') on muinainen |
'''Daakia''' ([[Latina]]ksi ''Dacia'') on muinainen kuningaskunta Tiszan ja Dnestrin välillä [[Tonava]]n pohjoispuolella ja Karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyisten [[Romania]]n ja [[Moldova]]n valtioiden alueella. Siellä asui [[traakia]]lainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi. |
||
Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin |
Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin he joutuivat tekemisiin roomalaisten kanssa, ja Daakia oli kuningaskunta [[200-luku eaa.|200-luvulta eaa.]] lähtien. Rooman keisari [[Augustus]] voitti daakialaiset, mutta heidän sotajoukkonsa hyökkäsivät silti talvisin jäätyneen Tonavan yli ryöstämään Rooman kaupunkeja Moesiassa. |
||
== Dacian provinssi == |
== Dacian provinssi == |
||
Keisari [[Trajanus]] valloitti alueen [[Daakian sodat|Daakian sodissa]] vuosina [[101]]–[[106]] |
Daakiasta tuli Rooman provinssi, kun Keisari [[Trajanus]] valloitti alueen [[Daakian sodat|Daakian sodissa]] vuosina [[101]]–[[106]]. Provinssin nimi oli ''Dacia Traiana''. |
||
11. elokuuta 106 Trajanus nimitti ''Dacia''-provinssin ensimmäiseksi maaherraksi erään D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa Sarmizegethusan valtauksen jälkeen ja ennen Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet [[iazygit]] ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja [[Valakia]]n tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.<ref name=Bennett>{{Kirjaviite |Tekijä=Julian Bennett | Nimeke= Trajan: Optimus Princeps s. 163-172| Julkaisija=Indiana University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0253214351}}</ref> |
11. elokuuta 106 Trajanus nimitti ''Dacia''-provinssin ensimmäiseksi maaherraksi erään D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa pääkaupunki Sarmizegethusan valtauksen jälkeen ja jo ennen viimeisen Daakian kuninkaan Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet [[iazygit]] ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja [[Valakia]]n tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.<ref name=Bennett>{{Kirjaviite |Tekijä=Julian Bennett | Nimeke= Trajan: Optimus Princeps s. 163-172| Julkaisija=Indiana University Press | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0253214351}}</ref> |
||
Trajanus jätti Daakiaan kolme legioonaa, [[Legio IIII Flavia]]n Berzobikseen ja [[Legio XIII Gemina]] Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27 000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian läpi [[mustameri|Mustallemerelle]]. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.<ref name=Bennett/> |
Trajanus jätti Daakiaan kolme legioonaa, [[Legio IIII Flavia]]n Berzobikseen ja [[Legio XIII Gemina]] Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27 000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian läpi [[mustameri|Mustallemerelle]]. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.<ref name=Bennett/> |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
Trajanus perusti ainakin yhden uuden ''[[colonia]]n'' Daakiaan, ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican''. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin [[municipium]]iksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.<ref name=Bennett/> |
Trajanus perusti ainakin yhden uuden ''[[colonia]]n'' Daakiaan, ''Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican''. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin [[municipium]]iksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.<ref name=Bennett/> |
||
Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset |
Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan, ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset omaksuivat roomalaisten tavat ja kulttuurin, mistä on merkkinä nykyinen [[romanian kieli]], joka on romaaninen eli perustuu [[latina]]n kieleen. |
||
Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari [[Konstantinus Suuri]] |
Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari [[Konstantinus Suuri]] syntyi Daakiassa [[Naissus|Naissuksessa]] |
||
[[Gallienus|Gallienuksen]] aikana [[256]] [[gootit]] ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. [[Aurelianus|Aurelianuksen]] ([[270]]–[[275]]) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle ''Dacia Aureliana''an. [[Hunnit]] valloittivat vuorostaan maan gooteilta [[376]]. [[Madjaarit]] valloittivat [[Transilvania]]n [[800-luku|800-luvulla]]. |
[[Gallienus|Gallienuksen]] aikana [[256]] [[gootit]] ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. [[Aurelianus|Aurelianuksen]] ([[270]]–[[275]]) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä, seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle ''Dacia Aureliana''an. [[Hunnit]] valloittivat vuorostaan maan gooteilta [[376]]. [[Madjaarit]] valloittivat [[Transilvania]]n [[800-luku|800-luvulla]]. |
||
== Viitteet == |
== Viitteet == |
||
Versio 29. syyskuuta 2007 kello 21.47
Daakia (Latinaksi Dacia) on muinainen kuningaskunta Tiszan ja Dnestrin välillä Tonavan pohjoispuolella ja Karpaattien eteläpuolella, suunnilleen nykyisten Romanian ja Moldovan valtioiden alueella. Siellä asui traakialainen kansa, joita kreikaksi nimitettiin getalaisiksi.
