Ero sivun ”Mandelaiset kielet” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Kieliryhmät: typo |
hups, nukahdin |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Niger-Congo map.png|thumb|Nigeriläis-kongolaiset kielet.]] |
[[Kuva:Niger-Congo map.png|thumb|Nigeriläis-kongolaiset kielet.]] |
||
'''Mandelaiset kielet''' ovat [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] puhuttujen yli 70 kielen ryhmä. Niiden puhuma-alue ulottuu [[Senegal]]ista [[Nigeria]]n länsiosaan.<ref> |
'''Mandelaiset kielet''' ovat [[Länsi-Afrikka|Länsi-Afrikassa]] puhuttujen yli 70 kielen ryhmä. Niiden puhuma-alue ulottuu [[Senegal]]ista [[Nigeria]]n länsiosaan.<ref>Jazyki mira, s. 16–17.</ref> [[Joseph Greenberg]]in mukaan mandelaiset kielet kuuluvat [[nigeriläis-kongolaiset kielet|nigeriläis-kongolaiseen]] [[kielikunta]]an. Niitä pidetään usein myös erillisenä ryhmänä, jolla ei ole kielisukulaisia.<ref name="Afrika">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 2 | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1987 | Sivu = 138 | Tunniste = }}</ref> Mandelaisia kieliä puhuu äidinkielenään yli 25 miljoonaa henkeä. Toisena kielenään niitä käyttää noin 30 miljoonaa, joista osalla on äidinkielenään jokin muu mandekieli.<ref>Jazyki mira, s. 25.</ref> |
||
==Kieliryhmät== |
==Kieliryhmät== |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
* Lounaisryhmän kieliä puhutaan [[Metsä-Guinea]]ssa sekä Liberian ja Sierra Leonen pohjoisosassa. Niihin kuuluvat [[menden kieli|mende]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[loman kieli|loma]], [[lokon kieli|loko]], [[bandin kieli|bandi]] ja [[zialon kieli|zialo]]. |
* Lounaisryhmän kieliä puhutaan [[Metsä-Guinea]]ssa sekä Liberian ja Sierra Leonen pohjoisosassa. Niihin kuuluvat [[menden kieli|mende]], [[kpellen kieli|kpelle]], [[loman kieli|loma]], [[lokon kieli|loko]], [[bandin kieli|bandi]] ja [[zialon kieli|zialo]]. |
||
* Malin ja naapurimaiden [[soninken kieli|soninke]] sekä [[Niger (joki)|Nigerjoen]] kalastajien [[bozon kieli|bozokielet]] kuuluvat samaan ryhmään. Soninkea puhuttiin muinaisessa [[Ghanan kuningaskunta|Ghanassa]] ja se on vaikuttanut moniin alueen kieliin. |
* Malin ja naapurimaiden [[soninken kieli|soninke]] sekä [[Niger (joki)|Nigerjoen]] kalastajien [[bozon kieli|bozokielet]] kuuluvat samaan ryhmään. Soninkea puhuttiin muinaisessa [[Ghanan kuningaskunta|Ghanassa]] ja se on vaikuttanut moniin alueen kieliin. |
||
* [[Samogo]] Malin ja Burkina Fason rajaseudulla käsittää viisi kieltä, joista suurin on duun. Samogoa lähellä on kahteen eri muotoon jakautuva [[bobon kieli|bobo]] Burkina Fason itäosassa.<ref> |
* [[Samogo]] Malin ja Burkina Fason rajaseudulla käsittää viisi kieltä, joista suurin on duun. Samogoa lähellä on kahteen eri muotoon jakautuva [[bobon kieli|bobo]] Burkina Fason itäosassa.<ref>Jazyki mira, s. 17–23.</ref> |
||
Kaakkois- tai itähaaraan kuuluu kaksi kieliryhmää: |
Kaakkois- tai itähaaraan kuuluu kaksi kieliryhmää: |
||
* Eteläryhmän kieliä puhutaan Norsunluurannikolla sekä Guinean ja Liberian itäosassa. Niistä suurin on [[danin kieli|dan]]. Muita kieliä ovat [[manon kieli|mano]], [[turan kieli|tura]], [[goon kieli|goo]], [[guron kieli|guro]], [[yauren kieli|yaure]], [[mwan kieli|mwa]], [[wanin kieli|wan]], [[gbanin kieli|gban]], [[bengin kieli|beng]] ja [[ngenin kieli|ngen]]. |
* Eteläryhmän kieliä puhutaan Norsunluurannikolla sekä Guinean ja Liberian itäosassa. Niistä suurin on [[danin kieli|dan]]. Muita kieliä ovat [[manon kieli|mano]], [[turan kieli|tura]], [[goon kieli|goo]], [[guron kieli|guro]], [[yauren kieli|yaure]], [[mwan kieli|mwa]], [[wanin kieli|wan]], [[gbanin kieli|gban]], [[bengin kieli|beng]] ja [[ngenin kieli|ngen]]. |
||
