Masaba
Masaba on mandelaista bambaran kieltä varten Malin Kaartan alueella kehitetty omaperäinen tavukirjoitus. Kielitieteilijät löysivät sen vuonna 1978.[1] Kirjoitusjärjestelmää koskevat tiedot perustuvat kokonaan Gérard Galtierin julkaisemaan artikkeliin[2].
Masaban laatija oli Sandarén Assatiémalan kylässä asunut kaksikymmentävuotias Woyo Couloubayi. Hän sai yöllä mietiskelleessään ilmestyksen ja tuotti kirjoituksen ensimmäisen version seuraavana aamuna vuonna 1930. Seuraavina vuosina Couloubayi muokkasi kirjoitusjärjestelmää ystävänsä Lamine Konatén avulla.[3]
Masaba koostuu 123 tavumerkistä, joita kirjoitetaan vasemmalta oikealle. Sen nimi perustuu kolmeen ensimmäiseen merkkiin ma, sa ja ba.[3] Merkit eivät osoita tooneja, vokaalien pituutta ja nasaalivokaaleja, joskin niitä varten oli tarkoitus lisätä joukko tarkkeita. Välimerkkejä on vain yksi ja numeraalit kirjoitettiin sanoina.[2]
Masabaa käytettiin yksityisessä kirjeenvaihdossa ja muistiinpanoissa viiden kylän alueella. Sen opetus oli avointa kaikille.[2] 1970-luvun lopulla kiinnostus kirjaimistoa kohtaan oli vähenemässä, mikä liittyi omaksumisvaikeuksiin, valtion aloittamaan lukutaito-opetukseen sekä lisääntyneeseen maaltamuuttoon. Nykyisestä käytöstä ei ole tietoa.[3]
Kirjaimiston keksijä oli lukutaidoton. Muslimina hän oli tietoinen arabialaisesta ja mahdollisesti myös latinalaisesta kirjaimistosta. Hän ei tuntenut vai-kirjoitusta tai muita länsiafrikkalaisia tavukirjoitusjärjestelmiä, joilla on eräitä yhteisiä piirteitä.[3] Gérard Galtierin oletusta tavukirjoitusten muinaiseen Ghanaan ulottuvista juurista ei voida todistaa[4].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jazyki mira: jazyki mande. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija, 2017. ISBN 978-5-4469-0824-0.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jazyki mira, s. 1102.
- ↑ a b c Jazyki mira, s. 1103.
- ↑ a b c d Kelly, Piers: ”The invention, transmission and evolution of writing: Insights from the new scripts of West Africa”, Paths into Script Formation in the Ancient Mediterranean, s. 195–196. Roma: Edizioni Quasar, 2018. ISBN 978-88-7140-898-9.
- ↑ Jazyki mira, s. 1094.