Ero sivun ”Satakunnan lennosto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Esikuntapäälliköt: palautettu pois tippunut lähdepyyntö
Rivi 29: Rivi 29:


== Organisaatio ja johto ==
== Organisaatio ja johto ==
Lennostoa johtaa komentaja eversti Ari Heikkinen. Johtamisessa hänen apunaan on esikunta (E/SATLSTO), johon kuuluu henkilöstö- ja koulutusalasta sekä tiedottamisesta vastaava hallinto-osasto ja poikkeusolojen varautumisesta ja taloushallinnosta vastaava operatiivinen osasto. Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö everstiluutnantti Mika Hakanen. Lennostoon kuuluu joukkoyksikköinä tukilentolaivue, ilmataistelukeskus ja lentotekniikkalaivue. Näiden lisäksi organisaatioon kuuluvat jo mainittu esikunta sekä huoltokeskus, suojausyksikkö ja viestitekniikkakeskus.<ref name="tietoa">[https://ilmavoimat.fi/satakunnan-lennosto/tietoa-meista]</ref>
Lennostoa johtaa komentaja eversti Aki Heikkinen. Johtamisessa hänen apunaan on esikunta (E/SATLSTO), johon kuuluu henkilöstö- ja koulutusalasta sekä tiedottamisesta vastaava hallinto-osasto ja poikkeusolojen varautumisesta ja taloushallinnosta vastaava operatiivinen osasto. Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö everstiluutnantti Mika Hakanen. Lennostoon kuuluu joukkoyksikköinä tukilentolaivue, ilmataistelukeskus ja lentotekniikkalaivue. Näiden lisäksi organisaatioon kuuluvat jo mainittu esikunta sekä huoltokeskus, suojausyksikkö ja viestitekniikkakeskus.<ref name="tietoa">[https://ilmavoimat.fi/satakunnan-lennosto/tietoa-meista]</ref>


Tukilentolaivueeseen on sijoitettu lennoston kuljetus- ja yhteyskoneet, joilla se lentää valtionhallinnon ja puolustusvoimain tilaamia operatiivisia-, palvelu-, tuki- ja koululentoja. Laivue muun muassa lentää kansainvälisille operaatioalueille tukilentoja. Ilmataistelukeskus tutkii ilmataisteluita ja tukikohtien hallinnasta käytäviä taisteluja. Lisäksi sen tehtävänä on kehittää toimintamalleja. Keskuksen vastuulla on myös ilmavoimien koelentäminen ja lentokaluston testaus. Lentotekniikkalaivue tarjoaa kunnossapitopalvelut kuten määräaikaishuollot ja vikakorjaukset lentokalustolle samoin kuin päivittäiset tarkastukset.<ref name="tietoa"/>
Tukilentolaivueeseen on sijoitettu lennoston kuljetus- ja yhteyskoneet, joilla se lentää valtionhallinnon ja puolustusvoimain tilaamia operatiivisia-, palvelu-, tuki- ja koululentoja. Laivue muun muassa lentää kansainvälisille operaatioalueille tukilentoja. Ilmataistelukeskus tutkii ilmataisteluita ja tukikohtien hallinnasta käytäviä taisteluja. Lisäksi sen tehtävänä on kehittää toimintamalleja. Keskuksen vastuulla on myös ilmavoimien koelentäminen ja lentokaluston testaus. Lentotekniikkalaivue tarjoaa kunnossapitopalvelut kuten määräaikaishuollot ja vikakorjaukset lentokalustolle samoin kuin päivittäiset tarkastukset.<ref name="tietoa"/>

Versio 17. helmikuuta 2020 kello 13.16

Satakunnan lennosto
Satakunnan lennoston lippu
Satakunnan lennoston lippu
Toiminnassa 1918–
Valtio Suomi
Puolustushaarat Suomen ilmavoimat
Rooli valmiusyhtymä
Tukikohta Pirkkala, Aitovuori
Marssi Mikko Sirén: Lentäjän marssi
Vuosipäivät 1. elokuuta
Komentajat
Nykyinen komentaja Aki Heikkinen
2019–
Tunnettuja komentajia Heikki Nikunen

Satakunnan lennosto (SATLSTO, vanha lyhenne SatLsto) on Suomen ilmavoimien valmiusyhtymä, jonka päätukikohta sijaitsee Tampere-Pirkkalan lentoasemalla Pirkkalassa. Lennoston tehtävänä on ilmatilan valvonta ja vartiointi sekä erilaiset koulutustehtävät.

