Ero sivun ”Gaston Reiff” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p {{Tynkä/Yleisurheilija}} + fix |
p +{{olympiamitalit}} |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{| {{olympiamitalit}} |
|||
|bgcolor=#003399 colspan=3 align=center| <font color=#ffffff> '''Kesäolympialaiset''' |
|||
|- align=center |
|||
|bgcolor=gold| Kultaa || [[Kesäolympialaiset 1948|1948]] || 5000 m |
|||
|} |
|||
'''Gaston Reiff''' ([[24. helmikuuta]] [[1921]], [[Braine-l'Alleud]], [[Brabant]] – [[6. toukokuuta]] [[1992]], [[Braine-l'Alleud]]) oli [[belgia]]lainen kestävyysjuoksija. |
'''Gaston Reiff''' ([[24. helmikuuta]] [[1921]], [[Braine-l'Alleud]], [[Brabant]] – [[6. toukokuuta]] [[1992]], [[Braine-l'Alleud]]) oli [[belgia]]lainen kestävyysjuoksija. |
||
Versio 26. helmikuuta 2007 kello 02.46
| Kesäolympialaiset | ||
| Kultaa | 1948 | 5000 m |
Gaston Reiff (24. helmikuuta 1921, Braine-l'Alleud, Brabant – 6. toukokuuta 1992, Braine-l'Alleud) oli belgialainen kestävyysjuoksija.
Reiff kilpaili nuoruudessaan nyrkkeilyssä ja jalkapallossa, kunnes aloitti juoksun. Hänen urheilu-uransa suurin saavutus oli olympiavoitto Lontoon olympialaisten 1948 5 000 metrin juoksussa. Reiff pystyi pitämään Tšekkoslovakian Emil Zátopekin takanaan ajalla 14.14,2. Myöhemmin Zátopekistä ja Reiffistä tuli hyvät ystävät.
Reiff teki 1948 2 000 metrin juoksun maailmanennätyksen. 1951 hän paransi 3 000 metrin juoksun ja 1953 kahden mailin maailmanennätystä. Vuonna 1951 hän piti hallussaan Belgian ennätyksiä kaikilla 1000 ja 10 000 metrin välisillä matkoilla. Reiff voitti urallaan 24 Belgian mestaruutta ja teki 26 Belgian ennätystä. Hän osallistui 1952 Helsingin olympialaisiin, mutta joutui keskeyttämään 5 000 metrin finaalissa. Reiff lopetti urheilu-uransa vuonna 1958.
Reiffin kotikaupungissa Braine-l'Alleudissa on nykyisin hänen mukaansa nimetty katu.
|
1912: Hannes Kolehmainen | 1920: Joseph Guillemot | 1924: Paavo Nurmi | 1928: Ville Ritola | 1932: Lauri Lehtinen | 1936: Gunnar Höckert | 1948: Gaston Reiff | 1952: Emil Zátopek | 1956: Vladimir Kuts | 1960: Murray Halberg | 1964: Robert Schul | 1968: Mohamed Gammoudi | 1972: Lasse Virén | 1976: Lasse Virén | 1980: Miruts Yifter | 1984: Sa’id Awita | 1988: John Ngugi | 1992: Dieter Baumann | 1996: Vénuste Niyongabo | 2000: Millon Wolde | 2004: Hicham el-Guerrouj | 2008: Kenenisa Bekele | 2012: Mohamed Farah | 2016: Mohamed Farah | 2020: Joshua Cheptegei |