Ero sivun ”RBMK” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisäys Obninskin reaktoria koskevaan kohtaan. Lisätty reaktorikanavien kansien paino.
Rivi 6: Rivi 6:


== Käyttö ==
== Käyttö ==
RBMK-tyyppisiä eli grafiittihidasteisia kiehutusvesireaktoreita on maailmassa yhä käytössä kaikkiaan 11 kpl (2018)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www-pub.iaea.org/MTCD/Publications/PDF/RDS-2-38_web.pdf | Nimeke = Nuclear Power Reactors In The World| Julkaisija = IAEA| Tiedostomuoto = pdf| Selite = sivu 39->| Julkaisu = | Ajankohta = 2018| Viitattu = 24.5.2019 }}</ref>, kolmessa eri voimalaitoksessa. kaikki nykyisen [[Venäjä]]n alueella. Voimalaitoksia oli myös nykykyisten Ukrainan ja Lietuan tasavaltojen alueella. (Katso taulukko alla.) Myös [[Tšernobylin ydinvoimalaitos|Tšernobylin ydinvoimalaitoksen]] reaktorit edustivat kyseistä reaktorityyppiä{{Lähde}}.
RBMK-tyyppisiä eli grafiittihidasteisia kiehutusvesireaktoreita on maailmassa yhä käytössä kaikkiaan 11 kpl (2018)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www-pub.iaea.org/MTCD/Publications/PDF/RDS-2-38_web.pdf | Nimeke = Nuclear Power Reactors In The World| Julkaisija = IAEA| Tiedostomuoto = pdf| Selite = sivu 39->| Julkaisu = | Ajankohta = 2018| Viitattu = 24.5.2019 }}</ref>, kolmessa eri voimalaitoksessa. kaikki nykyisen [[Venäjä]]n alueella. Voimalaitoksia oli myös nykyisten Ukrainan ja Lietuan tasavaltojen alueella. (Katso taulukko alla.) Myös [[Tšernobylin ydinvoimalaitos|Tšernobylin ydinvoimalaitoksen]] reaktorit edustivat kyseistä reaktorityyppiä{{Lähde}}.


Suomea lähimmät toiminassa olevat RBMK-voimalat ovat [[Leningradin ydinvoimala]] [[Sosnovyi Bor]]issa Pietarista länsilounaseen (3 toiminnassa olevaa) sekä [[Smolenskin ydinvoimalaitos]] [[Desnogorsk]]issa (kolme 950 megawatin yksikköä).<ref name="IAEA-PRIS-RU"/>. [[Liettua]]n [[Ignalinan ydinvoimala]]n viimeinen käytössä ollut reaktori (kaksi 1&nbsp;450 megawatin yksikköä) ajettiin alas joulukuussa 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://web.archive.org/web/20140901150823/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Liettuan+Ignalinan+ydinvoimala+suljettiin+onnistuneesti/1135251829187?ref=rss | Nimeke =Liettuan Ignalinan ydinvoimala suljettiin onnistuneesti | Julkaisu =hs.fi | Ajankohta =31.12.2009 | Julkaisija =Sanoma Oyj | Viitattu = 30.1.2016}} (archive.org)</ref> ([[Kuolan ydinvoimalaitos|Kuolan ydinvoimalassa]]ssa käytetään [[VVER]]-reaktoreita.)
Suomea lähimmät toiminassa olevat RBMK-voimalat ovat [[Leningradin ydinvoimala]] [[Sosnovyi Bor]]issa Pietarista länsilounaseen (3 toiminnassa olevaa) sekä [[Smolenskin ydinvoimalaitos]] [[Desnogorsk]]issa (kolme 950 megawatin yksikköä).<ref name="IAEA-PRIS-RU"/>. [[Liettua]]n [[Ignalinan ydinvoimala]]n viimeinen käytössä ollut reaktori (kaksi 1&nbsp;450 megawatin yksikköä) ajettiin alas joulukuussa 2009.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://web.archive.org/web/20140901150823/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Liettuan+Ignalinan+ydinvoimala+suljettiin+onnistuneesti/1135251829187?ref=rss | Nimeke =Liettuan Ignalinan ydinvoimala suljettiin onnistuneesti | Julkaisu =hs.fi | Ajankohta =31.12.2009 | Julkaisija =Sanoma Oyj | Viitattu = 30.1.2016}} (archive.org)</ref> ([[Kuolan ydinvoimalaitos|Kuolan ydinvoimalassa]]ssa käytetään [[VVER]]-reaktoreita.)

