Ero sivun ”Baana” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Pientä jäsentelyä ja hiomista. Artikkelista saisi varmaan paljon nykyistä pidemmänkin
Coen (keskustelu | muokkaukset)
Miljoona mittarissa -jutulle on jo uutislähde, (ohjeiden vastaisen) somelähteen voinee poistaa
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Baana 2018.jpg|pienoiskuva|Baana kuvattuna [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintieltä]] vuonna 2018.]]
[[Tiedosto:Baana 2018.jpg|pienoiskuva|Baana kuvattuna [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintieltä]] vuonna 2018.]]
[[Tiedosto:Baana, a bicycle lane in the center of Helsinki 20120626.jpg|pienoiskuva|Baana ja Antinkadun silta kesäkuussa 2012.]]
[[Tiedosto:Baana, a bicycle lane in the center of Helsinki 20120626.jpg|pienoiskuva|Baana ja Antinkadun silta kesäkuussa 2012.]]
'''Baana''' on vuonna 2012 käyttöön otettu [[Kevyt liikenne|kevyen liikenteen]] väylä [[Helsinki|Helsingin]] kantakaupungissa. Se on rakennettu [[Rautatiekadut|Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun]] väliseen kuiluun, jossa vuoteen 2008 saakka kulki [[Helsingin satamarata]]. Noin 1,3 kilometriä<ref name="Miljoona mittariin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007710484.html | Nimeke = Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka | Tekijä = Welling, Roosa | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 29.12.2020 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> pitkä reitti alkaa [[Kiasma (rakennus)|Kiasman]] pohjoipuolelta [[Kansalaistori]]lta ja päättyy [[Länsilinkki (Helsinki)|Länsilinkin]] alueelle [[Kamppi|Kampin]] ja [[Ruoholahti|Ruoholahden]] kaupunginosien rajalle. Väylää käyttää vuosittain noin miljoona pyöräilijää.<ref name="Miljoona mittariin"/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hri.fi/data/fi/dataset/helsingin-pyorailijamaarat/resource/ffc0ba24-08f9-452e-80db-99850ebc7962|nimeke=Helsingin pyöräilijämäärät|tekijä=Helsingin kaupunkiympäristön toimiala|julkaisu=|ajankohta=3.6.2020|julkaisija=Helsinki Region Infoshare|viitattu=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://twitter.com/aapris/status/1342458562405138432|nimeke=#Miljoona täynnä #baana laskurissa 25.12.2020!|tekijä=Aapo Rista|julkaisu=Twitter|ajankohta=25.12.2020|julkaisija=Twitter|viitattu=25.12.2020}}</ref>
'''Baana''' on vuonna 2012 käyttöön otettu [[Kevyt liikenne|kevyen liikenteen]] väylä [[Helsinki|Helsingin]] kantakaupungissa. Se on rakennettu [[Rautatiekadut|Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun]] väliseen kuiluun, jossa vuoteen 2008 saakka kulki [[Helsingin satamarata]]. Noin 1,3 kilometriä<ref name="Miljoona mittariin">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007710484.html | Nimeke = Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka | Tekijä = Welling, Roosa | Julkaisu = Helsingin Sanomat (hs.fi) | Ajankohta = 29.12.2020 | Viitattu = 19.4.2021}}</ref> pitkä reitti alkaa [[Kiasma (rakennus)|Kiasman]] pohjoipuolelta [[Kansalaistori]]lta ja päättyy [[Länsilinkki (Helsinki)|Länsilinkin]] alueelle [[Kamppi|Kampin]] ja [[Ruoholahti|Ruoholahden]] kaupunginosien rajalle. Väylää käyttää vuosittain noin miljoona pyöräilijää.<ref name="Miljoona mittariin"/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://hri.fi/data/fi/dataset/helsingin-pyorailijamaarat/resource/ffc0ba24-08f9-452e-80db-99850ebc7962|nimeke=Helsingin pyöräilijämäärät|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=3.6.2020|julkaisija=Helsingin kaupunkiympäristön toimiala|viitattu=}}</ref>


== Historia ==
== Historia ==

Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 02.47

Baana kuvattuna Mannerheimintieltä vuonna 2018.
Baana ja Antinkadun silta kesäkuussa 2012.