Daakialaisilla oli kehittynyt yhteiskunta jo ennen kuin he joutuivat tekemisiin roomalaisten kanssa, ja Daakia oli kuningaskunta 200-luvulta eaa. lähtien. Rooman keisari Augustus voitti daakialaiset, mutta heidän sotajoukkonsa hyökkäsivät silti talvisin jäätyneen Tonavan yli ryöstämään Rooman kaupunkeja Moesiassa.
Dacian provinssi
Daakiasta tuli Rooman provinssi, kun Keisari Trajanus valloitti alueen Daakian sodissa vuosina 101–106. Provinssin nimi oli Dacia Traiana.
11. elokuuta 106 Trajanus nimitti Dacia-provinssin ensimmäiseksi maaherraksi erään D. Terentius Scaurianuksen. Tämä tapahtui vain pari viikkoa pääkaupunki Sarmizegethusan valtauksen jälkeen ja jo ennen viimeisen Daakian kuninkaan Decebaluksen kuolemaa. Uutta provinssia uhkasivat etupäässä lännessä asuneet iazygit ja idässä roksolaanit, kummatkin skyyttiläisiä paimentolaiskansoja. Paimentolaisten vaellusreitit kulkivat osittain uuden provinssin läpi. Aluksi roomalaiset pitivät hallussaan Baanaattia ja Valakian tasankoja, joita kuitenkin oli vaikea puolustaa. Pian, ehkä jo vuonna 108, roomalaiset jättivät nämä alueet ja Daakian provinssi sai lopulliset rajansa.[1]
Trajanus jätti Daakiaan kolme legioonaa, Legio IIII Flavian Berzobikseen ja Legio XIII Gemina Apulumiin. Provinssiin sijoitettiin myös paljon apujoukkoja, yhteensä noin 27 000 sotilasta. Trajanus määräsi provinssiin rakennettavaksi teitä. Laajin näistä oli Via Pontica, joka kulki Pannonia Inferiorista Daakian läpi Mustallemerelle. Tien rakentamiseen käytettiin sotavankeja.[1]
Trajanus perusti ainakin yhden uuden colonian Daakiaan, Colonia Ulpia Traiana Augusta Dacican. Luultavasti hän perusti vielä toisenkin kaupungin, Malvan, jonnekin Daakian eteläosaan. Lisäksi hän korotti myöhemmin usean muun kaupungin municipiumiksi. Daakian kulta- ja hopeakaivoksista tuli keisarin omaisuutta.[1]
Daakialaisia värvättiin Rooman armeijaan, ja daakialaiskohortit taistelivat muun muassa Britanniassa. Daakialaiset omaksuivat roomalaisten tavat ja kulttuurin, mistä on merkkinä nykyinen romanian kieli, joka on romaaninen eli perustuu latinan kieleen.
Rooman valtakunnan ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus Suuri syntyi Daakiassa Naissuksessa
Gallienuksen aikana 256 gootit ylittivät Karpaatit ja ajoivat roomalaiset Daakiasta muutamia linnoituksia lukuun ottamatta. Aurelianuksen (270–275) aikana viimeisetkin joukot vedettiin Tonavan eteläpuolelle. Ei tiedetä, seurasiko paikallinen väestö mukana Tonavan eteläpuolelle Dacia Aurelianaan. Hunnit valloittivat vuorostaan maan gooteilta 376. Madjaarit valloittivat Transilvanian 800-luvulla.
Viitteet
- ↑ a b c Julian Bennett: Trajan: Optimus Princeps s. 163-172. Indiana University Press, 2001. ISBN 0253214351.