Ero sivun ”Suomen kansallismuseo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisäosasta
Rivi 43: Rivi 43:
Kansallismuseon torni peruskorjattiin vuonna 2017. Korjauksen yhteydessä kaikki tornin kivet valokuvattiin, dokumentoitiin, numeroitiin ja irrotettiin yksi kerrallaan. Lämmityskaapeleitten asentamisen ja tuuletuskanavien rakentamisen jälkeen kivet asennettiin uudelleen täysin samaan kohtaan kuin missä ne aiemmin sijaitsivat, ja välit täytettiin laastilla. Tornin sisäpuoli, aukot, ovet ja parvekkeet entisöitiin. Pääovi valaisimineen konservoitiin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ains.fi/referenssit/#projekti=46|nimeke=Kansallismuseon peruskorjaus, Helsinki|tekijä=A-Insinöörit|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=12.7.2018}}</ref>.
Kansallismuseon torni peruskorjattiin vuonna 2017. Korjauksen yhteydessä kaikki tornin kivet valokuvattiin, dokumentoitiin, numeroitiin ja irrotettiin yksi kerrallaan. Lämmityskaapeleitten asentamisen ja tuuletuskanavien rakentamisen jälkeen kivet asennettiin uudelleen täysin samaan kohtaan kuin missä ne aiemmin sijaitsivat, ja välit täytettiin laastilla. Tornin sisäpuoli, aukot, ovet ja parvekkeet entisöitiin. Pääovi valaisimineen konservoitiin<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ains.fi/referenssit/#projekti=46|nimeke=Kansallismuseon peruskorjaus, Helsinki|tekijä=A-Insinöörit|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=12.7.2018}}</ref>.


Kansallismuseo, Museovirasto ja [[Senaatti-kiinteistöt]] järjesti vuonna 2019 arkkitehtuurikilpailun museon lisärakennuksen suunnittelusta. Kilpailun ensimmäiseen osaan tuli 185 ehdotusta, joista toiseen vaiheeseen vailittiin viisi suunnitelmaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rakennuslehti.fi/2019/12/kansallismuseon-lisarakennuksen-suunnittelukilpailu-ratkesi/| Nimeke = Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelukilpailu ratkesi|Julkaisu = Rakennuslehti| Ajankohta = 5.12.2019| Viitattu = 5.12.2019}}</ref> Kilpailun voitti lopulta [[JKMM Arkkitehdit|JKMM Arkkitehtien]] teos ''Atlas'', jonka julkisivussa on lasia ja massiviirakenteita. Näyttelytilat ovat maan alla, ja rakennuksen kaareva katto näkyy maanalaisten tilojen aulaan. Suunnitelmiin kirjattiin, että rakennuksen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11104768| Nimeke = Tältä näyttää tuleva Kansallismuseon lisärakennus – arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien Atlas| Tekijä = Vilkman, Sanna & Parkkinen, Pia| Julkaisu = Yle Uutiset| Julkaisija = Yleisradio| Ajankohta = 5.12.2019| Viitattu = 5.12.2019}}</ref>
Kansallismuseo, Museovirasto ja [[Senaatti-kiinteistöt]] järjesti vuonna 2019 arkkitehtuurikilpailun museon lisärakennuksen suunnittelusta. Kilpailun ensimmäiseen osaan tuli 185 ehdotusta, joista toiseen vaiheeseen valittiin viisi suunnitelmaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.rakennuslehti.fi/2019/12/kansallismuseon-lisarakennuksen-suunnittelukilpailu-ratkesi/| Nimeke = Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelukilpailu ratkesi|Julkaisu = Rakennuslehti| Ajankohta = 5.12.2019| Viitattu = 5.12.2019}}</ref> Kilpailun voitti lopulta [[JKMM Arkkitehdit|JKMM Arkkitehtien]] teos ''Atlas'', jonka julkisivussa on lasia ja massiivirakenteita. Näyttelytilat ovat maan alla, ja rakennuksen kaareva katto näkyy maanalaisten tilojen aulaan. Suunnitelmiin kirjattiin, että rakennuksen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11104768| Nimeke = Tältä näyttää tuleva Kansallismuseon lisärakennus – arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien Atlas| Tekijä = Vilkman, Sanna & Parkkinen, Pia| Julkaisu = Yle Uutiset| Julkaisija = Yleisradio| Ajankohta = 5.12.2019| Viitattu = 5.12.2019}}</ref>


== Näyttelyt ==
== Näyttelyt ==

Versio 6. joulukuuta 2019 kello 22.33

Suomen kansallismuseo
Tyyppi kulttuurihistoriallinen museo
Perustettu 1916
Sijainti Helsinki, Kirkkonummi, Kotka, Masku, Savonlinna
Johtaja Elina Anttila[1]
Kotisivut https://www.kansallismuseo.fi/fi/
Kansallismuseo
Osoite Mannerheimintie 34
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°10′30″N, 24°55′55″E
Rakennustyyppi museo
Valmistumisvuosi 1910
Suunnittelija arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen
toimiston lopetettua Eliel Saarinen
Rakennuttaja Yleisten rakennusten ylihallitus
Urakoitsija rakennusmestarit August Pettersson ja Frans Johansson
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Julkisivumateriaali kivi, rappaus
Korkeus torni 58 m[2]
Huoneistoala näyttelytilat yli 3 100 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta nykypäivään esinekulttuurin avulla. Kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.[3] Kansallismuseo toimii valtakunnallisena kulttuurihistorian museona, joka vastaa myös Kulttuurien museon, Suomen merimuseon, Seurasaaren ulkomuseon, Olavinlinnan, Hämeen linnan, Hvitträskin, Tamminiemen ja Louhisaaren toiminnasta.[4][5]

Kansallismuseolla on noin puolen miljoonan esineen kokoelmat, joista vastaavat museon kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä Kokoelmakeskus. Vakinaista henkilökuntaa on noin 120. Museo sijaitsee Helsingin Etu-Töölössä Mannerheimintien varrella Finlandia-taloa vastapäätä. Kansallismuseon arkkitehtuurissa on piirteitä keskiaikaisista suomalaisista kirkoista ja linnoista sekä etenkin sisätiloissa kansainvälisestä art nouveau -tyylistä.

Museorakennuksen arkkitehtuuri

Kansallismuseon rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Toimiston lopetettua toimintansa museon suunnittelua jatkoi Eliel Saarinen.[6] Ulkoasu jäljittelee vapaasti Suomen eri aikakausien arkkitehtonisia aiheita, mm. keskiaikaisia kirkkoja ja linnoja. Arkkitehtuuri edustaa kansallisromantiikkaa, ja sisäosat ovat pääasiassa jugendia. Museo rakennettiin 1905–1910, ja se avattiin yleisölle vuonna 1916.[7] Museo nimettiin virallisesti Suomen kansallismuseoksi maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1917. Viimeisimmän suuren peruskorjauksen jälkeen museo avattiin heinäkuussa 2000.

Museon sisääntuloaulan katossa on Akseli Gallen-Kallelan maalaamat Kalevala-aiheiset kattofreskot, joita pääsee katsomaan ilman pääsymaksua. Vuonna 1928 maalattujen freskojen esikuvana olivat Gallen-Kallelan vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin maalaamat freskot.

Kansallismuseon torni peruskorjattiin vuonna 2017. Korjauksen yhteydessä kaikki tornin kivet valokuvattiin, dokumentoitiin, numeroitiin ja irrotettiin yksi kerrallaan. Lämmityskaapeleitten asentamisen ja tuuletuskanavien rakentamisen jälkeen kivet asennettiin uudelleen täysin samaan kohtaan kuin missä ne aiemmin sijaitsivat, ja välit täytettiin laastilla. Tornin sisäpuoli, aukot, ovet ja parvekkeet entisöitiin. Pääovi valaisimineen konservoitiin[8].