Baana on vuonna 2012 käyttöön otettu kevyen liikenteen väylä Helsingin kantakaupungissa. Se on rakennettu Pohjoisen ja Eteläisen Rautatiekadun väliseen kuiluun, jossa vuoteen 2008 saakka kulki Helsingin satamarata. Noin 1,3 kilometriä[1] pitkä reitti alkaa Kiasman pohjoipuolelta Kansalaistorilta ja päättyy Länsilinkin alueelle Kampin ja Ruoholahden kaupunginosien rajalle. Väylää käyttää vuosittain noin miljoona pyöräilijää.[1][2]

Historia

Satamaradan purkamisen häämöttäessä radan tilalle ratakuiluun suunniteltiin ajotietä, joka olisi samalla ollut osa Helsingin keskustatunnelia.[3] Kuilua olisi pitänyt leventää, mutta samalla kadusta olisi tehty puistomaisempi.[3] Tunnelihanketta kuitenkin lopulta lykättiin kaupunginvaltuustossa, ja sen sijaan kuiluun päätettiin rakentaa keskustasta Ruoholahteen johtava kevyen liikenteen väylä. Se sai vuonna 2009 pidetyn nimikilpailun tuloksena nimen Baana.[4]

Baana avattiin 12. kesäkuuta 2012.[5] Väylän rakentaminen on yhteydessä myös Töölönlahden kehittämisprojektiin, ja Baanan tarkoitus oli parantaa alueen saavutettavuutta.[6] Baanan varrelle entisen ratapihan paikalle Marian sairaalan ja Ruoholahden villojen ympäristöön sijoitettiin myös koripallo- ja muita pelikenttiä.[7] Vuonna 2023 valmistuva 220 metriä pitkä Kaisantunneli alittaa päärautatieaseman ja jatkaa suoraa Baana-yhteyttä Kansalaistorilta Kaisaniemen puistoon.

Myöhemmin nimitys baana otettiin käyttöön myös yleisemmässä merkityksessä tarkoittamaan tietyt laatuvaatimukset täyttäviä pyöräteitä, jollaiset suunnitelmien mukaan tulevat muodostamaan Helsingin baanaverkon.[8]

Lähteet

  1. a b Welling, Roosa: Helsingin Baanan mittariin kilahti joulupäivänä ennätyksellinen vuoden miljoonas pyörämatka Helsingin Sanomat (hs.fi). 29.12.2020. Viitattu 19.4.2021.
  2. Helsingin pyöräilijämäärät 3.6.2020. Helsingin kaupunkiympäristön toimiala.
  3. a b Salmén, Petri: Radan paikalle raitteja ja keskustatunnelin liittymiä Helsingin Sanomat (hs.fi). 21.3.2005. Viitattu 19.4.2021.
  4. Baana yhdistää Ruoholahden ja Finlandiapuiston 18.6.2009. Helsingin sanomat.
  5. Baana avattiin Helsingin keskustassa 12.6.2012. Helsingin sanomat. Viitattu 12.6.2012.
  6. Töölönlahden aluerakentamisprojekti Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskus. Viitattu 22.7.2011.
  7. Baana, Pyöräkeskus ja Fiilari-näyttely avaavat pyöräilykesän Helsingin kaupunki. Viitattu 12.6.2012.
  8. ”Seuraavat askelet: Lisätään pyöräilyn rahoitusta”, Pyöräilyn edistämisohjelma, s. 56. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2014. ISSN 0787-9067. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

Tämä liikenteeseen ja liikennevälineisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.