Versio 26. helmikuuta 2020 kello 18.18

RBMK-reaktorin päällä näkyvät polttoainekanavien 350 kilogramman painoiset kannet, joiden kautta polttoainetta voidaan vaihtaa käytön aikana toisin kuin kevytvesireaktoreissa.

Grafiittihidasteinen kanavatyyppinen reaktori eli RBMK (ven. Реактор Большой Мощности Канальный, Reaktor Bolšoi Moštšnosti Kanalnyi) on Neuvostoliitossa rakennettu ja suunniteltu vesijäähdytteinen ja grafiittihidasteinen ydinreaktori.[1]

RBMK on vanhin edelleen kaupallisessa käytössä oleva reaktorimalli. Ensimmäinen tuotannollinen grafiittihidasteinen ja kevytvesijäähdytteinen ydinreaktori kehitettiin 1950-luvun alussa Neuvostoliitossa. Se oli sata kilometriä Moskovan lounaispuolella sijaitsevaan Obninskin ydinvoimalaitokseen rakennettu, lämpöteholtaan 30 megawatin ja sähköteholtaan viiden megawatin AM-1 ("Атом Мирный", Atom Mirny, venäjäksi "Rauhan atomi") reaktori (LWGR, Light Water cooled Graphite moderated Reactor). Reaktori käynnistettiin ensimmäisen kerran 6. toukokuuta 1954 kello 19:40 Moskovan aikaa. Voimala liitettiin sähköverkkoon 27. kesäkuuta 1954.[2][3][4][5][6] Obninskin LWGR-reaktorin pohjalta laadittiin uusia reaktoriratkaisuja, ja se toimi esikuvana myös RBMK-reaktorille.[7][8]

Käyttö

RBMK-tyyppisiä eli grafiittihidasteisia kiehutusvesireaktoreita on maailmassa yhä käytössä kaikkiaan 11 kpl (2018)[9], kolmessa eri voimalaitoksessa. kaikki nykyisen Venäjän alueella. Voimalaitoksia oli myös nykyisten Ukrainan ja Lietuan tasavaltojen alueella. (Katso taulukko alla.) Myös Tšernobylin ydinvoimalaitoksen reaktorit edustivat kyseistä reaktorityyppiälähde?.

Suomea lähimmät toiminassa olevat RBMK-voimalat ovat Leningradin ydinvoimala Sosnovyi Borissa Pietarista länsilounaseen (3 toiminnassa olevaa) sekä Smolenskin ydinvoimalaitos Desnogorskissa (kolme 950 megawatin yksikköä).[10]. Liettuan Ignalinan ydinvoimalan viimeinen käytössä ollut reaktori (kaksi 1 450 megawatin yksikköä) ajettiin alas joulukuussa 2009.[11] (Kuolan ydinvoimalassassa käytetään VVER-reaktoreita.)

Kyky tuottaa ydinasemateriaalia

RBMK-reaktorissa voidaan tuottaa ydinaseisiin tarvittavaa plutoniumia. Sähkön tuotantoon rakennetuilla laitoksilla tämä ei kuitenkaan ole ensisijainen tarkoitus.

Luettelo reaktoreista

Sisältää toiminnassa olevat, perutut, suljetut ja tuhoutuneet yksiköt. Osa perutuista oli rakenteilla Chernobylin onnettomuuden sattuessa eivätkä ne koskaan valmistuneet.

Värikoodit:

    Toiminnassa         Poistettu käytöstä     Tuhoutunut     peruttu
Location[12] Reaktorityyppi Tila Nettoteho(MWe) Bruttoteho(MWe)
Chernobylin ydinvoimalaitos 1 RBMK-1000 Suljettu 1996 740 800
Chernobyl 2 RBMK-1000 Suljettu 1991 925 1,000
Chernobyl 3 RBMK-1000 Suljettu 2000 925 1,000
Chernobyl 4 RBMK-1000 Tuhoutui Chernobylin ydinonnettomuudessa 925 1,000
Chernobyl 5 RBMK-1000 Peruttu 1988 950 1,000
Chernobyl 6 RBMK-1000 Peruttu 1988 950 1,000
Ignalinan ydinvoimalaitos 1 RBMK-1500 Suljettu 2004 1,185 1,300 (Bruttotehoa pudotettiin Chernobylin onnettomuuden jälkeen.)
Ignalina 2 RBMK-1500 Suljettu 2009 1,185 1,300 (Bruttotehoa pudotettiin Chernobylin onnettomuuden jälkeen.)
Ignalina 3 RBMK-1500 Peruttu 1988 1,380 1,500
Ignalina 4 RBMK-1500 Peruttu 1988 1,380 1,500
Kostroman ydinvoimalaitos 1 RBMK-1500 Peruttiin Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. 1,380 1,500
Kostroma 2 RBMK-1500 Peruttiin Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. 1,380 1,500
Kurskin ydinvoimalaitos 1 RBMK-1000 Toiminnassa vuoteen 2022 [13] 925 1,000
Kursk 2 RBMK-1000 Toiminnassa vuoteen 2024 [13] 925 1,000
Kursk 3 RBMK-1000 Toiminnassa vuoteen 2029 [13] 925 1,000
Kursk 4 RBMK-1000 Toiminnassa vuoteen 2030 [13] 925 1,000
Kursk 5 MKER-1000 (Valmistumaton prototyyppi)[14] Peruttu 2012 925 1,000
Kursk 6 RBMK-1000 Peruttu 1993 925 1,000
Leningradin ydinvoimalaitos 1 RBMK-1000 Suljettu 2018 [15] 925 1,000
Leningrad 2 RBMK-1000 Toiminnassa 2021 [13] 925 1,000
Leningrad 3 RBMK-1000 Toiminnassa 2025 [13] 925 1,000
Leningrad 4 RBMK-1000 Toiminnassa elokuuhun 2026 [13] 925 1,000
Smolenskin ydinvoimalaitos 1 RBMK-1000 Toiminnassa vuoteen 2028 [13] 925 1,000
Smolensk 2 RBMK-1000 Toiminnassa vuoteen 2030 [13] 925 1,000
Smolensk 3 RBMK-1000 Toiminnassa vuoteen 2034 [13] 925 1,000
Smolensk 4 RBMK-1000 Peruttu 1993 925 1,000


Lähteet

  1. Elmer Eugene Lewis: Fundamentals of Nuclear Reactor Physics, s. 93. Academic Press, 2008. ISBN 9780123706317. (englanniksi)
  2. Pervaja v mire AES Gosudarstvennyi nautšnyi tsentr Rossijskoi federatsii – fiziko-energetitšeski institut imeni A. I. Leipunskogo", FGUP "GNTs RF – FEI", ippe.ru / Rosatom. Arkistoitu . Viitattu 27.4.2014. (venäjäksi)
  3. Istorija nautšnogo tsentra (vanhentunut linkki) FGUP Gosudarstvennyi nautšnyi tsentr Rossijskoi federatsii – fiziko-energetitšeski institut imeni A. I. Leipunskogo", FGUP "GNTs RF – FEI", ippe.ru / Rosatom. Arkistoitu . Viitattu 27.4.2014. (venäjäksi)
  4. APS-1 Obninsk (Atomic Power Station 1 Obninsk) (IAEA:n ydinvoimalarekisterin yhteenveto Obninskin ydinvoimalasta) IAEA. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA (YK:n erityisjärjestö). Viitattu 27.4.2014. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  5. Historical development of the Russian nuclear industry Rosatom, rosatom.ru. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi) (Archive.org)
  6. Obninsk: number one Nuclear Engineering International, neimagazine.com. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi)
  7. B. A. Semenov: Nuclear power in the Soviet Union (pdf) IAEA Bulletin, Vol 25, No 2., sivut 47-59. iaea.org. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi) (Archive.org)
  8. I. S. Zheludev ja L. V. Konstantinov: Nuclear power in the USSR (pdf) IAEA Bulletin, Vol 22, No 2., sivut 34-45. iaea.org. Viitattu 27.4.2014. (englanniksi) (Archive.org)
  9. Nuclear Power Reactors In The World (pdf) (sivu 39->) 2018. IAEA. Viitattu 24.5.2019.
  10. The Power Reactor Information System (PRIS): Russian Federation (IAEA:n ydinvoimalarekisterin yhteenveto Venäjän ydinvoimaloista ja niiden reaktoreista) 2013 tilanne. Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA (YK:n erityisjärjestö). Viitattu 27.4.2014. (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  11. Liettuan Ignalinan ydinvoimala suljettiin onnistuneesti hs.fi. 31.12.2009. Sanoma Oyj. Viitattu 30.1.2016. (archive.org)
  12. *Tšernobyl 1
  13. a b c d e f g h i j Nuclear Power in Russia 15 April 2016. World Nuclear Association.
  14. Russia's Nuclear Fuel Cycle - Russian Nuclear Fuel Cycle - World Nuclear Association world-nuclear.org.
  15. Russia shuts down Soviet-built nuclear reactor - The Washington Times washingtontimes.com.