Ero sivun ”Näsijärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
typo |
järvi WD |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Järvi |
{{Järvi WD |
||
| järven nimi = Näsijärvi |
| järven nimi = Näsijärvi |
||
| pushpin_map = Pirkanmaan maakunta |
| pushpin_map = Pirkanmaan maakunta |
||
Versio 7. tammikuuta 2018 kello 17.27
| Näsijärvi | |
|---|---|
 Näsijärveä Näsinneulasta nähtynä elokuussa 2005. Siilinkari kuvassa vasemmalla. |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Tampere, Ylöjärvi ja Ruovesi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Tammerkoski |
| Järvinumero | 35.311.1.001 ja 35.312.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 95,4 m |
| Pituus | 44 km |
| Rantaviiva | 759 km [1] |
| Pinta-ala | 254,64 km² [1] |
| Tilavuus | 3,48 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 13,66 m [1] |
| Suurin syvyys | 63 m [1] |
| Valuma-alue | 7 672 km2 |
 Näsijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Näsijärvi on Suomen 16. suurin järvi. Se sijaitsee Pirkanmaalla Tampereelta pohjoiseen. Järven pinta-ala on 256 neliökilometriä, pituus 44 kilometriä, keskisyvyys 14,1 metriä ja suurin syvyys 63 metriä. Järvi jakautuu kolmeen selkäalueeseen: Vankavesi, Koljonselkä ja Näsinselkä. Näistä pohjoisimpana olevaan Vankaveteen laskee Muroleen kanavan ja Muroleenkosken kautta Palovesi, ja tähän edelleen Ruovesi, joka kerää vetensä Ähtärin ja Pihlajaveden reiteiltä pohjoisesta ja Keuruun reitiltä idästä.
Näsijärvi laskee vetensä Tammerkosken ja Pyhäjärven kautta Kokemäenjokeen.
Näsijärvi kuroutui erilliseksi järveksi noin 8 000 vuotta sitten. Se laski alun perin Lapuanjoen kautta Perämereen, mutta maankohoamisen seurauksena virtaus hidastui, ja noin 6 500 vuotta sitten Näsijärvi mursi nykyisen uomansa Tammerkoskeen[2].
Näsijärven rannalla sijaitsevat muun muassa Tampere, Ylöjärvi ja Kuru. Tampereella Näsijärven eteläpäässä, Särkänniemen huvipuistossa sijaitsee korkea näkötorni Näsinneula, joka on myös Suomen korkein rakennus. Särkänniemen vieressä sijaitsee Mustalahden satama. Reilu kilometri Särkänniemestä pohjoiseen on Siilinkari, jolla on sektoriloisto. Näsijärvellä kulkee myös Tampereelta Muroleen kanavan kautta Virroille johtava laivareitti, Runoilijan tien eteläosa.
Järven jäätyminen
Näsijärven jäätymisestä on pidetty tilastoja vuodesta 1836 lähtien. Jäätymisen ja jäiden lähdön julistaa Tampereen kaupungin satamapäällikkö. Jäätilanne todetaan suurten selkien Näsinselän ja Koljonselän mukaan. Keskimäärin Näsijärvi jäätyy 19. joulukuuta ja jäiden lähtö on 8. toukokuuta. [3]
- Varhaisin jäätyminen: 7.11.1910
- Myöhäisin jäätyminen: 31.1.2008
- Varhaisin jäiden lähtö: 13.4.2014
- Myöhäisin jäiden lähtö: 17.6.1867, jolloin Suomessa oli Suuret nälkävuodet.
Katso myös
- HL Kuru – upposi 1929 Siilinkarin lähellä ja lähes 140 ihmistä hukkui
- Luettelo Suomen sadasta suurimmasta järvestä
- Rauhaniemen kansankylpylä
- S/S Tarjanne
Lähteet
- ↑ a b c d e OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 2.1.2011.
- ↑ Tikkanen, Matti. Muuttuvat vesistöt. Teoksessa: John Westerholm & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 40-43. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951--0-22480-4.
- ↑ Sari Rautanen, Aino Sepponen: Näsijärven aallot odottavat jo purjehtijoita. Aamulehti, 14.4.2014, s. A8.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Näsijärvi Wikimedia Commonsissa
- Sää ja tuuli Näsijärven Siilinkarilla
- ymparisto.fi, suurimmat järvet
- oph.fi Tarinoita Tampereelta
- Ilmapanoraamakuva Näsijärven rannasta Lapinniemestä nähtynä - Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
- Näsijärven jäätyminen ja jäiden lähtö 1836-2008
- Mustonen, Tero: Endemic time-spaces of Finland: Aquatic regimes. Fennia - International Journal of Geography, 2014, 192. vsk, nro 2, s. 120–139. Helsinki: Suomen Maantieteellinen Seura. ISSN 1798-5617. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 7.2.2016. (englanniksi)