Kansallismuseo, Museovirasto ja Senaatti-kiinteistöt järjesti vuonna 2019 arkkitehtuurikilpailun museon lisärakennuksen suunnittelusta. Kilpailun ensimmäiseen osaan tuli 185 ehdotusta, joista toiseen vaiheeseen valittiin viisi suunnitelmaa.[9] Kilpailun voitti lopulta JKMM Arkkitehtien teos Atlas, jonka julkisivussa on lasia ja massiivirakenteita. Näyttelytilat ovat maan alla, ja rakennuksen kaareva katto näkyy maanalaisten tilojen aulaan. Suunnitelmiin kirjattiin, että rakennuksen olisi tarkoitus valmistua vuonna 2025.[10]

Näyttelyt

Perusnäyttely

Kansallismuseon perusnäyttelyt uudistetaan täysin vuosien 2016–2019 välillä.[11] Ensimmäisenä uudistettiin esihistoriaa käsittelevä näyttely, joka avautui täysin uudenlaisena 1. huhtikuuta 2017. Näyttelyssä ovat esillä ensimmäisinä museokokoelmaan liitetyt esineet kultakin esihistorian kaudelta: vasarakirves kivikaudelta, olkakirves pronssikaudelta ja rautakaudelta keihäänkärki. Itsenäisyyden aikaa käsittelevä näyttely avautui vuoden 2017 lopulla.[12] Vielä uudistamaton valtakunta-näyttely kertoo suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehityksestä keskiajalta Suomen itsenäistymiseen.

Työpaja Vintti museon kolmannessa kerroksessa on toiminnallinen näyttely koko perheelle. Vintissä historiaan pääsee tutustumaan oman tekemisen ja myös leikin kautta.[13]

Kuvia Kansallismuseosta

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Museoviraston organisaatio museovirasto.fi. Viitattu 7.9.2019.
  2. ↑ Salminen, Juho: Räjäytykset tärisyttävät Kansallismuseota, kestääkö torni halkeilematta? Suomen kuvalehti. 1.9.2010 (päiv. 29.11.2013). Viitattu 11.2.2015.
  3. ↑ Museoviraston organisaatio 2.5.2017. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 26.6.2017.
  4. ↑ Kansallismuseo 2.5.2017. Helsinki: Museovirasto. Viitattu 26.6.2017.
  5. ↑ Kansallismuseon ohjelmisto 2017 (PDF) Helsinki: Suomen kansallismuseo. Viitattu 26.6.2017.
  6. ↑ Eliel Saarinen Suomen Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 26.7.2014.
  7. ↑ Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 3, Oma maa ja maailma, s. 139. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-1844-4.
  8. ↑ A-Insinöörit: Kansallismuseon peruskorjaus, Helsinki ains.fi. Viitattu 12.7.2018.
  9. ↑ Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelukilpailu ratkesi Rakennuslehti. 5.12.2019. Viitattu 5.12.2019.
  10. ↑ Vilkman, Sanna & Parkkinen, Pia: Tältä näyttää tuleva Kansallismuseon lisärakennus – arkkitehtuurikilpailun voitti JKMM Arkkitehtien Atlas Yle Uutiset. 5.12.2019. Yleisradio. Viitattu 5.12.2019.
  11. ↑ Kansallismuseon museoissa ja linnoissa ennätyksellisen vilkas vuosi 2015 – yli 600 000 kävijää kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
  12. ↑ Suomen esihistorian näyttely avautuu Kansallismuseossa kansallismuseo.fi. Viitattu 2.4.2017.
  13. ↑ Kansallismuseon perusnäyttely Kansallismuseon verkkosivut. 1.4.2017. Museovirasto. Viitattu 1.4.2017.

Kirjallisuutta

  • Kopisto, Sirkka: Suomen kansallismuseo – kansallisromanttisen kauden rakennusmonumentti. Museovirasto, 1981. ISBN 951-9074-63-5.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kansallismuseo&oldid=18582599”