Vuonna 2013 Satakunnan lennostossa palvelee palkattua henkilöstöä noin 440 ja varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia on noin n. 180. Sen pääkalustona ovat kuljetus- ja yhteyskoneet. Aikaisemmin lennostossa toimi myös Hornet-torjuntahävittäjiä, jotka vuonna 2015 siirtyivät Lapin ja Karjalan lennostoihin.[1]

Organisaatio ja johto

Lennostoa johtaa komentaja eversti Aki Heikkinen. Johtamisessa hänen apunaan on esikunta (E/SATLSTO), johon kuuluu henkilöstö- ja koulutusalasta sekä tiedottamisesta vastaava hallinto-osasto ja poikkeusolojen varautumisesta ja taloushallinnosta vastaava operatiivinen osasto. Esikuntaa johtaa esikuntapäällikkö everstiluutnantti Mika Hakanen. Lennostoon kuuluu joukkoyksikköinä tukilentolaivue, ilmataistelukeskus ja lentotekniikkalaivue. Näiden lisäksi organisaatioon kuuluvat jo mainittu esikunta sekä huoltokeskus, suojausyksikkö ja viestitekniikkakeskus.[2]

Tukilentolaivueeseen on sijoitettu lennoston kuljetus- ja yhteyskoneet, joilla se lentää valtionhallinnon ja puolustusvoimain tilaamia operatiivisia-, palvelu-, tuki- ja koululentoja. Laivue muun muassa lentää kansainvälisille operaatioalueille tukilentoja. Ilmataistelukeskus tutkii ilmataisteluita ja tukikohtien hallinnasta käytäviä taisteluja. Lisäksi sen tehtävänä on kehittää toimintamalleja. Keskuksen vastuulla on myös ilmavoimien koelentäminen ja lentokaluston testaus. Lentotekniikkalaivue tarjoaa kunnossapitopalvelut kuten määräaikaishuollot ja vikakorjaukset lentokalustolle samoin kuin päivittäiset tarkastukset.[2]

Suojausyksikkö vastaa asevelvollisten kouluttamisesta ilmavoimien sodanajan joukkoihin. Yksikkö myös vastaa tukikohdan ja koko varuskunnan vartioinnista ja lentotoiminnan pelastustehtävistä. Viestitekniikkakeskus on Etelä-Suomen alueen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien toiminnasta vastaava yksikkö. Huoltokeskus vastaa Pirkkalan tukikohdan ja lennoston yleishuollon suunnittelusta, valmistelusta ja toteuttamisesta. Se muun muassa hoitaa lennoston vaatimat maakuljetukset ja varastopalvelut.[2]

Esikuntapäälliköt

Lennoston esikuntapäällikköinä ovat olleetlähde?:

  • Tuure Lehtoranta
  • Tommi Keränen
  • Antti Koskela
  • Kari Partinen
  • Mikko Kauppala
  • Anssi Saarikoski
  • Pauli Rantamäki
  • Juha-Pekka Pystynen
  • Martti Uotinen.

Yksiköistä 1960-luvulla perustettu 3. pääjohtokeskus (vuoteen 1993 asti Viestikeskus 3, VKesk 3) vastasi Etelä-Suomen ilmatilan valvonnasta ja tunnistuslentoja suorittavien hävittäjäkoneiden johtamisesta. Fyysisesti pääjohtokeskus sijaitsee luolatiloissa Tampereen Olkahisissa Finavian alaisen Suomen aluelennonjohdon yhteydessä. Keskuksen alaisuuteen kuuluu myös tutka-asemia, jotka sijaitsevat ympäri Länsi- ja Sisä-, Lounais- sekä läntistä Etelä-Suomea. Keskivalvontatutkat (Keva) on hankittu Suomeen 1970-luvulla.[3]

