Ero sivun ”Maria Jotuni” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 27: Rivi 27:


==Elämänvaiheet==
==Elämänvaiheet==
Maria ("Maikki", "Maiju") Haggrén (vsta 1906 alkaen Maria Jotuni) kävi Kuopion suomalaista yhteiskoulua 7. luokalle asti ja lukion loppuun [[Kuopion suomalainen tyttökoulu|Kuopion suomalaisen tyttökoulun]] jatkoluokilla. Valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1900 Jotuni suunnitteli ryhtyvänsä [[opettaja]]ksi. Hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa vuosina 1900–1904 historiaa, kirjallisuutta ja taidehistoriaa.
Maria ("Maikki", "Maiju") Haggrén (vuodesta 1906 alkaen Maria Jotuni) kävi Kuopion suomalaista yhteiskoulua 7. luokalle asti ja lukion loppuun [[Kuopion suomalainen tyttökoulu|Kuopion suomalaisen tyttökoulun]] jatkoluokilla. Valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1900 Jotuni suunnitteli ryhtyvänsä [[opettaja]]ksi. Hän opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa vuosina 1900–1904 historiaa, kirjallisuutta ja taidehistoriaa.


Jotuni oli todennäköisesti yliopiston ensimmäinen naisstipendiaatti, joka keräsi kansanperinnettä ja levitti valistuksen aatetta. Jotuni toimitti myös yliopiston Savo-Karjalaisen osakunnan lehteä. Muita harrastuksia kirjoittamisen ohella olivat kuorolaulu, teatterissa ja tansseissa käyminen sekä Ylioppilaiden kaunotieteellisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen. Jotunin ystäväpiiriin kuuluivat mm. Laura Silenius (myöh. Sorma), [[Joel Lehtonen]], Heikki Ojansuu ja [[Viljo Tarkiainen]]. Jotuni vaihtoi yliopisto-opinnot kirjailijan ammatin harjoittamiseen julkaistuaan esikoisteoksensa Suhteita vuonna 1905.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=16&sivu=31&kpl=2&o=31|nimeke=Sydän kompassina - Maria Jotuni|julkaisu=tuhannettunteet.kuopio.fi|viitattu=2021-09-05}}</ref>
Jotuni oli todennäköisesti yliopiston ensimmäinen naisstipendiaatti, joka keräsi kansanperinnettä ja levitti valistuksen aatetta. Jotuni toimitti myös yliopiston Savo-Karjalaisen osakunnan lehteä. Muita harrastuksia kirjoittamisen ohella olivat kuorolaulu, teatterissa ja tansseissa käyminen sekä Ylioppilaiden kaunotieteellisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen. Jotunin ystäväpiiriin kuuluivat mm. Laura Silenius (myöh. Sorma), [[Joel Lehtonen]], Heikki Ojansuu ja [[Viljo Tarkiainen]]. Jotuni vaihtoi yliopisto-opinnot kirjailijan ammatin harjoittamiseen julkaistuaan esikoisteoksensa Suhteita vuonna 1905.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=16&sivu=31&kpl=2&o=31|nimeke=Sydän kompassina - Maria Jotuni|julkaisu=tuhannettunteet.kuopio.fi|viitattu=2021-09-05}}</ref>
Rivi 33: Rivi 33:
Jotuni vaihtoi sukunimensä Haggrénista Jotuniksi yhdessä veljiensä kanssa suurena [[Nimenmuutto | nimenmuuttovuonna]] 1906. Jotuni merkitsee [[jättiläinen|jättiläistä]], joita oli [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]]. Jotuni on myös harvinaisempi nimitys [[suomalainen mytologia|suomalaisen kansanperinteen]] jättiläisille [[jatulit|jatuleille]], ja [[saamelaiset]] ovat kutsuneet jättiläisiä nimityksellä Jotuli.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.koulut.kuopio.fi/Koulu125/1897/Mjotuni.htm |Nimeke =Maria Jotuni |Julkaisu =Kuopion koululaitos 125 vuotta |Julkaisija =Kuopion koulutuspalvelukeskus| Viitattu =11.1.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.savonlinna.fi/kirjasto/LehtoNet/Lehtosen_ystavat.htm| Nimeke =Lehtosen ystäviä| Julkaisu =Savonlinna.fi| Viitattu =15.9.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=16&sivu=31&kpl=2&o=31| Nimeke =Sydän kompassina, Maria Jotuni| Julkaisu =Tuhannettunteet.kuopio.fi| Viitattu =15.9.2009}}</ref>
Jotuni vaihtoi sukunimensä Haggrénista Jotuniksi yhdessä veljiensä kanssa suurena [[Nimenmuutto | nimenmuuttovuonna]] 1906. Jotuni merkitsee [[jättiläinen|jättiläistä]], joita oli [[skandinaavinen mytologia|skandinaavisessa mytologiassa]]. Jotuni on myös harvinaisempi nimitys [[suomalainen mytologia|suomalaisen kansanperinteen]] jättiläisille [[jatulit|jatuleille]], ja [[saamelaiset]] ovat kutsuneet jättiläisiä nimityksellä Jotuli.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.koulut.kuopio.fi/Koulu125/1897/Mjotuni.htm |Nimeke =Maria Jotuni |Julkaisu =Kuopion koululaitos 125 vuotta |Julkaisija =Kuopion koulutuspalvelukeskus| Viitattu =11.1.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.savonlinna.fi/kirjasto/LehtoNet/Lehtosen_ystavat.htm| Nimeke =Lehtosen ystäviä| Julkaisu =Savonlinna.fi| Viitattu =15.9.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://tuhannettunteet.kuopio.fi/main.asp?sid=16&sivu=31&kpl=2&o=31| Nimeke =Sydän kompassina, Maria Jotuni| Julkaisu =Tuhannettunteet.kuopio.fi| Viitattu =15.9.2009}}</ref>


Jotuni avioitui alunperin Savo-Karjalaisessa osakunnassa tapaamansa [[Viljo Tarkiainen|Viljo Tarkiaisen]] kanssa vuonna 1911, ja heille syntyi kaksi poikaa, Jukka Tarkiainen ja [[Tuttu Tarkiainen]]. Jukka Tarkiaisen poika on historioitsija [[Kari Tarkiainen]], joka on kirjoittanut elämäkerran sekä isoäidistään että isoisästään. Jotuni on haudattu Helsingin Hietaniemeen (hauta U31-1-15).
Jotuni avioitui alunperin Savo-Karjalaisessa osakunnassa tapaamansa [[Viljo Tarkiainen|Viljo Tarkiaisen]] kanssa vuonna 1911, ja heille syntyi kaksi poikaa, Jukka Tarkiainen ja [[Tuttu Tarkiainen]]. Jukka Tarkiaisen poika on historioitsija [[Kari Tarkiainen]], joka on kirjoittanut elämäkerran sekä Maria Jotunista että Viljo Tarkiaisesta. Jotuni on haudattu Helsingin Hietaniemeen (hauta U31-1-15).


[[Tiedosto:MariaJotuni-postimerkki.jpg|thumb|150px|Eeva Oivon suunnittelema Maria Jotuni -postimerkki, 1980.]]
[[Tiedosto:MariaJotuni-postimerkki.jpg|thumb|150px|Eeva Oivon suunnittelema Maria Jotuni -postimerkki, 1980.]]

Versio 6. syyskuuta 2021 kello 01.36

Maria Jotuni
Henkilötiedot
Syntynyt9. huhtikuuta 1880
Kuopio
Kuollut30. syyskuuta 1943 (63 vuotta)
Helsinki
Ammatti kirjailija, näytelmäkirjailija
Kirjailija
SalanimiMaria Haggrén-Jotuni, Nix, Maria Kustaava Tarkiainen
Äidinkielisuomi
Esikoisteos Suhteita (1905)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Maria Gustaava Jotuni (vuoteen 1906 Haggrén, vuodesta 1911 Jotuni-Tarkiainen, 9. huhtikuuta 1880 Kuopio – 30. syyskuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija.

Elämänvaiheet

Maria ("Maikki", "Maiju") Haggrén (vuodesta 1906 alkaen Maria Jotuni) kävi Kuopion suomalaista yhteiskoulua 7. luokalle asti ja lukion loppuun Kuopion suomalaisen tyttökoulun jatkoluokilla. Valmistuttuaan ylioppilaaksi vuonna 1900 Jotuni suunnitteli ryhtyvänsä opettajaksi. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa vuosina 1900–1904 historiaa, kirjallisuutta ja taidehistoriaa.

Jotuni oli todennäköisesti yliopiston ensimmäinen naisstipendiaatti, joka keräsi kansanperinnettä ja levitti valistuksen aatetta. Jotuni toimitti myös yliopiston Savo-Karjalaisen osakunnan lehteä. Muita harrastuksia kirjoittamisen ohella olivat kuorolaulu, teatterissa ja tansseissa käyminen sekä Ylioppilaiden kaunotieteellisen yhdistyksen toimintaan osallistuminen. Jotunin ystäväpiiriin kuuluivat mm. Laura Silenius (myöh. Sorma), Joel Lehtonen, Heikki Ojansuu ja Viljo Tarkiainen. Jotuni vaihtoi yliopisto-opinnot kirjailijan ammatin harjoittamiseen julkaistuaan esikoisteoksensa Suhteita vuonna 1905.[1]

Jotuni vaihtoi sukunimensä Haggrénista Jotuniksi yhdessä veljiensä kanssa suurena nimenmuuttovuonna 1906. Jotuni merkitsee jättiläistä, joita oli skandinaavisessa mytologiassa. Jotuni on myös harvinaisempi nimitys suomalaisen kansanperinteen jättiläisille jatuleille, ja saamelaiset ovat kutsuneet jättiläisiä nimityksellä Jotuli.[2][3][4]

Jotuni avioitui alunperin Savo-Karjalaisessa osakunnassa tapaamansa Viljo Tarkiaisen kanssa vuonna 1911, ja heille syntyi kaksi poikaa, Jukka Tarkiainen ja Tuttu Tarkiainen. Jukka Tarkiaisen poika on historioitsija Kari Tarkiainen, joka on kirjoittanut elämäkerran sekä Maria Jotunista että Viljo Tarkiaisesta. Jotuni on haudattu Helsingin Hietaniemeen (hauta U31-1-15).

Eeva Oivon suunnittelema Maria Jotuni -postimerkki, 1980.

Kirjallinen tuotanto

Vaikka Jotuni muistetaan ehkä parhaiten 20 vuotta hänen kuolemansa jälkeen julkaistusta romaanista Huojuva talo, hän oli lyhyen tekstin ja dialogin taitaja. Jotunin ensimmäinen novellikokoelma Suhteita ilmestyi 1905, mutta suurempaa huomiota ja kritiikkiä herätti vasta toinen kokoelma Rakkautta (1907), jonka ensimmäinen painos myytiin pian loppuun.

Jotuni käsitteli kirjoituksissaan ihmistä ja feministinä erityisesti naisia ja naisten asemaa. Näiden lisäksi hän käsitteli muita yhteiskunnallisia epäkohtia, usein kyseenalaistavan huumorin keinoin.

Vuonna 2009 perustettu Maria Jotuni -seura ylläpitää Maria Jotunin kirjallista perinnettä. Seuran perustajat ovat tunnettuja suomalaisia näyttelijöitä ja ohjaajia ja sen hallituksessa vaikuttivat vuonna 2014 Eeva-Liisa Haimelin (pj), Tiina Rinne (vpj), Heidi Krohn, Mona Kortelampi, Leena Maija Hurme ja Kaija Siikala.[5]

Helsingin Pohjois-Haagassa ja Porvoossa on nimetty tiet Maria Jotunin kunniaksi ja Kuopiossa on Maria Jotunin koulu. Jotuni sai taiteilija Eeva Oivon suunnitteleman postimerkin vuonna 1980[6].

Teokset (valikoima)

Näytelmät

  • Vanha koti (Agricola, 1910)
  • Miehen kylkiluu (Kirja, 1914)
  • Savu-uhri (WSOY, 1915)
  • Kultainen vasikka (WSOY, 1918)
  • Tohvelisankarin rouva (Otava, 1924)
  • Olen syyllinen (Otava, 1929)
  • Kurdin prinssi (Otava, 1932)
  • Klaus, Louhikon herra (Otava, 1946)
  • Neekeri tulee (Otava, 1963)

Romaanit

  • Arkielämää (Agricola, 1909)
  • Huojuva talo (1936, julk. Otava 1963 postuumina). Kuvastaa aikansa kirjallisuusaatteita realismia ja tolstoilaisuutta.
  • Jäähyväiset (Otava, 1949, postuumi).
  • Äiti ja poika. Elämän hiljaisina hetkinä (Otava, 1965)

Novellit

  • Suhteita (1905)
  • Rakkautta (Yrjö Weilin, 1907)
  • Kun on tunteet (Kirja, 1913)
  • Martinin rikos (Otava, 1914)
  • Jussi ja Lassi (WSOY, 1921)
  • Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja (Otava, 1927)
  • Norsunluinen laulu : novelleja ja katkelmia (Otava, 1947, postuumi)
  • Maria Jotunin ihmisiä (novellivalikoima, Otava, 1959)

Kokoelmateokset

  • Kootut teokset 1. Suhteita. Rakkautta. Arkielämää. (Otava, 1930)
  • Kootut teokset 2. Vanha koti. Kun on tunteet... Miehen kylkiluu. Martinin rikos. (Otava, 1930)
  • Kootut teokset 3. Savu-uhri. Musta härkä. Kultainen vasikka. Jussi ja Lassi. (Otava, 1930)
  • Kootut teokset. 4, Tohvelisankarin rouva. Tyttö ruusutarhassa. Avonainen lipas. (Otava, 1930)
  • Valitut teokset (Otava, 1954)
  • Maria Jotunin aforismit : Avonainen lipas, Vaeltaja, Jäähyväiset. (Otava, 1959)
  • Maria Jotunin novelleja, lukijana Ritva Ahonen (Otavan kirjallinen äänilevy 13, 1961)
  • Novellit ja muuta proosaa I–II, toim. Irmeli Niemi. Otava 1980.
  • Näytelmät, toim. Irmeli Niemi. Otava 1981.
  • Kun on tunteet, Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja toim. Irmeli Niemi. SKS 1999. ISBN 951-746-125-9
  • Valitut teokset. Suhteita, Rakkautta, Arkielämää, Kun on tunteet, Martinin rikos, Tyttö ruusutarhassa ynnä muita novelleja, Jouluyö korvessa. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-16872-X.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Sydän kompassina - Maria Jotuni tuhannettunteet.kuopio.fi. Viitattu 5.9.2021.
  2. ↑ Maria Jotuni Kuopion koululaitos 125 vuotta. Kuopion koulutuspalvelukeskus. Viitattu 11.1.2009.
  3. ↑ Lehtosen ystäviä Savonlinna.fi. Viitattu 15.9.2009.
  4. ↑ Sydän kompassina, Maria Jotuni Tuhannettunteet.kuopio.fi. Viitattu 15.9.2009.
  5. ↑ Maria Jotuni -seura Suomen kirjailijanimikkoseurat ry. Viitattu 31.12.2014.
  6. ↑ Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirje 18/1980 postimuseo.fi. 1980.

Kirjallisuutta

  • Irmeli Niemi, Arki ja tunteet. Maria Jotunin elämä ja kirjailijantyö. Helsinki: Otava, 2001. 332 s., ISBN 951-1-16347-7

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maria Jotuni.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Maria Jotuni.
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maria_Jotuni&oldid=19980822”