* Itäryhmän kieliä puhutaan Burkina Fasossa ja Nigeriassa sekä lähialueilla [[Ghana]]ssa, [[Niger]]issä ja [[Benin]]issä. Niihin kuuluvat [[samon kieli|samon]], [[bissa|bissan]], [[bokon kieli|bokon]], [[busan kieli|busan]], [[kyengan kieli|kyengan]] ja [[šangan kieli|šangan]] kielet tai murreryhmät.<ref> |
* Itäryhmän kieliä puhutaan Burkina Fasossa ja Nigeriassa sekä lähialueilla [[Ghana]]ssa, [[Niger]]issä ja [[Benin]]issä. Niihin kuuluvat [[samon kieli|samon]], [[bissa|bissan]], [[bokon kieli|bokon]], [[busan kieli|busan]], [[kyengan kieli|kyengan]] ja [[šangan kieli|šangan]] kielet tai murreryhmät.<ref>Jazyki mira, s. 24–25.</ref> |
||
==Kielten rakenne== |
==Kielten rakenne== |
||
[[Kuva:Online N'ko classroom via WhatsApp.jpg|thumb|N’ko-kirjoitusta kännykässä.]] |
[[Kuva:Online N'ko classroom via WhatsApp.jpg|thumb|N’ko-kirjoitusta kännykässä.]] |
||
Mandelaiset kielet ovat [[tooni]]kieliä. [[Taivutus (kielioppi)|Taivutuspäätteitä]] on vähän. Nominiluokkien puuttuminen erottaa mandekielet nigeriläis-kongolaisista kielistä. Kieliopilisia merkityksiä ilmaistaan apusanojen ja [[syntaksi]]n avulla. Kiinteä [[sanajärjestys]] on [[subjekti (lauseenjäsen)|subjekti]]–predikatiivinen osoitin–(suora [[objekti (lauseenjäsen)|objekti]])–[[predikaatti (lauseenjäsen)|verbipredikaatti]]–epäsuora jäsen. Nominilausekkeessa [[attribuutti (lauseenjäsen)|attribuutti]] seuraa pääjäsentä.<ref> |
Mandelaiset kielet ovat [[tooni]]kieliä. [[Taivutus (kielioppi)|Taivutuspäätteitä]] on vähän. Nominiluokkien puuttuminen erottaa mandekielet nigeriläis-kongolaisista kielistä. Kieliopilisia merkityksiä ilmaistaan apusanojen ja [[syntaksi]]n avulla. Kiinteä [[sanajärjestys]] on [[subjekti (lauseenjäsen)|subjekti]]–predikatiivinen osoitin–(suora [[objekti (lauseenjäsen)|objekti]])–[[predikaatti (lauseenjäsen)|verbipredikaatti]]–epäsuora jäsen. Nominilausekkeessa [[attribuutti (lauseenjäsen)|attribuutti]] seuraa pääjäsentä.<ref>Jazyki mira, s. 32–42.</ref> |
||
==Kirjakielet== |
==Kirjakielet== |
||
Mandelaiset kielet toimivat etupäässä suullisen kanssakäymisen välineinä<ref name="Afrika" />. Eräitä kieliä kirjoitettiin ennen [[kolonialismi|siirtomaa-aikaa]] [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella kirjaimistolla]]. Perinne on säilynyt [[mandinkat|mandinkoilla]] ja Burkina Fason [[djulat|djulilla]]. Vain kieltä varten luotiin 1800-luvun alussa [[vai-kirjoitus|omaperäinen tavukirjoitus]], ja myöhemmin vastaavat järjestelmät kehitettiin myös [[mende-kirjoitus|mendeä]], [[kpelle-kirjoitus|kpelleä]], [[loma-kirjoitus|lomaa]] ja [[masaba|bambaraa]] varten. Vuonna 1949 luotu [[n’ko-kirjaimisto]] on saanut laajaa kannatusta Guineassa ja sen naapurimaissa. [[Latinalainen kirjaimisto|Latinalaiseen kirjaimistoon]] perustuneita kirjoitusjärjestelmiä laadittiin 1900-luvulla [[kristinusko|kristittyjen]] [[kristillinen lähetystyö|lähetyssaarnaajien]] ja myöhemmin eräiden valtioiden toimesta.<ref> |
Mandelaiset kielet toimivat etupäässä suullisen kanssakäymisen välineinä<ref name="Afrika" />. Eräitä kieliä kirjoitettiin ennen [[kolonialismi|siirtomaa-aikaa]] [[arabialainen kirjaimisto|arabialaisella kirjaimistolla]]. Perinne on säilynyt [[mandinkat|mandinkoilla]] ja Burkina Fason [[djulat|djulilla]]. Vain kieltä varten luotiin 1800-luvun alussa [[vai-kirjoitus|omaperäinen tavukirjoitus]], ja myöhemmin vastaavat järjestelmät kehitettiin myös [[mende-kirjoitus|mendeä]], [[kpelle-kirjoitus|kpelleä]], [[loma-kirjoitus|lomaa]] ja [[masaba|bambaraa]] varten. Vuonna 1949 luotu [[n’ko-kirjaimisto]] on saanut laajaa kannatusta Guineassa ja sen naapurimaissa. [[Latinalainen kirjaimisto|Latinalaiseen kirjaimistoon]] perustuneita kirjoitusjärjestelmiä laadittiin 1900-luvulla [[kristinusko|kristittyjen]] [[kristillinen lähetystyö|lähetyssaarnaajien]] ja myöhemmin eräiden valtioiden toimesta.<ref>Jazyki mira, s. 1094–1109.</ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 29. elokuuta 2020 kello 10.49
Mandelaiset kielet ovat Länsi-Afrikassa puhuttujen yli 70 kielen ryhmä. Niiden puhuma-alue ulottuu Senegalista Nigerian länsiosaan.[1] Joseph Greenbergin mukaan mandelaiset kielet kuuluvat nigeriläis-kongolaiseen kielikuntaan. Niitä pidetään usein myös erillisenä ryhmänä, jolla ei ole kielisukulaisia.[2] Mandelaisia kieliä puhuu äidinkielenään yli 25 miljoonaa henkeä. Toisena kielenään niitä käyttää noin 30 miljoonaa, joista osalla on äidinkielenään jokin muu mandekieli.[3]
Kieliryhmät
Mandelaiset kielet jaetaan läntiseen ja kaakkoishaaraan. Länsihaaraan kuuluvat seuraavat kieliryhmät:
- Senegalissa, Gambiassa, Malissa, Guineassa, Norsunluurannikolla ja Burkina Fasossa puhutut manding-kielet muodostavat murrejatkumon, jossa kielten rajojen erottaminen on vaikeaa. Manding-kielten luoteiseen tai läntiseen alaryhmään kuuluvat mandinka ja maninkan läntiset muodot. Itäisen alaryhmän kieliä ovat bambara, djula, guineanmaninka ja sen lähimuodot sekä marka-dafing -ryhmän eri kielimuodot.
- Mokole-ryhmän kieliä ovat mogofin, kakabe, koranko ja lele Guineassa ja Sierra Leonessa.
- Vai ja kono Sierra Leonessa ja Liberiassa muodostavat oman ryhmänsä.
- Norsunluurannikolla puhuttujen jogon ja jerin kanssa samaan ryhmään kuuluu pieni jalkuna Burkina Fason lounaisnurkassa.
- Susu ja jalunka Guineassa ja naapurimaissa muodostavat oman ryhmänsä.
- Lounaisryhmän kieliä puhutaan Metsä-Guineassa sekä Liberian ja Sierra Leonen pohjoisosassa. Niihin kuuluvat mende, kpelle, loma, loko, bandi ja zialo.
- Malin ja naapurimaiden soninke sekä Nigerjoen kalastajien bozokielet kuuluvat samaan ryhmään. Soninkea puhuttiin muinaisessa Ghanassa ja se on vaikuttanut moniin alueen kieliin.
- Samogo Malin ja Burkina Fason rajaseudulla käsittää viisi kieltä, joista suurin on duun. Samogoa lähellä on kahteen eri muotoon jakautuva bobo Burkina Fason itäosassa.[4]
Kaakkois- tai itähaaraan kuuluu kaksi kieliryhmää:
- Eteläryhmän kieliä puhutaan Norsunluurannikolla sekä Guinean ja Liberian itäosassa. Niistä suurin on dan. Muita kieliä ovat mano, tura, goo, guro, yaure, mwa, wan, gban, beng ja ngen.
- Itäryhmän kieliä puhutaan Burkina Fasossa ja Nigeriassa sekä lähialueilla Ghanassa, Nigerissä ja Beninissä. Niihin kuuluvat samon, bissan, bokon, busan, kyengan ja šangan kielet tai murreryhmät.[5]
Kielten rakenne
Mandelaiset kielet ovat toonikieliä. Taivutuspäätteitä on vähän. Nominiluokkien puuttuminen erottaa mandekielet nigeriläis-kongolaisista kielistä. Kieliopilisia merkityksiä ilmaistaan apusanojen ja syntaksin avulla. Kiinteä sanajärjestys on subjekti–predikatiivinen osoitin–(suora objekti)–verbipredikaatti–epäsuora jäsen. Nominilausekkeessa attribuutti seuraa pääjäsentä.[6]
Kirjakielet
Mandelaiset kielet toimivat etupäässä suullisen kanssakäymisen välineinä[2]. Eräitä kieliä kirjoitettiin ennen siirtomaa-aikaa arabialaisella kirjaimistolla. Perinne on säilynyt mandinkoilla ja Burkina Fason djulilla. Vain kieltä varten luotiin 1800-luvun alussa omaperäinen tavukirjoitus, ja myöhemmin vastaavat järjestelmät kehitettiin myös mendeä, kpelleä, lomaa ja bambaraa varten. Vuonna 1949 luotu n’ko-kirjaimisto on saanut laajaa kannatusta Guineassa ja sen naapurimaissa. Latinalaiseen kirjaimistoon perustuneita kirjoitusjärjestelmiä laadittiin 1900-luvulla kristittyjen lähetyssaarnaajien ja myöhemmin eräiden valtioiden toimesta.[7]
Lähteet
- Jazyki mira: jazyki mande. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija, 2017. ISBN 978-5-4469-0824-0.