Historia

Luutnantti Väinö Mikkola perusti 26. kesäkuuta 1918 Sortavalassa lentotiedustelutehtäviin I kenttälentoaseman, mistä voidaan katsoa lennoston historian alkavan. Kenttälentoasemasta tuli itsenäinen yksikkö 1. elokuuta. Se yhdistettiin 1. tammikuuta 1938 lentoasema 4:n ja lentoasema 5:n kanssa muodostettaessa lentorykmentti 1. Rykmentti hajoitettiin liikekannallepanossa kesäkuussa 1941 ja sen laivueet alistettiin maavoimille. Rykmentti perustettiin uudelleen 3. toukokuuta 1942 ja sille alistettiin maayhteistoimintalaivueet. Sotatoimien päätyttyä ja ilmavoimia uudelleen organisoitaessa rykmentistä muodostettiin 2. lennosto 1. joulukuuta 1952. Lennosto sai maakunnallisen nimen Satakunnan lennosto 1. syyskuuta 1957.[4]

Suomen ensimmäiset suihkuhävittäjät, de Havilland Vampiret tulivat lennoston käyttöön vuonna 1953. Ensimmäiset Fouga Magister -suihkuharjoitushävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1958. Lennoston esikunta siirrettiin Tampereelle 1965.

Ensimmäiset BAe Hawk -suihkuharjoitushävittäjät otettiin lennoston käyttöön 1980. Hävittäjälentolaivue 21 siirtyi lennoston perässä Pirkkalaan 1985. Kymmenen vuotta myöhemmin ensimmäiset F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjät tulivat lennoston käyttöön 1995. Lennostoon kuuluva Viestikeskus 3 oli tässä vaiheessa uudelleennimetty 3. Pääjohtokeskukseksi. 3. Pääjohtokeskus lakkautettiin puolustusvoimauudistuksessa.

Puolustusvoimauudistus 2012-2014

Pirkkalaan siirtyvät kuljetus- ja yhteyskoneet Tukilentolaivueesta Jyväskylän Tikkakoskelta. Koelentotoiminta ja Koelentokeskus siirtyivät alueelle Jämsän Hallista 1.7.2013[5]

Aitovuoresta lakkautettiin pääjohtokeskus vuonna 2014 ja Lennoston esikunta siirtyi Pirkkalaan.lähde?

Komentajat

Lennoston komentajina ovat olleet:[6]

  • everstiluutnantti Reino Turkki (1913–1968) 1956–1957
  • everstiluutnantti Mikael Somppi (s. 1914) 1957-1958
  • everstiluutnantti Kalervo Mustonen (1918–1989) 1958-64
  • everstiluutnantti Alpo Hirvonen (s. 1922) 1964–1966
  • eversti Kalervo Mustonen 1966-1967
  • eversti Martti Uotinen (s. 1922) 1967–1968
  • eversti Eero Salmela (1920–1999) 1968–1969
  • eversti Vilho Lukkarinen (s. 1926) 1969–1972
  • eversti Pentti Impola (1929–1975) 1972–1975
  • eversti Jaakko Moilanen (s. 1931) 1976
  • eversti Eero Urpo (s. 1932) 1976–1984
  • eversti Heikki Nikunen (s. 1939) 1984–1986
  • eversti Jouko Knuutila (1939–1997) 1986–1988
  • eversti Jukka Uhari (s. 1943) 1988–1995
  • eversti Jouni Pystynen (s. 1951) 1995–1996
  • eversti Pekka Tuunanen (s. 1951) 1997–1998
  • eversti Pekka Hiltunen (s. 1955) 1998 – 2006
  • eversti Kari Janhunen (s. 1960) 2007 – 2010
  • eversti Kim Jäämeri (s. 1964) 1.1.2011 – 30.6.2012lähde?
  • eversti Sampo Eskelinen (s. 1964) 1.7.2012 - 31.3.2014lähde?
  • eversti Pauli Rantamäki (s.1963) 1.4.2014 - 28.2.2015lähde?
  • eversti Juha-Pekka Keränen (s.1968) 1.3.2015 - 31.7.2017lähde?
  • eversti Petteri Seppälä (s.1969) 1.8.2017 - 28.2.2019lähde?
  • eversti Aki Heikkinen 1.3.2019 alkaenlähde?

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla